Kestättekö katsoa itseänne alasti?

Nuorena olin kaunis mutta nyt kelpaan itselleni paremmin.

Katselen itseäni alastomana peilistä ja muista heijastuksista päivittäin. Olen vasta ihan viime vuosina hahmottanut miltä näytän ja alkanut ajatella että juuri tältä minun kuuluukin näyttää ja se tuntuu tosi hyvältä. Tämä on kyllä sellaista body checking käyttäytymistä, vaa'alla en käy koskaan enkä tiedä mitä painan.

Vartaloni ei ole millään muotoa ihannetilassa, ja joku voisi sanoa jopa, öööö tuota, rumaksi. Oudointa tässä on se, että itse olen oikein tyytyväinen, enkä kärsi vartaloni rupsahtamisesta. Voisin jopa olla alasti enemmän ja puolisonikin edessä keimailen alastomana. Tunnen niin suurta yhteenkuuluvuutta vartaloni kanssa, enkä voisi ikinä inhota sitä. 

"Luuletko, että valitan lapseni kuullen mitään? Kyllä tämä kehoinho pysyy oman pääni sisällä, enkä tyttärien kuullen sano yhtään mitään siitä. Syyllistä nyt vielä vähän lisää, kun kehosta on jo syyllistetty muidenkin toimesta läpi elämän."

Voi kuule, lapset aistii helposti asioita, vaikkei niitä sanottaisi ääneen. Olen eri enkä halua syyllistää, mutta kasvattajana sulla on vastuu lapsestasi.

- yksi joka sai kanssa äitiltään mallin inhota kroppaansa