Onko onnellisia ihmisiä enää olemassakaan?

Ihmiset ovat narsistisia ja ilkeitä. Positiivisuus ja hyvä vire ovat naiiviutta. Ole siinä sitten onnellinen. 

Olen ihan tyytyväinen henkilökohtaiseen elämääni, pahojakin vaikeuksia on ollut, mutta ei pidä jäädä tuleen makaamaan ja märehtimään vaikeuksiaan. Toki huolestettaa kovasti nämä uutiset mailmalta ja meiltä.

Aina yhtä säälittävää, kun Suomen kaltaisessa hyvinvointivaltiossa vingutaan ja valitetaan miten asiat on muka huonosti. Katsokaa vähän maailman menoa, onko meillä mitään syytä olla muuta kuin onnellisia?! Pilalle hemmoteltua sakkia jos ei tätä ymmärrä.

Olen pohtinut tätä myös. Itse en ole onnellinen, vaikka minulla on tavallaan "kaikki kunnossa", on töitä on tuloja ja pärjään hyvin jne. Toisaalta ei ole puolisoa eikä perhettä, koska nautin yksinelosta. Ehkä olen väärällä alalla, koska jatkuvasti haaveilen jostain muusta, vapaudesta. Nykypäivänä tuntuu, että ekana pitäisi määritellä mitä tarkoitetaan sanalla "onnellisuus". Jotain elämän täyttymystä, ultimaalista tyytyväisyyttä omaan elämäänsä? Minusta tässä ei rahalla ole mitään sijaa. Jostain isommasta on kyse. Ehkä sen löydän joku päivä.

Onhan niitä Suomessa ainakin enemmän kuin missään muualla, jos mediaa on uskominen.

Itsellä on kaikki asiat kunnossa ja olen onnellinen.

Eipä taida olla. Tuhoavat itse itsensä kinastelemalla politiikasta, sodasta, ulkonäöstä, mies/naisvihasta yms somessa. Muistan kuinka kasarilla ja ysärillä ihmiset oli onnellisia koska elivät omissa oloissaan. Uutiset tuli kerran illassa jossa mainittiin tärkeimmät asiat eli missä soditaan ja kuka on kuollu.

Nyt eletään kellon ympäri tätä mielenmyrkytystä jonka tämäkin palsta on vallannut. Hyvän mielen ketjuja ei enää ole. Jäljellä on vain vihaa.

Mäkin olen onnellinen, kaikki on hyvin sekä itsellä että rakkailla. Muita en jaksa.

Somessa asiat kärjistyvät. Oikeasti menee ihan hyvin: palkka tulee joka kuukausi tilille ja vaimo on antelias makuuhuoneessa.

Jotain hetkellisiä onnen tunteita voi olla mutta ei mitään pysyvää. Useimmat teeskentelee onnellisuutta koska onnettomat on luusereita.

Vierailija kirjoitti:

Onhan niitä Suomessa ainakin enemmän kuin missään muualla, jos mediaa on uskominen.

Täysin käsittämätöntä että Suomi olisi muka maailman onnellisin maa. Miten sairasta porukkaa sitä muualla maailmassa sitten onkaan jos masentuneet suomalaiset on muka onnellisia? Itsemurhaluvutkin korkeat.

Vierailija kirjoitti:

Aina yhtä säälittävää, kun Suomen kaltaisessa hyvinvointivaltiossa vingutaan ja valitetaan miten asiat on muka huonosti. Katsokaa vähän maailman menoa, onko meillä mitään syytä olla muuta kuin onnellisia?! Pilalle hemmoteltua sakkia jos ei tätä ymmärrä.

Jep! Ne ihmiset tuntuu olevan kaikkein onnellisimpia, jotka kantaa vastuun omasta onnestaan. Sit on vikiseviä uhreja, jotka syyttävät ulkoisia tekijöitä (olosuhteita tai muita ihmisiä) aivan kaikesta.

Liian hyvin on asiat ja on totuttu saamaan kaikki helpolla. Se ei näytä olevan ihmiselle hyväksi.

Tuo "onnellisuus" on vähän turhan suuri sana siinäkin onnellisuustutkimuksessa. Hyvin suuri osa niistä pisteistä lasketaan siitä, miten paljon ihmisille jaetaan ilmaista rahaa. Eli saatetaan jatkossa pudota siltä ykköspallilta, vaikka pohjoismaathan siellä ovat loistaneet tähän asti.

Parempi kysymys olisi tyytyväisyys yhteiskuntaan ja omaan elämäänsä.

SE JOHTUU ATEISMISTA

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onhan niitä Suomessa ainakin enemmän kuin missään muualla, jos mediaa on uskominen.

Täysin käsittämätöntä että Suomi olisi muka maailman onnellisin maa. Miten sairasta porukkaa sitä muualla maailmassa sitten onkaan jos masentuneet suomalaiset on muka onnellisia? Itsemurhaluvutkin korkeat.

No ei tarvi kun katsoa vähän pintaraapaisua syvemmälle ulkomaisissa nettikeskusteluissa, niin onhan siellä vieläkin sairaampaa settiä kuin täällä.

Onhan noissa onnellisuustilastoissa kerrottu, mihin se arvio perustuu. Muissa maissa menee siis niissä asioissa vieläkin huonommin kuin täällä.

Vierailija kirjoitti:

Somessa asiat kärjistyvät. Oikeasti menee ihan hyvin: palkka tulee joka kuukausi tilille ja vaimo on antelias makuuhuoneessa.

Tätä palstaa ei kannata hirveän tosissaan ottaa. Muistatteko miten tiedetiin, että Halla-aho voittaa vaalit, sitten voitti Rehn ja lopulta Haavisto.

Olen onnellinen. Olen tavallinen sh-duunari, teini-ikäiset lapset ja puoliso. Ollut monenlaista vaikeaa. Nautin tästä hetkestä. 

Ilmottaudun. Ja meitä on Suomessa paljon. Onnellisuus on tyytyväisyyttä elämään, mielen tasapainoa. Ei siihen tarvita jatkuvasti onnellisuustunnemyrskyä. Hyväksyy elämänsä suurin piirtein sellaisena kuin se on.

Minulla on ihana mies josta tykkään tosissaan. Ei aina olla samanmielisiä, välillä äristään, halutaan eri asioita ja joudutaan sovittelemaan. Aikuiset lapset, suku, ystävät, työ josta pidän. Asuinympäristöt, kaupungissa ja mökillä joissa viihdyn. Voisi olla enemmän rahaa, vähemmän kiloja, enemmän viisautta - mutta tuskin olisin enempää onnellinen niinkään.

Ja selvyyden vuoksi, elämässäni on ollut ongelmia, murheita, sairauksia, kuolemaa, ero. Varmasti hetkellisesti en ole tuntenut itseäni onnelliseksi, mutta vaikeudet ovat vahvistaneet minua, polvilleen joutuminen opettanut nöyryyttä.

Onnelliset eivät uskalla myöntää olevansa onnellisia, koska kuuluu aina haukkua ja valittaa, näin on ollut ihan riippumatta siitä, kuka on hallituksessa tai mikä on maan taloudellinen tilanne. Maha pullollaan makaavat ihmiset provoavat, miten kuollaan nälkään.

Vierailija kirjoitti:

Aina yhtä säälittävää, kun Suomen kaltaisessa hyvinvointivaltiossa vingutaan ja valitetaan miten asiat on muka huonosti. Katsokaa vähän maailman menoa, onko meillä mitään syytä olla muuta kuin onnellisia?! Pilalle hemmoteltua sakkia jos ei tätä ymmärrä.

Ilottomuus taitaakin juuri olla menettämisen pelossa. Niitä uutisia kun tuppaa joka tuutista, niin ihmiset pelkäävät, että niitä maailman kurjuuksia on pian täälläkin.