Lue keskustelun säännöt.
Puolison käytös- vertaistukiketju
11.03.2024 |
Laittakaa tähän puolisonne ärsyttävimpiä piirteitä ja esimerkkejä huonosta käytöksestä.
En tarvitse niitä jätä se sika- vastauksia, sen harkinnan teen aikanaan ihan itse!
Erittäin tervetulleita olisi vinkit miten puolison saa rakentavasti tajuamaan, että hänen käytös ei ole hyväksyttävää ja hänen tulisi miettiä käytöstään.
En jaksa jokaista ylsityiskohtaa selittää tarkasti mutta tässä esimerkkejä miten nämä ärsyttävät piirteet ilmenee.
- Röhnöttää sohvalla vaikka vieraita tulisi juuri kotiimme. Ei tee tilaa eikä tule ovelle vastaan.
- Ei suodata sanomisiaan yhtään vaan saattaa sanoa jotain tosi sopimatonta vaikka vanhempieni seurassa.
-Joissakin asioissa rajaton ja häpeän käytöstään usein.
- Ei osaa pukeutua ellei hänelle sanota mikä sopii mihinkin tilaisuuteen. Tietysti osaa ääriesimerkit eli tajuaa pistää puvun päälle esim häihin ja hautajaisiin. Mutta esimerkiksi vanhemman tutun sukulaisen 80-vuotis päiville tai kummilapsen rippijuhliin hän saattaisi olla lähdössä farkuissa ja t-paidassa.
-Tilannetajun puute monessakin asiassa
- Katsoo oikeudekseen omia esimerkiksi kaukosäätimen ja saattaa jopa vaihtaa kanavaa kesken toisen katsoman ohjelman jos ohjelma ei miellytä.
- Autossa kuuntelee vain sitä kanavaa jota haluaa, viis muiden toiveista
-Syö lasten suosikkileivät kaapista jättäen tilalle vain sellaisia joita olisi itsekin voinut syödä mutta lapset eivät niitä syö.
-Määräilee koko perhettä ja oikeuttaa itselleen suuttumisen jos ei saa tahtoaan läpi. Suuttuessaan huutaa ja joskus jopa nimittelee.
-Elää yli varojensa eikä harkitse ostoksiaan muuten kuin "minä haluan"
-Ei osaa keskustella mistään vaan meneeheti puolustuskannalle vaikka asia otettaisiin esille rakentavassa ja hyvässä hengessä.
-Kun hän luulee että asia on loppuunkäsitelty, vaihtaa puheenaihetta ja naureskelee esim fingerpori vitsille. (Tulee sellainen olo että yritin keskustella asiasta rakentavasti mutta heitti vitsiksi)
-Ei ota onkeensa mistään keskustelusta. On joko eri mieltä ja suuttuu tai sitten sanoi vaan joo joo muuttamatta mitään toimintatapaansa.
- Ei tajua loukanneensa vaikka se sanottaisiin hänelle suoraan. Ei halua tajuta että jotkut sanat loukkaavat, ja käyttää niitä huomauttamisesta huolimatta.
- Ei ollut noin paha tavatessamme, vaan vaikutti ihan hyväkäytöksiseltä- on mielestäni muuttunut viimeisten vuosien aikana ja olen yrittänyt saada vaivihkaa muokattua koko perheelle terveellisempiä elämäntapoja jne
Osallistuu kyllä esim kotitöihin ja on uusien, vieraampien ihmisten seurassa ihan asiallinen. Moni ei varmaan uskoisi jos kertoisin millaista arkemme välillä on.
Mikä avuksi? Onko hänellä joku otsalohkodementia, adhd vai mistä kiikastaa?
Toivoton tapaus? Onko joku saanut tällaisen ihmisen muuttamaan käytöstään jollain ylsinkertaisella tavalla? Aiemmin en jaksanut huomautella joka ikinen kerta, mutta lasten saannin jälkeen oli pakko, koska kaikki tuollainen vaikuttaa siihen millaiseksi lapset kasvaa?
Onneksi lapset ovat nyt jo puolisoani tunneälykkäämpiä...
Kommentit (89)
Ap ala kirjailijaksi. Sinulla on taipumusta
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Siis mitä hyvää tuossa miehessä on??
Vierailija kirjoitti:
Ap ala kirjailijaksi. Sinulla on taipumusta
Teen ehkä joskus kieli poskella "parisuhde" kirjan tästä kaikesta.
Vierailija kirjoitti:
Siis mitä hyvää tuossa miehessä on??
Hän ei ryypiskele, osaa halutessaan käyttäytyä koska on ennenkin osannut. Osaa halutessaan olla todella huomioonottava puoliso ja vanhempi.
En vaan ymmärrä mikä avuksi vai onko enää paluuta entiseen?
Vaikuttaa toisinaan siltä ettei hän arvosta ketään muita kuin itseään.
Jätä se sika. Vaikka kielsit sanomasta näin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Siis mitä hyvää tuossa miehessä on??
Voishan tuo olla nainenkin...
Vierailija kirjoitti:
Ja aiemmin osasi siis mielestäni huomioida myös muut paremmin sekä hyvät ja jooa ylikohteliaat käytöstavat. Siitä, ettei osaisi niitä, ei ole kyse.
Nykyään tuntuu että keskittyy vaan itsensä hyvinvointiin. Lomamatkoilla muiden pitäisi toimia ja haluta samoja asioita kanssaan.
Ei näe oman käytöksensä vaikutusta ja omasta suuttumisestaan syyttää muita. (Tuo ei tehnyt sitä tai tätä vaikka pyysin, tuo ärsytti jne)
Vastuunpakoilu omasta käytöksestään!
Omasta puolisosta olisin aikoinaan voinut tehdä vastaavan listan. Ei siis ihan samoja juttuja, mutta lista oli pitkä. Oli tunne, että eli vain ja ainoastaan omien impulssien mukaan. Kriisi siitä seurasi ja kesti jonkin vuoden (en muista enää aikaa tarkemmin). Aloin olla valmis lähtemään, koska mikään puhe ei auttanut.
Kun hän tajusi, että olen lähdössä, alkoi muutos. Ei nyt tietenkään muuttunut täysin toiseksi ihmiseksi, mutta alkoi ottaa huomioon muotakin, kuin itseään. Ja osoitti minulle, ettei toivo eroa.
Mitä luulet, suostuisiko sinun puolisko minkään laiseen pariterapiaan?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onko kenelläkään kokemusta vastaavasta? Onko siis jollekin auttanut tällaisessa tilanteessa esim pariterapia tai joku muu?
Harmittaa ihan hirveästi, koska hän on ollut tosi herttainen ja kohtelias ihminen. Onko tällainen muutos pysyvää? Johtuuko jostain sairaudesta tms? Kokemusta kenelläkään?
Tuo vitsailu asia on kyllä sellainen, että omasta kokemuksesta (joka toki voi olla sukupuolten osalta myös sattumaa) miesten kesken voidaan heittää vitsiä myös vaikka olisi erimielisyyksiä ja riitaa. Naisen kanssa tällainen tunnelman kevennys ei ole sallittua, ei vaikka sillä ei ole edes tarkoitus lopettaa keskustelua, vaan keventää tunnelmaa. Mutta jotenkin se vain menee niin, että siinä tunteessa pitää saada rypeä, eikä silloin sovi huumoria tuoda mukaan. Enkä mä tarkoita mitään älyttömyyksiä ja mauttomuuksia, mutta jos jostain yrittää löytää huumoria kun pitäisi saada rypeä, se on ehdoton ei.
Toki tässä ei ole edes kyse samasta asiasta, mutta tulipahan vain mieleen. Olisi oikeastaan mielenkiintoista tietää mistä se johtuu, mutta koska tälläkin palstalla on epäilemättä vähintään kymmeniä naisia jotka ovat olleet suhteessa sellaisten "huumoriveikkojen" kanssa, joiden "tunnelmien kevennykset" olisi omastakin mielestäni mauttomia, niin turha edes kysyä. Te kuitenkin luulette, että tarkoitan sellaisia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja aiemmin osasi siis mielestäni huomioida myös muut paremmin sekä hyvät ja jooa ylikohteliaat käytöstavat. Siitä, ettei osaisi niitä, ei ole kyse.
Nykyään tuntuu että keskittyy vaan itsensä hyvinvointiin. Lomamatkoilla muiden pitäisi toimia ja haluta samoja asioita kanssaan.
Ei näe oman käytöksensä vaikutusta ja omasta suuttumisestaan syyttää muita. (Tuo ei tehnyt sitä tai tätä vaikka pyysin, tuo ärsytti jne)
Vastuunpakoilu omasta käytöksestään!
Omasta puolisosta olisin aikoinaan voinut tehdä vastaavan listan. Ei siis ihan samoja juttuja, mutta lista oli pitkä. Oli tunne, että eli vain ja ainoastaan omien impulssien mukaan. Kriisi siitä seurasi ja kesti jonkin vuoden (en muista enää aikaa tarkemmin). Aloin olla valmis lähtemään, koska mikään puhe ei auttanut.
Kun hän tajusi, että olen lähdössä, alkoi muutos. Ei nyt tie
Kiitos. Olen kyllä sanonut suoraankin että harkitsen eroa em syistä. Ehkä hän ei ole ottanut tosissaan sanomisiani.
Onko tässä siis kyse taas siitä että olen kyllä puhunut asiasta ja sanonut suoraankin mutta jos eroaisin, hän sanoisi että ero tuli puskista, koska ei tajua sanoja vaan tekoja?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tuo vitsailu asia on kyllä sellainen, että omasta kokemuksesta (joka toki voi olla sukupuolten osalta myös sattumaa) miesten kesken voidaan heittää vitsiä myös vaikka olisi erimielisyyksiä ja riitaa. Naisen kanssa tällainen tunnelman kevennys ei ole sallittua, ei vaikka sillä ei ole edes tarkoitus lopettaa keskustelua, vaan keventää tunnelmaa. Mutta jotenkin se vain menee niin, että siinä tunteessa pitää saada rypeä, eikä silloin sovi huumoria tuoda mukaan. Enkä mä tarkoita mitään älyttömyyksiä ja mauttomuuksia, mutta jos jostain yrittää löytää huumoria kun pitäisi saada rypeä, se on ehdoton ei.
Toki tässä ei ole edes kyse samasta asiasta, mutta tulipahan vain mieleen. Olisi oikeastaan mielenkiintoista tietää mistä se johtuu, mutta koska tälläkin palstalla on epäilemättä vähintään kymmeniä naisia jotka ovat olleet suhteessa sellaisten "huumoriveikkojen" kanssa, joiden "tunnelmien kevennykset" olisi omastakin mielestäni mauttomia, niin turha edes kysyä. Te kuitenkin luulette, että tarkoitan sellaisia.
Voi mielestäni keventää tunnelmaa, mutta ei niin että vastapuoli kokee sen sillä tavalla että et oikeasti ole kiinnostunut ratkomaan asiaa, tai vähättelet hänen kokemustaan asiasta. Harva onnistuu joten kannattaa jättää väliin. Pahin oli exä joka veti munansa esiin ja heilutteli sitä mitä erikoisimmissa tilanteissa, kerrankin jos olisi ollut jotain terävää siinä lähistöllä niin olisi voinut käydä huumoriveikolle huonosti.
Kukas tuon aarteen on sinulle valinnut?
Siis oikeasti... kuinka typerä voi ihminen olla että ottaa tuollaisen puolison ja tekee sen kanssa lapsia? Joku henkisesti jälkeenjäänyt?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Siis mitä hyvää tuossa miehessä on??
Siinä puhuttiin puolisosta, ei miehestä
Tasokas nainen sinulla... mitäs menit antamaan sille siementä.
Vierailija kirjoitti:
Kukas tuon aarteen on sinulle valinnut?
Siis oikeasti... kuinka typerä voi ihminen olla että ottaa tuollaisen puolison ja tekee sen kanssa lapsia? Joku henkisesti jälkeenjäänyt?
Ihan itse valitsin kun osasi silloin vielä käyttäytyä. Oletan, että osaisi edellen jos keksisin mitä pitäisi tehdä asialle.
Jos ei ollut muuta asiaa niin voit poistua kommentoimasta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis mitä hyvää tuossa miehessä on??
Hän ei ryypiskele, osaa halutessaan käyttäytyä koska on ennenkin osannut. Osaa halutessaan olla todella huomioonottava puoliso ja vanhempi.
En vaan ymmärrä mikä avuksi vai onko enää paluuta entiseen?
Vaikuttaa toisinaan siltä ettei hän arvosta ketään muita kuin itseään.
Minulla ainakin huomio kiinnittyy tuohon aiemmin on ollut erilainen mutta tuntuu vähän siltä että teillä on ristiriitatilanne joka kehittynyt molempien puolelta tähän pisteeseen. Oletko kysynyt häneltä mistä johtuu tämä käytös ja onko syynä myös joku omasta käytöksestäsi johtuva seikka?
Jos ei sanominen tehoa, niin en osaa auttaa. Tyyppi ei tule muuttumaan.
Tunnistan tuskasi, exä oli monessa suhteessa samanlainen. Arvelen, että tuohon tarvitaan puolueeton ulkopuolinen tuki/ keskustelija. Kysykää itseltänne, haluaako oikeasti jatkaa ja jos halua on, niin asioihin pitää tulla muutos / kompromissi. Keskustelkaa, jotain pelkoja voi taustalla olla.
Ja aiemmin osasi siis mielestäni huomioida myös muut paremmin sekä hyvät ja jooa ylikohteliaat käytöstavat. Siitä, ettei osaisi niitä, ei ole kyse.
Nykyään tuntuu että keskittyy vaan itsensä hyvinvointiin. Lomamatkoilla muiden pitäisi toimia ja haluta samoja asioita kanssaan.
Ei näe oman käytöksensä vaikutusta ja omasta suuttumisestaan syyttää muita. (Tuo ei tehnyt sitä tai tätä vaikka pyysin, tuo ärsytti jne)
Vastuunpakoilu omasta käytöksestään!