Mikä tarve ihmisillä on ottaa esille minun adoptiotaustani?
Tätä ei tapahdu usein, mutta kuitenkin joskus tapahtuu. Viimeksi viikonloppuna ja edelleen huomaan miettiväni sitä. Siksi tein tämän aloituksen, kun edelleen ärsyttää.
Kyseessä on ihan hyvin koulutettu, yli 30-vuotias normaali ihminen. Oli isommassa porukassa puhetta musikaalisuudesta ja valloillaan olevasta ajatuksesta lakkauttaa musiikkiluokat Helsingistä. Puhuttiin musikaalisuuden periytymisestä ja musiikkiluokkalaisuuden periytymisestä.
Minulta kysyttiin, että eikö isäni soittanut nuorena enemmänkin ja eri bändeissä ja että millaista se oli lapsen silmin. Jostain syystä tämän erään ihmisen oli pakko ottaa esille, että isäni ei ole biologinen isäni ja että minun musikaalisuuteni ei siten ole "ainakaan sieltä periytynyttä".
Miksi ihmiset tekee tätä?
Tämä ei ollut ensimmäinen kerta kun näin tapahtuu, että isommassa seurassa jonkun on pakko tuoda tämä esille, ja aina jotenkin minua alentaen.
Kommentit (84)
Tuo aihe, eli musikaalisuuden periytyminen on hyvin mielenkiintoinen. Itse olisin vastaavassa tilanteessa ap:ta nolaamatta todennut yleisellä tasolla, että eihän musikaalisuus tule niinkään geeneistä vaan varhaisesta altistumisesta musiikille, ja juuri siksi musikkiluokat ovat tärkeitä mahdollisuuksien tasavertaistajina.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pitäisi olla itsestäänselvää että tällaiset asiat isossa seurassa ottaa halutessaan esille vain se, jota asia henkilökohtaisesti koskee. Tämä hienotunteisuus koskee mielestäni kaikkia perhesuhteita (onko lapsia vai ei, perheenjäsenten kuolema, avioero yms).
ap ei tuonut kirjoituksessaan esille, että isossa seurassa oli ihmisiä, jotka eivät asiasta tienneet.
Miksi sen pitäisi olla jokin salaisuus, että on adoptoitu? Eihän siinä ole mitään hävettävää.
Ei aavistustakaan. Samalla laillahan sitten pitäisi niiden ihmisten hävetä, jotka ovat saaneet alkunsa inseminaatiolla.
ihmisillä in outoja häveliäisyyksiä... ehkä me elämme sitten oikeasti niin täydellisessä maailmassa, että
Erikoinen juttu, että jos asiaa on tapahtunut aina, se on sopiva aihe ottaa esille isolla porukalla.
Saako sinun ruumiintoiminnot, vanhempien avioeron, perheriidat, lapsuuden raha-asiat tms. ottaa esille keskustelussa, koska kyseessä on tavallisista asioista, joita esiintyy paljon? Ilman että itse otat asiaa esille? Tai vaikka liikakilot, pankkitilin saldon tai onko tahdikasta nostaa esille palkkasi?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pitäisi olla itsestäänselvää että tällaiset asiat isossa seurassa ottaa halutessaan esille vain se, jota asia henkilökohtaisesti koskee. Tämä hienotunteisuus koskee mielestäni kaikkia perhesuhteita (onko lapsia vai ei, perheenjäsenten kuolema, avioero yms).
ap ei tuonut kirjoituksessaan esille, että isossa seurassa oli ihmisiä, jotka eivät asiasta tienneet.
Miksi sen pitäisi olla jokin salaisuus, että on adoptoitu? Eihän siinä ole mitään hävettävää.
Ei aavistustakaan. Samalla laillahan sitten pitäisi niiden ihmisten hävetä, jotka ovat saaneet alkunsa inseminaatiolla.
ihmisillä in outoja häveliäisyyksiä... ehkä me elämme sitten oikeasti niin täydellisessä maailmassa, että
Ei ole kyse häveliäisyydestä...
Pitäisin kyllä varsin tahdittamana, jos joku ottaisi puheeksi isommassa porukassa sen, että joku keskustelukumppani on saanut alkunsa inseminaatiolla.
Kyse ei ole siitä, että asia on häpeällinen vaan että asia on yksityinen ja ihminen valitsee itse, millaisessa seurassa asiasta puhuu.
Ap on kuin varhaiskasvatuksen opettaja. Kuulee arvostelua kaikessa.
Suomessa on paljon autistisia ihmisiä, jotka eivät osaa käytöstapoja ja/tai ymmärrä sosiaalisia sääntöjä. Yritetään ymmärtää...
Vierailija kirjoitti:
Ihan perusjuttuja, jos joku kertoo yksityisiä asioitaan kahden kesken, älä möläyttele niitä kaikkien edessä. Täytyy tajuta mistä voi puhua ja milloin. Jos ei ymmärrä, joutuu alkaa rajaamaan mistä keskustelee toisen kanssa. Näin joudun valitettavasti toimimaan erään ihmisen kanssa. En voi enää vastata mitään mihinkään, ja keskustelu on siirtynyt "aurinko paistaa" tasolle. Tämänkin hän on todennäköisesti kääntänyt niin, että vika on minussa ja olen estynyt, arka puhumaan.
sanoisin, että möläyttely seurassa on parempi, kuin puhuminen selän takana... kun asia otetaan puheeksi seurassa, niin puheena olija saa nähdä itse kuka puhuu ja mitä ja miten kertoo. Sen sijaan, kun juorutaan selän takana, niin niillä juoruilla on tapana mennä hyvin nopeasti rikkinäisen puhelimen ongelmaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihan perusjuttuja, jos joku kertoo yksityisiä asioitaan kahden kesken, älä möläyttele niitä kaikkien edessä. Täytyy tajuta mistä voi puhua ja milloin. Jos ei ymmärrä, joutuu alkaa rajaamaan mistä keskustelee toisen kanssa. Näin joudun valitettavasti toimimaan erään ihmisen kanssa. En voi enää vastata mitään mihinkään, ja keskustelu on siirtynyt "aurinko paistaa" tasolle. Tämänkin hän on todennäköisesti kääntänyt niin, että vika on minussa ja olen estynyt, arka puhumaan.
sanoisin, että möläyttely seurassa on parempi, kuin puhuminen selän takana... kun asia otetaan puheeksi seurassa, niin puheena olija saa nähdä itse kuka puhuu ja mitä ja miten kertoo. Sen sijaan, kun juorutaan selän takana, niin niillä juoruilla on tapana mennä hyvin nopeasti rikkinäisen puhelimen ongelmaan.
Sano toki. Tarkista toiselta henkilöltä mitä hän on itse mieltä. Älä ajattele tai päätä muiden puolesta. Kiitos! <3
Mitä alentavaa tuossa nyt on? Jos puhutaan jonkin perinnöllisyydestä, on aika olennainen asia, onko vanhempi biologinen vai ei.
Taidat olla vain herkkänahkainen asian suhteen.
En ymmärrä edes, miksi asialla voisi alistaa tms kuten joku ehdotti, onko se jotenkin huonompi asia olla adoptoitu vai mitä ihmettä!? Onko sillä nyt jotain merkitystä
On tökeröä ottaa porukassa puheeksi mitään toisen ihmisen henkilökohtaista asiaa, ellei tämä itse tuo sitä esille.
Vierailija kirjoitti:
Mitä alentavaa tuossa nyt on? Jos puhutaan jonkin perinnöllisyydestä, on aika olennainen asia, onko vanhempi biologinen vai ei.
Taidat olla vain herkkänahkainen asian suhteen.
En ymmärrä edes, miksi asialla voisi alistaa tms kuten joku ehdotti, onko se jotenkin huonompi asia olla adoptoitu vai mitä ihmettä!? Onko sillä nyt jotain merkitystä
Alentaa, käyttää valtaa toiseen ihmiseen tuomalla esille hänen yksityisiä ja henkilökohtaisia asioitaan, ilman lupaa. Ei alistaa tai alentaa siten, tietenkään, että adoptio tekisi ihmisestä jotenkin alemman tasoisen.
Vallankäyttöä. Usein tätä tekevät ihmiset pyrkivät kontrolloimaan kaikkea muutakin elämässään, hymyssä suin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ymmärrä, mitä alentavaa tuossa on. Eivät varmaan nekään, jotka ovat ottaneet asian esille.
En minäkään! Jos puhe oli nimenomaan musikaalisuuden periytyvyydestä, niin eihän se voi periytyä adoptiovanhemmalta? Ihan oleellista tietoa keskusteluun liittyen.
Hienotunteisuus, vieras käsite?
Ap voi itse ottaa aiheen esille, halutessaan. Opettele sinä puhumaan omista asioistasi, keskittymään itseesi.
Minulle ajatus siitä, että jonkun adoptiotausta olisi jotain salattavaa tai "hävettävää", on vieras käsite.
Ei se ole kumpaakaan, mutta on silti yksityisasia ja jokaisen oma päätös, tuoko sitä asiaa esille vai ei.
Vierailija kirjoitti:
Mitä alentavaa tuossa nyt on? Jos puhutaan jonkin perinnöllisyydestä, on aika olennainen asia, onko vanhempi biologinen vai ei.
Taidat olla vain herkkänahkainen asian suhteen.
En ymmärrä edes, miksi asialla voisi alistaa tms kuten joku ehdotti, onko se jotenkin huonompi asia olla adoptoitu vai mitä ihmettä!? Onko sillä nyt jotain merkitystä
Eli sun yksityiset perheasiat on mielestäsi aihe, jotka joku muu voi ottaa esille isommassa joukossa?
Ethän ole niin herkkänahkainen, että ärsyyntyisit, kun joku mietiskelee yksityisasioitasi ääneen? Mikä olisi hyvä aihe? Ex-kumppanisi ominaisuudet vai vanhempiesi avioelämä ja sen vaikutukset sinuun?
Tuollaisilla puheilla halutaan lyödä adoptoitua ja lapsettomuudesta kärsineitä vanhempia. Ottaisin etäisyyttä tuollaiseen ihmiseen ja kertoisin, ettei hän saa levitellä yksityisasioita. Ollaan lain ja laittomuuden hämärillä rajamailla noissa puheissa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi se oma adoptio pitäisi olla ihmiselle rento ja hyvä juttu? Tai miksi ihmiset olettaa että siitä on ok puhua?
Onhan niitä paskoja adoptiovanhempiakin olemassa, mitä jos on sattunut sellaiset omalle kohdalle?
Saattaahan ne ei-adoptiovanhemmatkin olla paskoja ja perheestä puhuminen yleensä ei ole mikään tabu asia. Tuolla logiikalla mistään asiasta ei voisi ikinä puhua, kun koskaan ei tiedä, haluaako toinen keskustella vanhemmistaan, sisaruksistaan, työstään, kumppanistaan jne. Ei ole toisen osapuolen tehtävä arvailla, mistä sinä haluat puhua ja mistä et. Sinun täytyy ihan itse sanoa, etten halua keskustella tästä aiheesta sen sijaan että olettaisit toisen lukevan ajatuksesi.
Adoptio voi usein herättää muissa mielenkiintoa ja kysymyksiä. Jos adoptiostaan ei halua puhua, joutuu joka tapauksessa kiusalliseen tilanteeseen silloin.
Helpompaa on, jos mahdollisesti vaikeita asioita ei otettaisi esille.
Vai saako keskustelun lomassa ottaa puheeksi että "Pirjo, sinun äitisihän on alkoholisti, kerro vähän lisää?
Tässä on mielestäni kuitenkin se ero, että adoptio on kuitenkin lähtökohtaisesti positiivinen asia ja lapsi on saanut sen kautta rakastavat vanhemmat. Miksi tuollaisen pitäisi olla salaisuus? Sehän on pikemminkin hieno asia.
Vierailija kirjoitti:
Tuollaisilla puheilla halutaan lyödä adoptoitua ja lapsettomuudesta kärsineitä vanhempia. Ottaisin etäisyyttä tuollaiseen ihmiseen ja kertoisin, ettei hän saa levitellä yksityisasioita. Ollaan lain ja laittomuuden hämärillä rajamailla noissa puheissa.
Minulla ja miehelläni on adoptoituja lapsia, ja voimme täysin avoimesti keskustella adoptiosta lasten, ystävien ja jopa vieraiden kanssa. Mielestäni on pikemminkin hieman omituista, että tuollainen asia halutaan salata. Miksi pitäisi teeskennellä, että lapset eivät olisi adoptoituja? Enemmän haittaa lapselle on siitä, että asiasta vaietaan, ja lapsi saattaa tämän vuoksi kokea, että siinä olisi jotain hävettävää.
Vierailija kirjoitti:
Jotkut ihmiset ovat niin kyökkipsykologeja, että selittävät aina ihmisten elämän niiden lapsuuden kautta. Esimerkiksi jos olet kokenut epätyypillisen lapsuuden ja menestynyt, se johtuu siitä että sinulla on niin näyttämisen tarve. Jos et ole menestynyt, se johtuu siitä että lapsuutesi oli omituinen ja olet traumatisoitunut.
Paitsi että se todella on joskus täysin totta. Ihan kaikki lievemmätkin jutut ei titenkään aiheuta vakavia seurauksia, mutta moni ei edes tiedä, millaista kaikki voi pahimmillaan olla ja toki hyvä niin. On kuitenkin kiistaton fakta, että "vaikeita" lapsuuksia on hyvin eri tasoisia ja asteisia aivan kuten missä tahansa muussakin asiassa ja ne pahimmat tilanteet on sellaisia, jotka vauriottavat syvästikin ja osin pysyvästi. Silloin asian toetaminen on vain puhdas fakta, selitys sille, miksi elämä meni tietyllä tavoin. Ehkä tässä on vielä käytettävä konkreettisempaa esimerkkiä ja rautalankaa eli ajatellaan vaikka, että tarkastellaan suojatiellä auton alle jääneitä. Joku on saanut pienemmän töytäisyn ja selvinnyt pelkillä pintaruhjeilla, toiselta murtui sitten jo jalka ja kolmanteen osui niin pahasti, että hän halvaantui. He kaikki kuuluvat kuitenkin tuon yhden ja saman luokituksen alle eli tässä tapauksessa se on auton alle jääneet, mutta seuraukset on kaikilla erilaiset. Aivan samoin se on näillä vaikean lapsuuden kokeneilla ja sen seurauksilla eli joku on altistunut jonkin verran vaikkapa toisen huoltajan alkoholismille, toisella on jo molemmat huoltajat olleet päihteidenkäyttäjiä ja kolmannen kohdalla on lisäksi vielä jonkin sortin väkivaltaa, joka kohdistuu myös lapseen. Kaikki voivat kuitenkin sanoa kokeneensa jollain tavoin vaikean lapsuuden, mutta on ilmeistä, että aste- ja siis vaurioeroja on. Toki lisänä vaikuttaa muitakin asioita, mutta karkeasti näin. Tajusitko nyt?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä alentavaa tuossa nyt on? Jos puhutaan jonkin perinnöllisyydestä, on aika olennainen asia, onko vanhempi biologinen vai ei.
Taidat olla vain herkkänahkainen asian suhteen.
En ymmärrä edes, miksi asialla voisi alistaa tms kuten joku ehdotti, onko se jotenkin huonompi asia olla adoptoitu vai mitä ihmettä!? Onko sillä nyt jotain merkitystäEli sun yksityiset perheasiat on mielestäsi aihe, jotka joku muu voi ottaa esille isommassa joukossa?
Ethän ole niin herkkänahkainen, että ärsyyntyisit, kun joku mietiskelee yksityisasioitasi ääneen? Mikä olisi hyvä aihe? Ex-kumppanisi ominaisuudet vai vanhempiesi avioelämä ja sen vaikutukset sinuun?
Ollaan kaveriporukassa keskustelu mm. eksien ominaisuuksista ja puhutaan me vanhemmistakin. Mistä sinä puhut kavereidesi kanssa? Säästä ja maidon hinnasta?
Yksityiselämää koskevien tietojen levittelystä voi myös tulla tuomio, joten kannattaa muistutella niitä, joille tämä on vaikeaa ymmärtää.
Ja ap: jos haluat tietää mikä tarve ihmisillä on puhua sinun adoptiotaustastasi, niin miksi meiltä siitä kyselet etkä niiltä ihmisiltä, jotka sen ovat ottaneet esille? Kuvitteletko, että me tietäisimme asian heitä itsejään paremmin?