Lue keskustelun säännöt.
Tabu: lapsettomat läheiset eivät nykyään auta lapsiperheitä lainkaan
16.03.2024 |
Minä olin lapsi 90-luvulla. Silloin monilla oli elämässään lapsettomia läheisiä: lasten tätejä, setiä, muita sukulaisia tai omia kavereita. Ihmiset tarjosivat välillä apua lasten kanssa, jotta vanhemmat saivat välillä levätä. Välimatkakaan ei ollut ongelma, vaan nähtiin satojen kilometrien välimatkasta huolimatta useamman kerran vuodessa. Minäkin muistan käyneeni kylässä sukulaisilla pari kertaa vuodessa: sain olla sukulaisilla yötä ja tehtiin yhdessä jotain mukavaa. Ainakin omat lapsettomat sukulaiseni viihtyivät lasten parissa ja tykkäsivät, kun saivat elää muutaman päivän lapsiarkea. Minä pidin näistä sukulaisista jo lapsena ja oli kiva viettää aikaa yhdessä.
Olen nyt 2020-luvulla itse vanhempi ja vastaavasta avusta ei ole tietoakaan, kun seuraan omaa ja tuttujen lapsiperheiden elämää. Monilla lapsettomat sukulaiset ja kaverit suhtautuvat lapsiin todella ikävästi. Lasten seurassa ei haluta olla, lapset koetaan ikävinä ja se ilmaistaan hyvin voimakkaasti ääneen. Ei puhettakaan, että yksikään lapseton kaveri tai sukulainen olisi kertaakaan kysynyt, tarvitaanko apua tai sanonut kyllä, jos apua olisi kysytty. Jo se tuntuu olevan kohtuuton pyyntö, että pyytää katsomaan lasta sen aikaa, kun käy itse vessassa, vie roskapussin tms. Eikä kaikki lapset ole mitään hankalia aakkoslapsia, vaan ihan terveitä tavallisia lapsiakaan ei haluta hoitaa. Ystävällisimmin toisten lapsiin ja auttamiseen näyttävät suhtautuvan toisen lapsiperheelliset, jotka ymmärtävät, miten raskasta vanhemmilla voi joskus olla.
En yhtään ihmettele, että monet lapsiperhearkea elävät ovat nykyisin uupuneita, kun ovat lasten kanssa niin yksin.
Kommentit (884)
Mitäpä jos lapselliset tekisitte elämässänne valintoja, joiden seuraukset pystytte kantamaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minulla oli pienet lapset 1980- ja 1990-luvulla. Kukaan naapureita, ystävistä tai sukulaisista ei tarjoutunut auttamaan heidän hoidossaan. En sitä kyllä odottanutkaan, saati edellyttänyt.
Aloittajalla on harhainen käsitys että entisinä aikoina olisi saanut helpommin ilmaista apua lastenhoitoon.
Niinpä. Minäkin olin lapsi 80-luvulla ja maksetussa perhepäivähoidossa oltiin. Kyllä me mummolassa käytiin silti melkein joka viikko, mutta vanhemmat olivat mukana, eivätkä vain tuupanneet sinne hoidettavaksi.
Ihmiset eivät ehkä vietä aikaa samalla tavalla yhdessä. Tai ainakaan meidän suvussa. Ei minun ole järkeä hoitaa isosiskoni lapsia, koska lapset eivät edes tunnista minua. Mieheni veljen lapsia ollaan hoidettu ja ollaan paljon tekemisissä. Samoin ystäväni lapset olleet hoidossa.
Niitä yhteyksiä pitää ylläpitää, eikä sitten ihmetellä lapsikatraan kanssa kun ei ole tukiverkkoa. Lapsettomien elämä ei ole tauolla sillä aikaa kun lapselliset lisääntyvät. Jotenkin osa kuvittelee, että lapsettomat elää jonkinlaisessa tyhjiössä odottamassa ja lapsellisten "oikea" elämä porskuttaa eteenpäin. Sitten ollaankin ihan ihmeissään, kun lapsettomalla onkin elämää.
Perhe voi hankkia ulkopuolisen lastenhoitajan. Esim care.com kautta löytyy varmasti ja tuntihinta kohtuullinen.
Mutta nähtävästi Ap haluaa ilmaisen hoitajan suvusta? Itse olen ollut tällainen mutta nyt vähentänyt.
On vähän typerää ettei voi maksaa hoitajalle mutta kumminkin löytyy rahaa esim 500 e merkkilaukkuun?
Nykyisin lapsiperheet on itsekkäitä. Vielä 1990-luvulla iäkäs mummo saattoi asua kuukausitolkulla lapsiperheessä ja perhevapailla oleva äiti piti hänestäkin huolta. Nyt ei puhettakaan, että otettaisiin iäkäs sukulainen sivukyliltä kaupunkiin talven ajaksi asumaan lapsiperheen iloksi. Menee kuulemma tuet, kun kansaneläkkeen varassa oleva on muutaman kuukauden lämmössä ja valmiin ruuan äärellä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lapsettomana olen ilmainen apu ja lahja-automaatti ilman oikeutta vastavuoroisiin palveluksiin. Vuosien hoitoapu kuitattiin sillä, että pyydettiin bensakuluja kun piti ajaa muutaman kilometrin muuttomatka muistaakseni neljä kertaa edestakaisin. Ja olin sentään normaalin hoitoavun lisäksi kahdesti ollut viikon verran ympärivuorokautisessa hälytysvalmiudessa lähtemään hoitamaan lapsia synnytyksen ajaksi, kun heillä ei ollut muuta turvaverkkoa lähiseudulla.
Auttaako lapsiperheet lapsettomia silloin kun nämä tarvitsevat apua?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Entisaikaan sai ojentaa vieraita lapsia pahanteossa. Nykyään sellainen on kiellettyä, parempi ettei sotkeudun muutenkaan kenenkään lasten hoitoon.
Nykyajan lapset on niin rasittavia ettei heitä huvita ottaa hoitoon...tai oikeastaan sama pätee heidän vanhempiinsakin, tuntuu että niiden lasten kanssa pitäisi tehdä jotain toosi kivaa, tyyliin viedä huvipuistoon tmv. tai muuten vanhemmat nyrpistelee nokkaansa ettei lapsia olla huomioitu riittävästi. Ennen jos lapsi oli vaikka isovanhemmalla hoidossa, niin arki pyöri normaalisti ja lapsi oli siinä mukana, nykyään arki pitäisi pyöriä lapsen ympärillä ja sitä en jaksa.
Muutenkin kaikki lapselliset ei tunnu tajuavan ettei muita jaksa kiinnostaa joka välissä se mitä niiden muksut tekee, vaan olisi kiva viettää sitä aikaa aikuistenkin kesken. Miksi ihmeessä kaiken pakollisten näkemisten lisäksi jossa kaikki pyörii lasten ehdoilla vielä vapaaehtoisesti ottaisin heitä hoitoonkin, kun sitähän se melkein on muutoinkin, lasten kanssa joutuu viettämään enemmän aikaa kuin haluaisi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä sain omat lapseni kasarilla ja ysärillä. Ei kukaan mun lapsettomista tutuistani silloin pyytänyt lapsiani heille, jotta mä saisin vapaata. Mutta tulivat lapsenvahdiksi, jos mä pyysin.
Noin muuten en kyllä vertaisia ysäriä ja tätä vuosikymmentä. Ysärillä oli aika tavallista, että käytiin töissä ja töiden jälkeen oltiin kotona. Laitettiin ruokaa, käytettiin ehkä koira ulkona tai muuten vaan kävelyllä, tehtiin tarpeelliset kotihommat, katsottiin telkkaria, luettiin kirjaa jne. En tunne ketään ikätoveriani, jolla olisi ysärillä ollut kalenteri täynnä vapaa-ajallekin. En ketään, jolla olisi ollut edes kuntosalikortti. Nykyisin on niin paljon enemmän mahdollisuuksia tehdä kaikenlaista kuin 30 vuotta sitten. Eikä työelämäkään ollut silloin vielä tällaista kuin nykyisin.
Mä olin ennen omia lapsiani aika useinkin kavereillani lapsenvahtina. Lapset tehtiin nuorempina kuin nykyisin ja kyllä hyvin ymmärsi, että välillä oli kiva päästä baariinkin . Sitten oltiin kundikaverin kanssa lapsenvahteina. Ihan samahan se oli, löhöttiinkö mun sohvalla vai jonkun kaverin sohvalla telkkaria katsellen. Aika usein mentiin lapsenvahdiksi siten, että lapsen vanhemmat olivat jo laittaneet lapset yöunille. Oltiin siellä siis vain sitä varten, jos lapsi sattuisi heräämään. Tutti suuhun tai vauvalle tuttipullosta maitoa ja takaisin sohvalle katsomaan telkkaria.
Nykyisin lapset tehdään myöhemmin eli on sellaiset 10 vuotta jo ehditty juosta baareissa, niin moni varmaan ajattelee, että kolmekymppisenä nyt voi jo asettuakin aloilleen ja viettää sitä rauhallista perhe-elämää. Lisäksi moni varmaan ajattelee, että nykyisin lapsia pitäisi jotenkin viihdyttää. Että niiden kanssa pitää keksiä jotain tekemistä. Ei riitä, että antaa tutin tai maitopullon ja palaa takaisin sohvalle telkkarin ääreen.
Vierailija kirjoitti:
Miksi pitäisi auttaa, kun lapsiperheiltä ei saa mitään vastavuoroisuutta?
Tosiaan, jos lapsiperheitä autat ja vuorostasi pyydät heitä nyt auttamaan sinua, he vetoavat siihen "en voi, minulla on lapsia." "Mutta lapsesi on päiväkodissa ja koulussa siihen aikaan?" Hiljaisuus. "minulla on kampaaja silloin, heippa". Ei hänellä mitään kampaaja aikaa ollut, kunhan vaan hyväksikäytti ja yllättyi että pyysin häntä auttamaan. Olisi varmasti uudestaan jatkanut avun vaatimista, ellen olisi laittanut häntä ja miestänsä estolistalle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Täällä lapseton kahden lapsen täti, joka kyllä mielellään viettäisi aikaa sukulaislastensa kanssa! Toisen sukulaislapsen kohdalla välit meidän puoleen suvusta on valitettavasti katkaistu kokonaan. Nuorempi sukulaislapsistani onneksi saa olla tekemisissä sukulaistensa kanssa tuota yhtä serkkuaan lukuun ottamatta. Mielelläni olen tätä kultapulleroa vahtinut mahdollisuuksien mukaan, vaikka asun 200 km päässä heidän kotoaan. Säännollisesti tämä lapsi haluaa myös esim. soittaa videopuheluita tädilleen, jos edellisestä tapaamisesta on jo kulunut aikaa. Olen myös sanonut vanhemmilleen, että voivat pyytää viikonloppuisin tai lomieni aikana lapsenvahdiksi, jotta saavat lähteä kahdestaan vaikka ulos syömään.
Onneksi lähipiirissäni (ystävät ja sukulaiset) olevat lapset on hyvin kasvatettuja ja osaavat käyttäytyä ja tottelevat aikuisia, vaikka olisivatkin vilkkaita. Huonosti kasvatettuihin lapsiin, joiden vanhemmat sallivat omille kullannupuilleen kaiken ilman mitään rajoja, menee kyllä hermot alta aikayksikön.
Sen pitäisi olla molemminpuolista, lapseton joutuu helposti vaan hyväksikäytetyksi jos auttaa muita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No siskolleni pitäis ilmeisesti maksaa siitä että heidåtn sais kylään
Eiköhän tämäkin kitinä kohdistu nimenomaan naisiin, että pitäisi nyt hoivata ympäri kyliä vieraiden lapsia. Olen niin tyytyväinen, että yhä useampi nainen kieltäytyy lisääntymästä ja hoivaamasta toisten lapsia.
Nyt olisi miesten aika kantaa vastuunsa. Uupuminen lapsiperheissä jännästi enemmän sillä äitillä.
No ei tarvitse auttaa, jokainen hoitakoon kersansa ihan itse! Kun kerran niitä pitää joidenkin lykkiä tähän maailmaan.
Vierailija kirjoitti:
Auttaako lapsiperheet lapsettomia silloin kun nämä tarvitsevat apua?
Eivät auta. Ovat niin perun itsekkäitä. Eivätkä auta heimolaisiaan eli muita lapsiperheellisiä. Sättivät vaan toisiaan ja arvostelevat veloja.
Vierailija kirjoitti:
Haluaisin hoitaa veljen lapsia, mutta en saa. Rahaa kyllä pyydetään.
T. Lapseton
Minä olen työtön ja varaton ja sekös siskon miestä kismittää XD Kovasti olisi tarvetta kaikennäköiselle ja muutenkin voisi kuulemma rahaa jaella lapsiperheelle. Itse asiassa kumpikin vanhempi tienaa keskivertoa paremmin, se nyt on vaan periaatteena toisilla maksattaa kulunsa mieluiten muilla.
Vierailija kirjoitti:
Yleensä lapsettomat panostavat uraansa ja esim. luottamustehtäviin tai harrastuksiin. Ei silloin todellakaan ole aikaa tai energiaa käyttää viikonloppuna jonkun toisen perheen lastenhoitoon.
Joskus tulevaisuudessa toisen perheen lapset voivat jättää nämä uraohjukset hoitamatta,hoitakoot itse itsensä.
Olen antanut naapurien lapsille luvan leikkiä isolla takapihallani. Heidän vanhempansa kysyivät lupaa kohteliaasti ja en nähnyt syytä kieltäytyä.
Omat lapseni ovat jo muuttaneet pois ja on mukava nähdä leikkiviä lapsia ikkunasta.