Tabu: lapsettomat läheiset eivät nykyään auta lapsiperheitä lainkaan
Minä olin lapsi 90-luvulla. Silloin monilla oli elämässään lapsettomia läheisiä: lasten tätejä, setiä, muita sukulaisia tai omia kavereita. Ihmiset tarjosivat välillä apua lasten kanssa, jotta vanhemmat saivat välillä levätä. Välimatkakaan ei ollut ongelma, vaan nähtiin satojen kilometrien välimatkasta huolimatta useamman kerran vuodessa. Minäkin muistan käyneeni kylässä sukulaisilla pari kertaa vuodessa: sain olla sukulaisilla yötä ja tehtiin yhdessä jotain mukavaa. Ainakin omat lapsettomat sukulaiseni viihtyivät lasten parissa ja tykkäsivät, kun saivat elää muutaman päivän lapsiarkea. Minä pidin näistä sukulaisista jo lapsena ja oli kiva viettää aikaa yhdessä.
Olen nyt 2020-luvulla itse vanhempi ja vastaavasta avusta ei ole tietoakaan, kun seuraan omaa ja tuttujen lapsiperheiden elämää. Monilla lapsettomat sukulaiset ja kaverit suhtautuvat lapsiin todella ikävästi. Lasten seurassa ei haluta olla, lapset koetaan ikävinä ja se ilmaistaan hyvin voimakkaasti ääneen. Ei puhettakaan, että yksikään lapseton kaveri tai sukulainen olisi kertaakaan kysynyt, tarvitaanko apua tai sanonut kyllä, jos apua olisi kysytty. Jo se tuntuu olevan kohtuuton pyyntö, että pyytää katsomaan lasta sen aikaa, kun käy itse vessassa, vie roskapussin tms. Eikä kaikki lapset ole mitään hankalia aakkoslapsia, vaan ihan terveitä tavallisia lapsiakaan ei haluta hoitaa. Ystävällisimmin toisten lapsiin ja auttamiseen näyttävät suhtautuvan toisen lapsiperheelliset, jotka ymmärtävät, miten raskasta vanhemmilla voi joskus olla.
En yhtään ihmettele, että monet lapsiperhearkea elävät ovat nykyisin uupuneita, kun ovat lasten kanssa niin yksin.
Kommentit (884)
Vierailija kirjoitti:
Meillä oli heti selvä lähtökohta että itse lapset hoidetaan. Jos joku tuttu tai sukulainen haluaa avittaa jotenkin niin se on vain extraa sen päälle.
Siitä sitten pitää maksaa erikseen vai luuletko, että päiväkodin opettajatkin tekevöt töitään ilmaiseksi?
Tää on just tää, jos sanot olevasi kampaaja niin kohta kaikki tutut luulee, että saavat kaikki kampaamopalvelut ilmaiseksi. Jos olet ammatiltasi lääkäri niin kohta on vapaa-ajalla jono oven takana potilaita, jotka odottavat saavansa lääkärin palveluja ilmaiseksi. Jos olet ammatiltasi siivooja niin tottakai siivoat ihmisille ilmaiseksi vapaa-ajalla ja jos olet työtön niin olet jokapaikan höylä, jolle voi dumpata ihan minkälaisia töitä ihan mihin aikaann tahansa, koska eihän sulla ole muuta tekemistä kun sä oot työtön! Ja tietenkin teet kaiken ilmaiseksi!
Mitä apua sinä annat muille? Vai onko minun aikani lapsettomana sinun lastesi passaamista varten?
Vierailija kirjoitti:
Tahallaan lapsettomat elävät muiden tekemien lasten ylläpitämässä yhteiskunnassa hamaan vanhuuteensa. Oikein? Väärin?
Entäs tahattomasti lapsettomat? Tai vanhemmat, joiden ainoa lapsi kuolee tai vammautuu niin pahoin, että ei voi olla töissä? Tai vanhemmat, joiden lapsista tulee päihteiden väärinkäyttäjiä? Tai vanhemmat, joiden lapset muuttavat ulkomaille, eivätkä ole pitämässä Suomea pystyssä? Olehan nyt ihan raatorehellinen, että mitä ajattelit heille tehdä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tahallaan lapsettomat elävät muiden tekemien lasten ylläpitämässä yhteiskunnassa hamaan vanhuuteensa. Oikein? Väärin?
Entäs tahattomasti lapsettomat? Tai vanhemmat, joiden ainoa lapsi kuolee tai vammautuu niin pahoin, että ei voi olla töissä? Tai vanhemmat, joiden lapsista tulee päihteiden väärinkäyttäjiä? Tai vanhemmat, joiden lapset muuttavat ulkomaille, eivätkä ole pitämässä Suomea pystyssä? Olehan nyt ihan raatorehellinen, että mitä ajattelit heille tehdä?
Entä sitten minä? Ei kahden miehen avioliitossa montaa lasta synny vaikka usein ollaan yritetty 😅🤣😂
Ei kukaan kestä niitä nykyajan lellittyjä kakaroita.
No jo on avutonta jos roskapussin viemisen tai vessassa käynnin ajaksi tarvitaan lapsenvahtia. Ja on kolme lasta jotka ovat pärjänneet sen aikaa itsekseen tai keskenään.
Vierailija kirjoitti:
Tämä on aivan totta ja todellakin tabuasia. Jos asiasta vähänkään mainitsee, alkaa ulina, että "itepä hankitte" tai "ei ole velvollisuutta auttaa". Ne on sanomattakin selviä faktoja, joiden hokeminen menee ihan sivuun. Ei kai siitä olekaan kyse, että ketään oltaisiin pakottamassa osallistumaan. Käytös on vain hyvin usein tökeröä, kuten juuri ääneen kailottamista siitä, kuinka ei voi sietää lapsia.
Itsellänikin on lapsi, ja muutaman kerran olen suostunut lapsenvahtiavuksi muille.
Siitä vaan meinasin heti tulla rutiini, että minä olen käytettävissä hoitoapuna oman lapseni hoidon ohella. Niin en näiden jälkeen enää ole tarjoutunut kenellekään hoitoavuksi. Kiitokseksi itse vastaavassa tilanteessa antaisin vaikka kahvipaketin tai muuta vastaavaa, mutta itse sain pikaiset "Joo kiitti", ja automaattinen oletus, että hoitoapu on jatkuvaa.
Vierailija kirjoitti:
Olen lapseton ja minulla on sekä lapsellisia ja lapsettomia ystäviä. Lapset ovat tervetulleita luokseni vanhempiensa kanssa. Minulla on varattuna heitä varten vähän leluja ja pelejä, jotta viihtyisivät. Lapset ovat jonkin verran olleet luonani hoidossa ja minä olen ollut hoitamassa heitä heidän kotonaan. Lopetin kuitenkin itse tarjoutumasta tähän tehtävään, kun huomasin, ettei avunanto toimi toiseen suuntaan. Asiat, mihin itse tarvitsisin apua, on tietysti erilaisia kuin lasten hoito. Olen tarvinnut apua remontissa avustaviksi käsipariksi ja koirani ulkoiluttamiseen, kun tiedän työpäiväni venyvän. Mutta eihän perheelliselle onnistu irrottautua yksittäisiksi kerroiksikaan minun avuksi. Tilanne tuntuu epäreilulta. Itse katson paremmaksi, että kukin pyrimme hoitamaan kotiasiat omin voimin ja iloitsemme ystävyydestä muilla tavoin.
Juuri näin se menee...
Hehee.... Siskoni ei edes antanut koskea lapseensa :D
Sukulaislapsille ostettu joka vuosi synttäri- ja joululahjat. Käyty hoitamassa kun apua pyydetty ja viety myös oma-aloitteisesti elokuviin ja aktiviteetteihin. Kertaakaan ei näiden vuosien varrella ole kuulunut kiitosta keneltäkään. Voisiko joku perheellinen selittää logiikan tällaiseen käytökseen? Tekisi mieli vain lopettaa kaikki muistaminen.
Vierailija kirjoitti:
Mä en vois kuvitellakaan antavani lastani hoitoon kellekään lapsettomalle.
Hyvä. En tiedä montaa lapsetonta jota kiinnostaisi niin tää menee hyvin
Vierailija kirjoitti:
Sukulaislapsille ostettu joka vuosi synttäri- ja joululahjat. Käyty hoitamassa kun apua pyydetty ja viety myös oma-aloitteisesti elokuviin ja aktiviteetteihin. Kertaakaan ei näiden vuosien varrella ole kuulunut kiitosta keneltäkään. Voisiko joku perheellinen selittää logiikan tällaiseen käytökseen? Tekisi mieli vain lopettaa kaikki muistaminen.
Suosittelen lopettamisen. Minä en koskaan edes tiennyt menikö paketit perille kun kiitosta tai yhtään mitään kommenttia ei koskaan kuulunut. Vanhemmat samanlaisia, oletetaan kaikkea ja kiitosta ei sanota mistään koska kai se on niille oletusarvo että lahjoja/apua/rahaa saadaan. Joskus täällä oli ketju missä monet mammat sanoivat että lapsiperheillä on niin kiire ja parempaa tekemistä kuin lähettää WhatsAppi kiitos viestejä, ja jotkut vielä sanoivat olitko kysynyt LUPAA ostaa sitä lahjaa lapselle?!? Voi kun olisikin sanonut minulle heti jotain vastaavaa niin olisin lopettanut muistamisen vuosia aiemmin. Tiedän kyllä pari perhettä missä osataan kiitokset jne, onneksi.
Mihin ne kummit häviävät?? Eihän ne nyt automaattisesti ole mitään lapsenlikkoja mutta silti ihmettelen. Itsellä on 5 kummilasta ja ihan alusta asti olen ollut tiiviisti lapsien elämässä, hoitanut ja auttanut. Sen verran tietenkin mikä vanhemmille ok. Kesällä otan isompia luokseni muutamiksi päiviksi tai tehty pieniä reissuja. Pienemmille olen ollut lapsenvahtina niin vanhemmat päässeet tunniksi pariksi omiin menoihin. Kyläilen perheissä ja pidetään yhteyttä. Vanhempien lapsien kanssa voi pitää suoraan yhteyttä kun on kännykät. Kysellä kuulumisia, miten koulu sujuu yms. Olla vanhempien ja lasten tukena jos sellaista tarvitsevat. Muutamasta kummin virasta olen kieltäytynyt pitkän välimatkan takia. En halua olla pelkkä lahja-automaatti.
LASKE SISÄÄN KYLLÄ KELA TAI SUKULAISET HOITAVAT. VÄHÄ ÄLYISET PÄÄSEVÄT RIKKAAT JA RAHATTOMIIN SELITTELEMÄÄN.
arvoin netin mukaan rikkaimman isäksi vaatikin dna testin isäksi osoittautuikin vankilassa oleva nyt hän vapauduttuaan aikoo muuttaa perheensä pariin.
Vierailija kirjoitti:
ei ole mitään velvollisuutta auttaa
Ja lapsettomat eivät muka ole itsekkäitä? Minä, minä, minä-kansaa parhaimmillaan. Ja mulla ei ole hoidettavia lapsia.
mikähän on tullut kun vuonna 2024 pelkkää valitusta ystävistä lasten hoidosta ym. tuttava ei vastaa puhelimeen. me olemme kyllästyneet teidän jatkuvaan ininäänne kun mikään ei riitä. OSOITTAA ETTÄ SUOMESSA ON VIHDOINKIN TOIMIVA HALLITUS.
Minunkin lapset olivat pieniä, 80-90-luvulla, itse tein vuorotyötä ja lasten isä oli työmatkalla 1-4 yötä kuukaudessaa, kyllä lähes viikottain oli kysely kuka hakee lapset hoidosta, onneksi isovanhemmat olivat noin 50v ja jaksoivat ja asuivat lähellä, samoin veljeni perhe, jolla samanikäiset lapset.
En kyllä muista, että kukaan olisi tarjoutunut ihan vaan, että voitte levätä lapsista, hoito apua, ei kukaan varmaan edes ajatellut että lapsista tarvitsee lepoa.
Minä kyllä näen, että vanhemmuus oli rennompaa tuohon aikaan, nyt taas voit mennä ensi kauppaan ja vaikka laittaa ruuan uuniin ja hakea lapset hoidosta tai pitää asiointi päivän ja lapset hoidossa. 80-90-luvulla lapset olivat hoidossa tasan sen ajan kun työpäivä+työmatka kesti ja sitten rashasit väsyneet lapset kauppaan ja laitoit ruokaa ja lapset katsoivat samaa videotta viikosta toiseen.
Varmaan nuo apn matkat sukulaisiin ovat olleet esim hoitopaikan lomia, joita vanhemmat ovat järjestäneet.