Lue keskustelun säännöt.
Kieltäydyin perinnöstä, riita repesi kotona
11.03.2024 |
En ottanut perintöä vastaan, summa on rahana parikymmentätuhatta. Parempi puolisko jostin syystä veti asiasta hirveät pultit. Sanoi, että miksi en voisi kerrankin ajatella, että ansaitsen jotain hyvää? Sanoin, että tästä asiasta ei tarvitse kertoa ulkopuolisille, niin ei tule tietoon muille, että luovuin perinnöstä... tästäkään ei rauhoittunut. Mikä on vialla? Meidän suhteessa pääasia on näyttää hänen mukaansa hyvältä ulkopuolisille, ettei hän "nolostu" ollessaa minun kanssa, joten mitään henkilökohtaista hyvää hän ei minulle toivo.
Miltä teille näyttäisi, jos jonkun pariskunnan osapuoli ei ota perintöä vastaan. Onko se niin paha asia?
Kommentit (59)
Onpa yksimielistä porukkaa. Parikymmentä tonnia ei ole niin suuri raha, että sen takia kannattaisi tehdä toisin kuin sydän sanoo. Jos ap:sta tämä päätös on hyvä, sitten se on hyvä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi luovuit?
Olen paremmassa toimessa, kun kaksi veljeäni :) lisäksi pelkäsin, että alkavat riitelemään osuuksista, kun toinen käynyt hoitamassa isäukkoa viimeisinä aikoina enemmän, mutta kaikille oli tulossa tasapotti, niin ajattelin, että on järkevämpi jakaa rahat heidän kesken
En nyt ihan ymmärrä.
Vierailija kirjoitti:
Kannattaisi ehkä etukäteen puhua asioista. Minä olen taloudellisesti tukenut vaimoani koko avioliittomme ajan. Jos hän olisi päättänyt luopua perinnöstään, olisi sitten saanut pärjätä omillaan.
Se on aivan totta, että päätökseni tein nopeasti. Ja sen toki ymmärtäisin, mikäli vaimo olisi suuttunut, etten kertonut tai keskustellut tästä asiasta ennen, mutta ei hänen reaktionsa liittynyt siihen millään tavalla
AP
Vierailija kirjoitti:
Onpa yksimielistä porukkaa. Parikymmentä tonnia ei ole niin suuri raha, että sen takia kannattaisi tehdä toisin kuin sydän sanoo. Jos ap:sta tämä päätös on hyvä, sitten se on hyvä.
Ei kyse ole vain rahasta vaan myös periaatteesta.
Mitä tekisi jollakin 20 tonnilla. Jos on enemmän tarvitsevia muissa perillisissä niin heille vaan. Säästyy itse myös realisoinnin ja pesän tyhjennyksen vaivalta. Noin pienestä perinnöstä ei varsinkaan riitelemään kannata lähteä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Perin osuuden metsätilasta. Kuolinpesää ei kannata jakaa. Lahjoitin osuuteni suvun riidankylväjä-narsisti-mummolle ja maksoin vielä lahjaveron hänen puolestaan. Siinä tappelevat keskenään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko sinulla lapsia?
Ei ole vielä siunaantunut
AP
Eikä ole perintöäkään, kunhan provoilet.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mun ex mies mietti useamman kerran, että mitä Hän tekee mun perintörahoilla. Hoki 10v että kohta ne kuolee. Miehestä tuli exä 3v sitten ja vanhempani elää yhä.
Ihan normaaliahqn se perinnöstä luopuminen on. Minäkin luovuin juuri ja se meni sitten lapsilleni.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
naiset ovat kauhean persoja toisten rahoille
Vierailija kirjoitti:
Ihan normaaliahqn se perinnöstä luopuminen on. Minäkin luovuin juuri ja se meni sitten lapsilleni.
Niin teki mummonikin. Tätini sitten nai parikymmpisenä miehen, joka petti parin vuoden päästä ja ero tuli. Sinne meni neljännes mummon perinnöstä. Mummo oli vihainen kuin ampiainen, mutta myöhäistä oli. Kannattaa miettiä, miten lapset osaavat omaisuudesta huolehtia. Narkkari tai uhkapeluri saa äkkiä perintörahat menemään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Se koitti päästä hyötymään mut suuttui ku et ottanut vastaan ja mun mielestä jokainen saa päättää ottaako vai ei..
Lahjoitin osuutni kuolinpesä mörskästä + ns.metsätilasta suvun narsistiräyhääjälle. Samalla pääsin tilanteeseen jossa kukaan sukulainen ei halua olla kanssani tekemisissä.
Yeah!!!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mun ex mies mietti useamman kerran, että mitä Hän tekee mun perintörahoilla. Hoki 10v että kohta ne kuolee. Miehestä tuli exä 3v sitten ja vanhempani elää yhä.
Oikein paskiaiselle!
Jokaisen vanhemman pitäisi tehdä testamentti, jossa määrätään ettei lasten puolisoilla ole avio-oikeutta perittävään omaisuuteen.
Vierailija kirjoitti:
naiset ovat kauhean persoja toisten rahoille
Ihan samat kokemukset miehistä.
Muistan kun exäni sanoi jotain, että "sinulla on kyllä tulossa iso perintö, sitten kun vanhempasi kuolevat. en kyllä toivo heidän kuolemaa!" oliko tuo jälkimmäinen lause outo? tuonhan pitäisi olla itsestäänselvää, ettei kenenkään kuolemaa toivota rahan takia, mutta sanottuna tuo asia on jotenkin karmiva ja outo. onko teistä?
Vierailija kirjoitti:
En minä ainakaan suostu perimään vanhaa taloa ja maaplänttiä muuttotappioalueella, jossa tulee harvoin ja vanhemman menehdyttyä ei ikinä enää käytyä. En välitä siitä, mitä muut ajattelevat asiasta. Perintö ei sovi elämääni.
Eli annat sen valtiolle, joka myy sen, olipas älykästä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi luovuit?
Olen paremmassa toimessa, kun kaksi veljeäni :) lisäksi pelkäsin, että alkavat riitelemään osuuksista, kun toinen käynyt hoitamassa isäukkoa viimeisinä aikoina enemmän, mutta kaikille oli tulossa tasapotti, niin ajattelin, että on järkevämpi jakaa rahat heidän kesken
Pitää laskea kokonaisuutta verottajaa vastaan, eli perintöveron määrää, mikään ei estä lahjoittamasta 4999€ kolmen vuoden välein veljillesi, eli pääset äkkiä perinnöstäsi eroon verottomana veljiesi hyväksi, nyt he joutuvat maksamaan 800€ perintöveroa kumpikin, kun et ottanut perintöä vastaan
Typerää luopua omasta osuudestaan. Vanhemmat ovat voineet palkita itseään hoitavaa lasta jo eläessään, jos ovat tunteneet siihen tarvetta. Kyllä muakin ottaisi aivoon, jos mulla olisi noin typerä puoliso.