Onko sinulle väliä jatkaako lapsesi amikseen vai lukioon?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

On. Ollaan puhuttu lapsen kanssa, että jos haluaa elää samaa elintasoa kuin nyt, sinne yliopistoon on mentävä ja lukuhommien on maistuttava.

Höpöhöpö!

Amiskundi, sähkömies tai putkimies  tienaa enemmän kuin ammattikorkeakoulusta vasta valmistunut käsienpyörittelijä!

 

Sähköinssi tienaa kyllä paremmin kuin sähköasentaja.

ohis

näin

Joo, ja se sähköasentaja paremmin kuin yliopiston käynyt kirjastonhoitaja. Kai?

Riippuu niin monesta.

Meiltä meni kaksi lukioon ja nuorin amikseen. Nuorin kävi vuoden amista ja meni lukioon.

Oleellista on että mitä työtä lapsi haluaa sitten myöhemmin tehdä. Sen perusteella pitää koulut valita. Nyt lapsi on ammattikoulussa josta jatkaa sitten AMK:hon insinööriopintoihin. Aika optimaallinen koulutuspolku.

Vierailija kirjoitti:

Oleellista on että mitä työtä lapsi haluaa sitten myöhemmin tehdä. Sen perusteella pitää koulut valita. Nyt lapsi on ammattikoulussa josta jatkaa sitten AMK:hon insinööriopintoihin. Aika optimaallinen koulutuspolku.

Lukion käymällä voisi jatkaa teknilliseen yliopistoon DI-opintoihin.

Meillä se kysymys on ennemmin yliopistoon vai AMK:hon. Ystäväpiirissä kaikki ovat käyneet yliopiston, samoin heidän jo lukion käyneet lapset ovat menneet yliopistoon. (Aalto, HY, lääkis) Vanhin lapsemme meni Aaltoon, mutta nyt nuorempi miettii vaihtoehtona AMK:ta. Itse tottakai tekee päätöksensä, mutta mietin sitä, että kun tulee ystäväporukan juhlia, jossa nuorisoakin mukana, niin tunteekohan alemmuuskompleksia, kun on ainut, joka on mennyt AMK:hon. No, joutuu itse miettimään. YO-paperit hänellä on kuitenkin sellaiset, että halutessaan kyllä Helsingin Yliopistoon pääsee suoraan papereilla. Haku on nyt auki.

Vierailija kirjoitti:

Meillä se kysymys on ennemmin yliopistoon vai AMK:hon. Ystäväpiirissä kaikki ovat käyneet yliopiston, samoin heidän jo lukion käyneet lapset ovat menneet yliopistoon. (Aalto, HY, lääkis) Vanhin lapsemme meni Aaltoon, mutta nyt nuorempi miettii vaihtoehtona AMK:ta. Itse tottakai tekee päätöksensä, mutta mietin sitä, että kun tulee ystäväporukan juhlia, jossa nuorisoakin mukana, niin tunteekohan alemmuuskompleksia, kun on ainut, joka on mennyt AMK:hon. No, joutuu itse miettimään. YO-paperit hänellä on kuitenkin sellaiset, että halutessaan kyllä Helsingin Yliopistoon pääsee suoraan papereilla. Haku on nyt auki.

Ihanko tosissaan joku kasvattaa lapsensa ajattelemaan ensisijaisesti sitä, mitä joku muu mahtaa hänen elämästään ajatella? Ja että tämä menee sen edelle, mitä ihminen itse elämältään toivoo?

Melko järkyttävää. 

Vierailija kirjoitti:

Meillä se kysymys on ennemmin yliopistoon vai AMK:hon. Ystäväpiirissä kaikki ovat käyneet yliopiston, samoin heidän jo lukion käyneet lapset ovat menneet yliopistoon. (Aalto, HY, lääkis) Vanhin lapsemme meni Aaltoon, mutta nyt nuorempi miettii vaihtoehtona AMK:ta. Itse tottakai tekee päätöksensä, mutta mietin sitä, että kun tulee ystäväporukan juhlia, jossa nuorisoakin mukana, niin tunteekohan alemmuuskompleksia, kun on ainut, joka on mennyt AMK:hon. No, joutuu itse miettimään. YO-paperit hänellä on kuitenkin sellaiset, että halutessaan kyllä Helsingin Yliopistoon pääsee suoraan papereilla. Haku on nyt auki.

Hihihi! Kyllä se sun lapsesi löytää ihan omat ystävät siitä omasta nuoren aikuisen elämästään. Menee hän opiskelemaan mitä tahansa, sieltä tarttuu mukaan ystäviä. Ei tartte olla koko ikäänsä sinun kavereiden lapsista ja heidän hyväksynnästä riippuvainen.

Koska nuori ei vielä tiennyt, mikä haluaisi isona olla ja tavoitteena on kuitenkin erilaiset työtehtävät, jotka vaativat jatkokoulutusta, lukio oli ainoa järkevä vaihtoehto, vaikka kaikki kaverit menivätkin amikseen ja tiet erosivat.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meillä se kysymys on ennemmin yliopistoon vai AMK:hon. Ystäväpiirissä kaikki ovat käyneet yliopiston, samoin heidän jo lukion käyneet lapset ovat menneet yliopistoon. (Aalto, HY, lääkis) Vanhin lapsemme meni Aaltoon, mutta nyt nuorempi miettii vaihtoehtona AMK:ta. Itse tottakai tekee päätöksensä, mutta mietin sitä, että kun tulee ystäväporukan juhlia, jossa nuorisoakin mukana, niin tunteekohan alemmuuskompleksia, kun on ainut, joka on mennyt AMK:hon. No, joutuu itse miettimään. YO-paperit hänellä on kuitenkin sellaiset, että halutessaan kyllä Helsingin Yliopistoon pääsee suoraan papereilla. Haku on nyt auki.

Ihanko tosissaan joku kasvattaa lapsensa ajattelemaan ensisijaisesti sitä, mitä joku muu mahtaa hänen elämästään ajatella? Ja että tämä menee sen edelle, mitä ihminen itse elämältään toivoo?

Melko järkyttävää. 

Kirjoitinko niin?! En! En ole aiheesta hänelle mitään puhunut. Sanonut vain, että sitä kannattaa mennä opiskelemaan, mikä kiinnostaa ja minkä alan hommia haluaisit sitten työelämässä tehdä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yritämme korostaa lapsille koulutuksen tärkeyttä ja pyrimme saamaan heidät innostumaan akateemisesta koulutuksesta ja haluamme heidän ymmärtävän, että lukio avaa heille enemmän ovia auki tulevaisuudessa kuin amis. 

Mikä on tämä työllistävä akateeminen koulutus? Ei valtion työpaikka.

IT-ala, vaikka paljon onkin keskustelua, että AI vie työpaikat..

Meillä lapsi valitsi kaksoistutkinnon. Lukio sujuu, mutta lapsen todelliset ambitiot on siellä opiskelemallaan ammatillisella puolella. 

Kotona tietenkin kannustetaan opintojen pariin, mutta kannustetaan myös kuuntelemaan sitä omaa sisintään. Sen kanssahan sitä jokainen lopulta elää. 

Lukio jos tarkoituksena yliopisto. Muuten amis. Kunhan ei vaan mihinkään AMKhon haikaile

Lapseni on jo käynyt lukion ja opiskelee lisää. Mutta minusta tuo että meneekö amikseen vai lukioon riippuu ihan siitä, että miten lapsi pärjää koulussa. Minun lapseni oli hyvä koulussa, joten oli aika itsestään selvää hänelle itselleenkin jatkaa lukiossa. Eikä amiksessa ollut sellaista linjaa mikä häntä olisi kiinnostanut. 

Tiedän kyllä muutaman tapauksen, jotka ovat menneet amikseen, vaikka olisivat pärjänneet hyvin lukiossakin. Ja useimmille heille on sitten käynyt niin, että ovat hieman vanhempana lähteneet opiskelemaan lisää. Onneksi nykyisin on mahdollisuus päästä tietyissä kiintiöissä opiskelemaan vaikka minne amispohjaltakin. Helppoa se ei ole, kun joutuu esim. amk-insinööriopinnoissa joissakin suorittamaan yhdessä vuodessa koko lukion matikan, kemian ja fysiikan oppimäärät.

Lukio on ainoa vaihtoehto. Ei anneta nuoren pilata tulevaisuutta teini-iän myllerryksissä.

Saa sitten itse päättää, mitä menee yliopistoon lukemaan täysikäisenä.

Meillä tämä olisi nyt edessä. Lapsi on fiksu kuin mikä. Todistus pelkkiä kymppejä ja ysejä ja lukupäätä riittäisi. Mutta autoja tuo vain tahtoo rassailemaan. No mikäs siinä, pääasia, että on tyytyväinen ja onnellinen. 

Vierailija kirjoitti:

Lukio jos tarkoituksena yliopisto. Muuten amis. Kunhan ei vaan mihinkään AMKhon haikaile

Miksi lukio vain, jos tarkoituksena yliopisto?

Vierailija kirjoitti:

On. Ollaan puhuttu lapsen kanssa, että jos haluaa elää samaa elintasoa kuin nyt, sinne yliopistoon on mentävä ja lukuhommien on maistuttava.

Jokainen vanhempi on vastuussa antamastaan elintasosta. En kykene lastani siihen asemaan asettamaan.

Lapseni oma valinta lukio, amk, josta loppututkinto yliopiston puolella 2 vuotta. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei ole väliä kunhan lapsi itse on tyytyväinen valintaansa ja pääsee sinne minne haluaa. Itsekkin jatkoin amiksen jälkeen suoraan ammattikorkeaan, helpommin pääsi amistaustalla sisään.

Heh, mä myös kävin sähköasentajan tutkinnon ja siitä inssiksi. Kyllä tuosta amiksesta oli oikeasti hyötyä kun tajusi paremmin käytännössä jutut.

Eikö turhauttanut, kun ensimmäisillä luennoilla käsiteltiin samoja asioita kuin ammattikoulun syyslukukaudella? Oma lapseni keskeytti amk:n siksi, että tuntui niin turhalta. Ehkä hän aloittaa uudestaan joskus myöhemmin, kun saa tarpeekseen asentajan hommista. Nyt on saanut omilla ansioillaan hankituksi asunnon, auton ja hevosen. Osan velaksi, mutta lainaa sai ilman takaajia.

Me ollaan ihan amislaisia, eikä koskaan ollu takaajia. Okt ja muuan moottoripyörä on ja autoki vielä. Muusta oo velekaa ku talosta. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

On. Ollaan puhuttu lapsen kanssa, että jos haluaa elää samaa elintasoa kuin nyt, sinne yliopistoon on mentävä ja lukuhommien on maistuttava.

Höpöhöpö!

Amiskundi, sähkömies tai putkimies  tienaa enemmän kuin ammattikorkeakoulusta vasta valmistunut käsienpyörittelijä!

 

Sähköinssi tienaa kyllä paremmin kuin sähköasentaja.

ohis

näin

Ja sähköinssiksi voi lukea amiksen jälkeen. 

Vierailija kirjoitti:

Meillä tämä olisi nyt edessä. Lapsi on fiksu kuin mikä. Todistus pelkkiä kymppejä ja ysejä ja lukupäätä riittäisi. Mutta autoja tuo vain tahtoo rassailemaan. No mikäs siinä, pääasia, että on tyytyväinen ja onnellinen. 

Tosiasiassa kympit ja ysitkin vaativat nykyään harrastuneisuutta. Eli se sun autonrassaaja-lapsesi harrastaakin salassa kaikki illat historiaa, kemiaa, ruotsin kieltä, kuvataidetta ja sen sellaista.

Ehkä hän vielä meneekin salaa iltalukioon.