Lue keskustelun säännöt.
Mielenterveyshoidon tarve lytätä potilasta, "et voi sitä ja tätä"
16.03.2024 |
Eräs tuttu asuu tuetussa asumisessa psykoosiin sairastumisen jälkeen. Asunut jo noin 5v. Kuntoutunut paljon, siivoaa, käy kaupassa, tekee ruokaa, arki sujuu perus ok, toki on edunvalvonnassa.
Hän haluaisi muuttaa sieltä pois ja vähentää lääkitystä, mutta reaktio jokaisen hoitotahon suunnalta on sama "Et sä pärjää yksinään missään" ja "et sä pärjää ilman lääkkeitä"
Ei mitään kannustusta, että hei, hienoa että olet miettinyt asiaa. Heti torpataan että ei susta oo mihinkään. Eikä hoitotaho suostu edes lääkkeiden vähennykseen, vaikka viime psykoosista on jo useita vuosia.
Hoitohenkilöt valittavat kaikesta, jopa siitä että kaverilla on normaaleja ystäviä, jotka välillä kuskaavat kauppaan ym.
Mitä hoitoa ja tukemista tuollainen on, että ei kannusteta mihinkään? Sanotaan vaan että ei susta oo mihinkään, syö lääkkees ja oo hiljaa.
Kommentit (102)
Vierailija kirjoitti:
Mielenterveyshoito on bisnes. Ei ole lääkärille kannattavaa vähentää potilaan lääkitystä.
Kaikki lääkärit haluavat haastatteluissa pitkiä potilas-lääkärisuhteita. Eivät he selviä itse ilman valtaansa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En saanut unta ja jos sainkin, niin heräsin tunnin päästä ja valvoin tunteja. Taas saatoin hetkeksi nukahtaa ja...
Mulla on samanlaista. Itse asiassa ihan tarkalleen. Oliko sulla väsymyksen tunnetta? Mulla ei ole.
Ja kuinka kauan koitit valvoa?
Vierailija kirjoitti:
En saanut unta ja jos sainkin, niin heräsin tunnin päästä ja valvoin tunteja. Taas saatoin hetkeksi nukahtaa ja...
Mulla on samanlaista. Itse asiassa ihan tarkalleen. Oliko sulla väsymyksen tunnetta? Mulla ei ole.
Ja kuinka kauan koitit valvoa?
Ja tietääkö joku, miksi meillä oli aivan samanlaista unettomuutta neuroleptien lopetuksen jälkeen?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En saanut unta ja jos sainkin, niin heräsin tunnin päästä ja valvoin tunteja. Taas saatoin hetkeksi nukahtaa ja...
Mulla on samanlaista. Itse asiassa ihan tarkalleen. Oliko sulla väsymyksen tunnetta? Mulla ei ole.
Ja kuinka kauan koitit valvoa?
Ja tietääkö joku, miksi meillä oli aivan samanlaista unettomuutta neuroleptien lopetuksen jälkeen?
Vaikuttavatko neuroleptit jotenkin samoihin unta tuottaviin osiin?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Yleensä hoitajat näkee ettei ihminen pysty. Jos ihminen pystyisi niin hän hoitaisi asiansa, muuttaisi ja tekisi miten haluaisi. Sekin on yksi keino selvittää, miten kykenee.
Hoitohenkilökunta ei voi alkas kannustamaan muuttoon omilleen ym, jos näkevät ettei ihminen kykene. Ihmisen pitää itse näyttää, että kykenee. Kokemus puhui. Niin monia on yritetty omille pellin seurantakäynnein eikä homma ole onnistunut.
Mitä ne normaalit ystävät on? Usein kun ovat niitä, jotka pyytävät kaupungille ja vievät Alkoon ja ostattavat juomia. Mielenterveyskuntoutujia on helppo hyväksikäyttää, kun haluavat näitä ystäviä ulkopuolelta.
Mitä hoitaja tarkalleen ottaen näkee? Lääkityksen seurauksia kenties? Oman käytöksensä ilmentymää? Peilaa sitä, mitä tekee?
Miten voi sanoa että näkee, kun ei ole kokeillutkaan. Jokainen mansikkakaan ei maistu samalta, vaikka olisivat samaa lajiketta. Miksi tuomita sillä perusteella, ettei porukka x ole onnistunut.
Onko tällä epäonnistuneella porukalla kaikilla samat olot? Siis täsmälleen samat? Onko kaikilla perhe hylännyt vai onko sittenkin osalla perheenjäseniä mukana ja osalla ei? Onko osalla väärä käsitys hylkäämisestäja osalla oikea? Vai onko kaikilla vääristynyt käsitys, joka voidaan korjata?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kuka estää hankkimasta työpaikkaa? Kun se onnistuu, pääsee kyllä omilleen ja vapaaksi kaikesta valvonnasta. Ellei se onnistu, kannattaa miettiä onko se hyvä nykyhetki juurikin lääkkeiden ansiota, ja saisiko lääkkeiden lopetus vaan elämän sekaisin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mielenterveyshoito on bisnes. Ei ole lääkärille kannattavaa vähentää potilaan lääkitystä.
No jaa. Tietysti palkkansahan psykiatrit saavat siitä lääkkeiden määrämisestä ja lääkeyhtiöt järjestävät heidän täydennyskoulutuksensä mikä on ihan käsittämätön systeemi. Kaikilla lääkäreillä on myös valtava "ryhmäkuri" eli jos olet eri mieltä jostakin Käypä Hoidon käytännöstä olet nopeasti ulkona piireistä. Valviralta tulee erittäin herkästi muikkaria sooloilusta, silloinkin kun hoitotulos on hyvä.
Koskee vain tiettyjä Käypiä hoitoja.
Vierailija kirjoitti:
Kuka estää hankkimasta työpaikkaa? Kun se onnistuu, pääsee kyllä omilleen ja vapaaksi kaikesta valvonnasta. Ellei se onnistu, kannattaa miettiä onko se hyvä nykyhetki juurikin lääkkeiden ansiota, ja saisiko lääkkeiden lopetus vaan elämän sekaisin.
No joku voisi avata tukiasumisen sääntöjä.
Päästä keksin hankaloittavia tekijöitä. esim. työhaastattelut (kulkeminen, vaatteet, valmistautuminen, aikataulu), mahdollisuus käyttää puhelinta ja tietokonetta työnhakua ja mahdollista työnantajaa ajatellen sopivina ajankohtina ja rahan.
Saako edunvalvonnassa oleva valmistautua taloudellisesti (käyttöraha) pikku hiljaa työnhakuun ja työhön esim. vaatteiden, kenkien ja kulkemisen suhteen. Saako hän kulkea asunnostaan mahdolliseen työhaastatteluun juuri silloin kun haluaa. Saako hän käyttää tietokonetta tai puhelinta haastatteluun haluttuna ajankohtana. Saako hän käyttää aikaansa haluamaan hetkenä hakemusluonnosten jne. tekoon. Vai onko hänen oltava varoittamatta muiden käytettävissä silloin, kun vireystila jne olisivat sopivia tällaiseen ehkä vaativalta tuntuvaan tehtävään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuka estää hankkimasta työpaikkaa? Kun se onnistuu, pääsee kyllä omilleen ja vapaaksi kaikesta valvonnasta. Ellei se onnistu, kannattaa miettiä onko se hyvä nykyhetki juurikin lääkkeiden ansiota, ja saisiko lääkkeiden lopetus vaan elämän sekaisin.
No joku voisi avata tukiasumisen sääntöjä.
Päästä keksin hankaloittavia tekijöitä. esim. työhaastattelut (kulkeminen, vaatteet, valmistautuminen, aikataulu), mahdollisuus käyttää puhelinta ja tietokonetta työnhakua ja mahdollista työnantajaa ajatellen sopivina ajankohtina ja rahan.
Saako edunvalvonnassa oleva valmistautua taloudellisesti (käyttöraha) pikku hiljaa työnhakuun ja työhön esim. vaatteiden, kenkien ja kulkemisen suhteen. Saako hän kulkea asunnostaan mahdolliseen työhaastatteluun juuri silloin kun haluaa. Saako hän käyttää tietokonetta tai puhelinta haastatteluun haluttuna ajankohtan
Meinaat että joku estää pukeutumasta siististi ja menemästä haastatteluun? Tuskinpa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Viimeisimmästä psykoosista on useita vuosia siksi että hoitotasapaino on löydetty ja oikea lääke ja sen annostus. Jos nyt jättää syömättä tai vähentelee niin isolla todennäköisyydellä joutunee sairaalaan. Jokainen psykoosi jättää jäljen ihmiseen, esimerkiksi älykkyys, muisti yms eivät välttämättä palaudu täysin ennalleen. Psykoosisairaudet eivät parane kuten vaikkapa monet somaattiset sairaudet. Skitsofreniasta ei voi parantua mutta toipua voi ja elää mielekästä elämää ilman sairaalajaksoja, mikäli lääketasapaino löytyy. Minullakin ollut potilaita jotka jättäneet syömättä lääkkeet koska ajattelevat kuten aloittaja. Sairaalajakso seurauksena. T. Hoitaja
Tuostahan se on. Valitettavasti usko ja tunne siihen, että voi vähentää tai jättää lääkkeet kokonaan, aiheuttaa psykoosin uusiutumiseen siihen alttiilla potilaalla. Joku kyseli, kuinka kauan unettomuus ke
Sinulla menee puurot ja vellit sekaisin, lääkkeiden lopettaminen ei tutkimusten mukaan aiheuta psykoosia, vaan nostaa sen riskiä. Relapsiriskiä tutkitaan ryhmätasolla ja tilastollinen riski psykoosin uusiutumiselle kohoaa, kun lääke lopetetaan. Relapsi on huonosti määritelty käsite. Tutkimuskatsauksessa Definitions of relapse in trials comparing antipsychotic maintenance with discontinuation or reduction for schizophrenia spectrum disorders: A systematic review (2022) löydettiin 54 eri määritelmää psykoosin relapsille 82 tutkimuksessa. Näistä määritelmistä seitsemän olivat kliinisesti relevantteja, eli viittasivat jonkinasteiseen selvään psykoosiin, joka määritellään esimerkiksi sairaanhoidon tarpeena. Voi olla, että enemmistö saa lääkkeen lopetuksen johdosta relapsin eli voimakkaita vieroitusoireita ja joutuu vieroitusoireiden johdosta myös sairaalahoitoon lääkityksen tarkistamiseksi, mutta vähemmistö menee oikeasti psykoosiin. Vaikka tilastollinen riski siis kohoaa, niin se ei tarkoita, että suurin osa menisi psykoosiin. Tämähän olisi selvä osoitus kausaalisuhteesta, eli lopetus johtaa psykoosiin, mutta sellaista ei voi tutkimuksista päätellä. Tutkitut ovat kaikki oletusarvoisesti herkkiä menemään psykoosiin, joten luulisi kaikkien saavan kliinisesti relevantin relapsin, jos tässä olisi jokin selvä kausaalisuhde. Toinen huomio mitä tutkimuksista voidaan havaita on se, että lääkkeen lopettamisen jälkeen lääkkeettömillä potilailla relapsiriski usein laskee, ei nopeasti, mutta vuosien aikana kun hermosto on adaptoitunut elämään ilman lääkkeitä eikä pahenna ihmisen tunnesäätelyn ongelmia ylireaktiivisuudellaan. Luulisi, että relapsiriski nousisi jos lääkitys tosiaan estää psykoosia, mutta näin ei ole vaan se laskee kolmessa vuodessa lähelle nollaa. Pitkän aikavälin tutkimuksissa juuri näillä jotka lopettavat lääkityksen, ja joiden relapsiriski nousee ryhmätasolla lyhtyaikaisesti, on todella rajusti parempi ennuste kuin niillä, jotka jatkavat lääkityksellä. Osittain syynä on valikoituminen, mutta esimerkiksi Harrow et al (2022) havaitsivat, että lääkkeettömien toipumisaste oli 6-kertainen suhteessa lääkityksellä jatkaneisiin 20 vuoden seurantajaksolla eikä ennusteeseen vaikuttavat tekijät, kuten skitsofrenidiagnoosi selittäneet eroa. Toisin sanoen skitsofreenikko ilman lääkitystä pärjäsi todennäköisesti paljon paremmin kuin lievemmästä psykoosisairaudesta kärsivä potilas jatkuvalla lääkityksellä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En saanut unta ja jos sainkin, niin heräsin tunnin päästä ja valvoin tunteja. Taas saatoin hetkeksi nukahtaa ja...
Mulla on samanlaista. Itse asiassa ihan tarkalleen. Oliko sulla väsymyksen tunnetta? Mulla ei ole.
Ja kuinka kauan koitit valvoa?
Ja tietääkö joku, miksi meillä oli aivan samanlaista unettomuutta neuroleptien lopetuksen jälkeen?
Vaikuttavatko neuroleptit jotenkin samoihin unta tuottaviin osiin?
Maallikkona ajattelen, että sairaus vaikuttaa aivoihin niin, että ei pysty nukkumaan ja kuka tahansa sairastuu, ellei saa nukkua. Sitähän käytetään kidutuskeinonakin. Lääkkeet taas vaikuttavat niin, että aivot pääsevät lepoon.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En saanut unta ja jos sainkin, niin heräsin tunnin päästä ja valvoin tunteja. Taas saatoin hetkeksi nukahtaa ja...
Mulla on samanlaista. Itse asiassa ihan tarkalleen. Oliko sulla väsymyksen tunnetta? Mulla ei ole.
Ja kuinka kauan koitit valvoa?
Ja tietääkö joku, miksi meillä oli aivan samanlaista unettomuutta neuroleptien lopetuksen jälkeen?
Vaikuttavatko neuroleptit jotenkin samoihin unta tuottaviin osiin?
Maallikkona ajattelen, että sairaus vaikuttaa aivoihin niin, että ei pysty nukkumaan ja kuka tahansa sairastuu, ellei saa nukkua. Sitähän käytetään kidutuskeinonakin. Lääkkeet taas vaikuttavat niin, että aivot pääsevät lepoon.
Ei vaikuta ainakaan mun tapauksessa sairaus.
Itse lopetin psykoosilääkkeet enkä ole koskaan mihinkään pysyvään palveluasumiseen lähtenyt. Olin jonkin aikaa jossain asumisyksikössä jossa mt ongelmaisille lässytettiin kuin lapsille. Nykyään opiskelen ja olen käynyt töissäkin. En todellakaan toimi niin kuin joku mt työntekijä ehdottaa vaan niin kuin haluan ja intuitioni sanoo, koska olen aikuinen enkä mikään vajaavaltainen missään suhteessa. Minulle peloteltiin lääkityksen lopettamisen seurauksista. Ainoa seuraus mikä niistä oli oli vieroitusoireet.
Vierailija kirjoitti:
Itselläni vähän samoja kokemuksia 90luvun lopusta kun olin vaikeasti masentunut 20vuotias. Minut painostettiin "omana parhaanani" ottamaan tukihenkilö ja muuttamaan asumaan tuetusti. Kävi sitten ilmi etten olisi saanut tehdä mitään normaaleja nuorten juttuja kuten käydä baarissa tai istua kavereiden kanssa iltaa meillä. Olin kuulemma alkoholisti ja epäilivät myös narkkariksi,piti käydä huumetesteissä ja koetettiin pakottaa aloittamaan Antabus lääke mutta siihen en suostunut. Tarkennan siis että en joka päivä ollut kännissä vaan sellaista nuorten bilettystä vain.
Masennuin ja ahdistuin vain lisää,kun elämääkin noin puututtiin. Onneksi vanhempani taistelivat kanssani ja kahden vuoden tukiasumisen jälkeen muutin tavalliseen vuokra-asuntoon . Kovasti tätä vastaan kyllä oltiin ja väitettiin että olen psykoosissa.
Minulla on se käsitys, että psyykenlääkkeet ja alkoholi eivät sovi yhteen. Kerroit "en joka päivä ollut kännissä". Voivat yhdessä käytettynä aiheuttaa jopa kuoleman. Ehkä parastasi ajateltiin.
Vierailija kirjoitti:
Lääkkeet pois ja taas mentiin. Jihaa!
Niinhän siinä usein käy.
Ihminen kokee parantuneensa kun lääkkeet ovat helpottaneet oireilua. Lopettaa ominpäin lääkityksen ja taas on mania tai joku muu oire päällä ihanan isosti.
Joillakin tämä menee vuodenaikojen mukaan. Keväällä lopetetaan lääkitys, kesällä juostaan tukka putkella ja touhutaan ties mitä, kunnes joku soittaa ambulanssin. Syksy ja talvi toivutaan ja keväällä taas lähtee....
Mulla on samanlaista. Itse asiassa ihan tarkalleen. Oliko sulla väsymyksen tunnetta? Mulla ei ole.