Mies lähtee, jään kolmen lapsen yh:ksi. Mitä pitää hakea/tehdä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vain yksi neuvo, älä laske mitään tukien varaan. Olet nyt omillani ja edessäsi on yksinäisin rooli mikä ihmiselle voi eteen tulla. 

Tämä on realistinen neuvo. Kun aikoinani jäin yksinhuoltajaksi, ei mieleeni edes tullut mitkään tuet. Mitään en hakenut enkä saanut, elätin työlläni lapset ja hankin oman asunnon ja auton ym. omalla. Miea maksoi säännöllisesti elatustuen ja ainoa tuki oli verovähennyksen yh-tuki, hyvin pieni.

Sekin pitää muistaa, että tämä ei koske yksin raha-asioita. Esim isän ei ole mikään pakko noudattaa tapaamissopimusta eli isän varaan ei kannata paljon mitään laskea. 

Laita ruokot isän matkaan. Miksi miehet aina kuvittelee voivansa aloittaa uuden elämän mahdollisimman vähällä vastuulla.

Mä en ymmärrä näitä vastauksia jossa käsketään laittaa lapset isälleen. Siis pitäisikö äidin vielä menettää lapsensakin miehen lisäksi? Entäs ne lapset sitten, olisi varmaan juuri heidän edunmukaista asua vanhemman kanssa, joka ei heitä olisi halunnut. Hei haloo! Tiedän, ettei se ole reilua kun mies luistelee kaikesta vastuusta. Mutta niille lapsille ja äidillekö se pitäisi kostaa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ja entä se mies: Mikäs hänen panoksensa nyt tässä on, että sinun ei tarvitsisi AV:lta tällaisia neuvoja kysellä? Hänenhän asiansa tässä olisi kanssasi pohtia, miten lasten asuminen ja elintaso säilytetään hänen aloittaessaan uuden elämän toisaalla. 

Just näin. Ja se hommahan ratkeaa sillä, että hän maksaa tietyn könttäsumman elareita/kk. Ei kannata ap suostua mihinkään lupauksiin, että hän maksaa sitten sen tai tämän harrastusmaksun. Höpöhöpö. Ei varmasti maksa. Siksi könttäsummana ne elarit sun tilille. Eikä pidä suostua mihinkään hassunhauskaan ehdotukseen, että hän maksaa 100e/kk elareita. Sellaista se mun lasten isä nimittäin ehdotti! Varasin sitten ajan lastenvalvojalle. Maksaa 940e/kk.

T. Se kahden lapsen yh, joka kirjoitti tuon yhden aikaisemman viestin

Olet kyllä h

Mä saan kuule tehdä elämälläni ihan mitä haluan, kunhan kannan vastuun mun rakkaista lapsistani :) olen joo bilettänyt, ei sitä käy kiistäminen. Mutta hankkinut myös opiskelupaikan mun unelma-alalta :) enkä mä ketään pakota mun kanssa olemaan, miesystäväni on vapaa lähtemään ihan sillä hetkellä kun hän haluaa.

Eli mies oli ap.n kanssa avoliitossa, koska haki koko ajan parempaa. Älkää naiset tehkö lapsia avoliittoon. Miehen pitää kosia ja mennä naimisiin. 

No voihan ap aina hakea asumistukea mikäli asuu vuokralla, sekä myös peruspäivärahaa jos on työtön sekä toimeentulotukea jos edellä mainitut tuet ei riitä.

Jos ap taas on töissä niin asumistukea ja lapsilisät.

Molemissa tapauksissa isän kuuluu maksaa elatusmaksuja (ellei ole työtön jolloin AP saa minimielarit kelasta)

Isän voi nyt unohtaa. 

Tuollainen miehen lähtö perheestä kertoo AINA jonkin sortin mt-ongelmista. Diagnosoimaton kaksisuuntainen tyyppi 2 on yleinen, mutta rajusti alidiagnosoitu. 

Miehillä puhjenneet mielenhäiriöt on kautta aikain selitetty "no miehet nyt vaan on sellaisia" tai "miehet k-päitä" ja vain tietyt oireet huomataan, esim rahan tuhlaaminen, pelaaminen, masennus, pettäminen, kotoa äkillisesti lähtö, sotkuisuus, väkivaltaisuus jne. 

Melkein 30% sairastuu johonkin mt-ongelmaan. Nyt ap sinun miehesi. Pääset vähemmällä kun nyt lähti itse, olet tästä iloinen myöhemmin. 

Sosiaalihuolto auttaa varmasti eteenpäin, aloita siitä. Pärjäät kyllä vaikka tilanne nyt tuntuu vaikealta. Itse sanoin muuten samassa tilanteessa ukolle että jos lähtee kun lapset on vielä pieniä tai kouluikäisiä, niin saa ottaa mukulat mukaan ja jään itse viikonloppuäidiksi. Ei se lähtenyt. Nyt kun lapsista osa jo omillaan ja pärjään sitten omalla palkalla yksinkin, voi lähteä.

Vierailija kirjoitti:

Mä en ymmärrä näitä vastauksia jossa käsketään laittaa lapset isälleen. Siis pitäisikö äidin vielä menettää lapsensakin miehen lisäksi? Entäs ne lapset sitten, olisi varmaan juuri heidän edunmukaista asua vanhemman kanssa, joka ei heitä olisi halunnut. Hei haloo! Tiedän, ettei se ole reilua kun mies luistelee kaikesta vastuusta. Mutta niille lapsille ja äidillekö se pitäisi kostaa?

äiti ei ole aina paras lapsen huoltaja. En toki väitä, että ap:n tapauksessa olisi tästä kyse, mutta ihan tasapuolisuuden nimissä ehdotin, että anna ne lapset miehen mukaan. Suomessa muutenkin on puhuttu vuosia siitä miten jotenkin oletusarvoisesti edelleen oletetaan, että eron tullessa lapset menee automaattisesti äidille.  Itselle oli jo lapsena itsestäänselvää, että jos vanhempani päättäisivät erota, niin haluaisin ehdottomasti isälle. Äitini on vähän asperger ja koin hänet hyvin rasittavana ja hankaloitti elämääni hyvin paljon ihan vain siksi ettei as-tyyppinä osannut kunnolla nähdä minun parastani, vaan hänestä paras oli se, minkä hän kokee parhaaksi. isä osasi enemmän kunnella ja nähdä asioita laajemmin. ei sillä, molempia vanhempia kyllä rakastin ja pelkäsin sitä, että jos eroavat, niin miten kehtaisin sanoa sitten, että haluan isän kanssa lähteä. Eivät tosin koskaan eroonneet, mutta lapset nyt miettii kaikenlaista.

Vierailija kirjoitti:

Ja entä se mies: Mikäs hänen panoksensa nyt tässä on, että sinun ei tarvitsisi AV:lta tällaisia neuvoja kysellä? Hänenhän asiansa tässä olisi kanssasi pohtia, miten lasten asuminen ja elintaso säilytetään hänen aloittaessaan uuden elämän toisaalla. 

Ei sitä elintasoa tarvitse säilyttää. Minimillä mennään mihin naisella on varaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mä en ymmärrä näitä vastauksia jossa käsketään laittaa lapset isälleen. Siis pitäisikö äidin vielä menettää lapsensakin miehen lisäksi? Entäs ne lapset sitten, olisi varmaan juuri heidän edunmukaista asua vanhemman kanssa, joka ei heitä olisi halunnut. Hei haloo! Tiedän, ettei se ole reilua kun mies luistelee kaikesta vastuusta. Mutta niille lapsille ja äidillekö se pitäisi kostaa?

äiti ei ole aina paras lapsen huoltaja. En toki väitä, että ap:n tapauksessa olisi tästä kyse, mutta ihan tasapuolisuuden nimissä ehdotin, että anna ne lapset miehen mukaan. Suomessa muutenkin on puhuttu vuosia siitä miten jotenkin oletusarvoisesti edelleen oletetaan, että eron tullessa lapset menee automaattisesti äidille.  Itselle oli jo lapsena itsestäänselvää, että jos vanhempani päättäisivät erota, niin haluaisin ehdottomasti isälle. Äitini on vähän asperger ja koin hänet

No mä taas vastasin juurikin tämän aloituksen tilanteeseen. Musta viikko-viikko systeemikin voi olla täysin toimiva JOS molemmat vanhemmat sitä haluaa. Tai isä voi olla lähihuoltaja ja äiti vaikka viikonloppuäippä. Mutta jos mies ilmoittaa muuttavansa ilman lapsia niin sitten se turhake muuttaa.

Vierailija kirjoitti:

Tuntuu kyllä hullulta että ex-puoliso vaan lähtee ja jättää omien lapsien äidin yksin järjestelemään asioita. Kyseessä kuitenkin heidän yhteiset lapset ja niiden elämä ja toimeentulo. 

 

Hyvin tyypillistä miehille, suurin osa miehistä on täysiä raukkoja. 

Ei ole lakikirjan mukaan enää äitiä ja isää, vaan vanhemmat. Se on hyvä juttu. Ennen äidillä oli aina vahvemmat oikeudet lapsiin, luojan kiitos ei enää! 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuntuu kyllä hullulta että ex-puoliso vaan lähtee ja jättää omien lapsien äidin yksin järjestelemään asioita. Kyseessä kuitenkin heidän yhteiset lapset ja niiden elämä ja toimeentulo. 

 

Hyvin tyypillistä miehille, suurin osa miehistä on täysiä raukkoja. 

Juuri näin. Ja vaikka niitten kanssa mitä sopii ja allekirjoitukset paperilla on niin katin kontit, suurimmasta osasta miehiä ei ole sopimuksista kiinni pitämään. Raukkoja ne on, miehet. Selkärangattomia vätylöitä, kuten apn tapauskin osoittaa. Kohta on ihmiset selittämässä, että apn pitää sitten elää VAIN lapsilleen siihen kunnes ne on noin 40 v, sit voi alkaa miettiin omaakin elämää. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mä en ymmärrä näitä vastauksia jossa käsketään laittaa lapset isälleen. Siis pitäisikö äidin vielä menettää lapsensakin miehen lisäksi? Entäs ne lapset sitten, olisi varmaan juuri heidän edunmukaista asua vanhemman kanssa, joka ei heitä olisi halunnut. Hei haloo! Tiedän, ettei se ole reilua kun mies luistelee kaikesta vastuusta. Mutta niille lapsille ja äidillekö se pitäisi kostaa?

äiti ei ole aina paras lapsen huoltaja. En toki väitä, että ap:n tapauksessa olisi tästä kyse, mutta ihan tasapuolisuuden nimissä ehdotin, että anna ne lapset miehen mukaan. Suomessa muutenkin on puhuttu vuosia siitä miten jotenkin oletusarvoisesti edelleen oletetaan, että eron tullessa lapset menee automaattisesti äidille.  Itselle oli jo lapsena itsestäänselvää, että jos vanhempani päättäisivät erota, niin haluaisin ehdottomasti

Vain jos vanhemmat asuvat samalla paikkakunnalla viikko-viikko toimii, muutoin on äärettömän raskasta ja lasten mentyä kouluun mahdotonta. Meillä toimii hyvin kun sattuu olemaan tolkut puolisot, siis ne eksät, alussa piti säätää ja lyödä nyrkkiä pöytää, mutta nyt menee hyvin. Sopimuksista, kun ne tehdään, pitää pitää kiinni, muutoin rumba on hirveää. Jos kaikki aina perutaan ja muutetaan ei aski toimi. Heti kun kaikki ottivat tosissaan, että vain sairaus on peruste muutokselle, alkoi mennä hyvin ja kaikki, etenkin lapset, olivat tyyttyväisiä. Harva mies pystyy järjelliseen ajatteluun, se on aina hankaluus niissä. 

Vierailija kirjoitti:

Varaat ajan lastenvalvojalle, jossa teette elatusmaksusopimuksen paljonko mies maksaa elareita/kk. Muista listata kaikki harrastukset yms. Sitten pidä huoli itsestäsi ja lapsistasi, jotta saatte arjen rullaamaan. Ignooraa mies ja sen uus, jos ne koittaa tehdä kiusaa. Hae matalalla kynnyksellä keskusteluapua eron käsittelyyn. Sitten tavoittele sun unelmia ja deittaile uusia miehiä kun koet olevasi siihen valmis. 

T. Kahden lapsen yh

Miltä se tuntuu kun ymmärtää olevansa hylätty kakkoslaatuinen? Katsella miehen uutta ja parempaa naista? Olisi mielenkiintoista tietää. Katkeroituuko siitä?

Vierailija kirjoitti:

Mä en ymmärrä näitä vastauksia jossa käsketään laittaa lapset isälleen. Siis pitäisikö äidin vielä menettää lapsensakin miehen lisäksi? Entäs ne lapset sitten, olisi varmaan juuri heidän edunmukaista asua vanhemman kanssa, joka ei heitä olisi halunnut. Hei haloo! Tiedän, ettei se ole reilua kun mies luistelee kaikesta vastuusta. Mutta niille lapsille ja äidillekö se pitäisi kostaa?

Etkö oppinut Milon tapauksesta että lasten on aina parempi ja turvallisempi olla isällään? Totuushan on se, että vain isät lapsiaan rakastaa.

Vierailija kirjoitti:

Miltä se tuntuu kun ymmärtää olevansa hylätty kakkoslaatuinen? Katsella miehen uutta ja parempaa naista? Olisi mielenkiintoista tietää. Katkeroituuko siitä?

Uuden ja paremman vielä kestäisi, mutta uuden ja kaikilla mittareilla huonomman, sitä ei voi selittää kuin tilapäisellä mielenhäiriöllä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Varaat ajan lastenvalvojalle, jossa teette elatusmaksusopimuksen paljonko mies maksaa elareita/kk. Muista listata kaikki harrastukset yms. Sitten pidä huoli itsestäsi ja lapsistasi, jotta saatte arjen rullaamaan. Ignooraa mies ja sen uus, jos ne koittaa tehdä kiusaa. Hae matalalla kynnyksellä keskusteluapua eron käsittelyyn. Sitten tavoittele sun unelmia ja deittaile uusia miehiä kun koet olevasi siihen valmis. 

T. Kahden lapsen yh

Miltä se tuntuu kun ymmärtää olevansa hylätty kakkoslaatuinen? Katsella miehen uutta ja parempaa naista? Olisi mielenkiintoista tietää. Katkeroituuko siitä?

Ei siitä katkeroidu kiitos kysymästä. Mä myös löysin itselleni uuden ihanan miesystävän :) Ihmettelen kyllä millaiset ihmiset tällaista suoraan sanottuna sontaa tänne kommentoi.

Miksihän tännekin ihan asialliseen ketjuun tulee ihmeellisiä kommentteja joltain ilmeisen katkeroituneelta miesreppanalta? Millainen mies roikkuu av-palstalla keskellä päivää ja kommentoi sontaa?