Lue keskustelun säännöt.
Puolison käytös- vertaistukiketju
11.03.2024 |
Laittakaa tähän puolisonne ärsyttävimpiä piirteitä ja esimerkkejä huonosta käytöksestä.
En tarvitse niitä jätä se sika- vastauksia, sen harkinnan teen aikanaan ihan itse!
Erittäin tervetulleita olisi vinkit miten puolison saa rakentavasti tajuamaan, että hänen käytös ei ole hyväksyttävää ja hänen tulisi miettiä käytöstään.
En jaksa jokaista ylsityiskohtaa selittää tarkasti mutta tässä esimerkkejä miten nämä ärsyttävät piirteet ilmenee.
- Röhnöttää sohvalla vaikka vieraita tulisi juuri kotiimme. Ei tee tilaa eikä tule ovelle vastaan.
- Ei suodata sanomisiaan yhtään vaan saattaa sanoa jotain tosi sopimatonta vaikka vanhempieni seurassa.
-Joissakin asioissa rajaton ja häpeän käytöstään usein.
- Ei osaa pukeutua ellei hänelle sanota mikä sopii mihinkin tilaisuuteen. Tietysti osaa ääriesimerkit eli tajuaa pistää puvun päälle esim häihin ja hautajaisiin. Mutta esimerkiksi vanhemman tutun sukulaisen 80-vuotis päiville tai kummilapsen rippijuhliin hän saattaisi olla lähdössä farkuissa ja t-paidassa.
-Tilannetajun puute monessakin asiassa
- Katsoo oikeudekseen omia esimerkiksi kaukosäätimen ja saattaa jopa vaihtaa kanavaa kesken toisen katsoman ohjelman jos ohjelma ei miellytä.
- Autossa kuuntelee vain sitä kanavaa jota haluaa, viis muiden toiveista
-Syö lasten suosikkileivät kaapista jättäen tilalle vain sellaisia joita olisi itsekin voinut syödä mutta lapset eivät niitä syö.
-Määräilee koko perhettä ja oikeuttaa itselleen suuttumisen jos ei saa tahtoaan läpi. Suuttuessaan huutaa ja joskus jopa nimittelee.
-Elää yli varojensa eikä harkitse ostoksiaan muuten kuin "minä haluan"
-Ei osaa keskustella mistään vaan meneeheti puolustuskannalle vaikka asia otettaisiin esille rakentavassa ja hyvässä hengessä.
-Kun hän luulee että asia on loppuunkäsitelty, vaihtaa puheenaihetta ja naureskelee esim fingerpori vitsille. (Tulee sellainen olo että yritin keskustella asiasta rakentavasti mutta heitti vitsiksi)
-Ei ota onkeensa mistään keskustelusta. On joko eri mieltä ja suuttuu tai sitten sanoi vaan joo joo muuttamatta mitään toimintatapaansa.
- Ei tajua loukanneensa vaikka se sanottaisiin hänelle suoraan. Ei halua tajuta että jotkut sanat loukkaavat, ja käyttää niitä huomauttamisesta huolimatta.
- Ei ollut noin paha tavatessamme, vaan vaikutti ihan hyväkäytöksiseltä- on mielestäni muuttunut viimeisten vuosien aikana ja olen yrittänyt saada vaivihkaa muokattua koko perheelle terveellisempiä elämäntapoja jne
Osallistuu kyllä esim kotitöihin ja on uusien, vieraampien ihmisten seurassa ihan asiallinen. Moni ei varmaan uskoisi jos kertoisin millaista arkemme välillä on.
Mikä avuksi? Onko hänellä joku otsalohkodementia, adhd vai mistä kiikastaa?
Toivoton tapaus? Onko joku saanut tällaisen ihmisen muuttamaan käytöstään jollain ylsinkertaisella tavalla? Aiemmin en jaksanut huomautella joka ikinen kerta, mutta lasten saannin jälkeen oli pakko, koska kaikki tuollainen vaikuttaa siihen millaiseksi lapset kasvaa?
Onneksi lapset ovat nyt jo puolisoani tunneälykkäämpiä...
Kommentit (89)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuule erittín monet miehet esittää joka 5-10v, kunnes vaimo on ns. nalkissa (avioliitto, lapset, yhteinen omaisuus). Sitten naamio tippuu. Koskaan, en siis koskaan ole kuullut että tuo olisi väliaikainen muutos. Kyllä se on se todellinen miehen luonne, eikä hän enää koskaan palaa takaisin esittämään mukavaa.
Jep. Äiti kertoo, että isäni jaksoi esittää mukavaa herrasmiestä 6 vuotta putkeen ongelmitta, kunnes menivät naimisiin ja minä synnyin. Sen jälkeen olikin ihan vieras mies eikä se, jonka kanssa äitini oli ollut vakavassa ja vakaassa parisuhteesssa 6 vuotta.
Voi ei toivottavasti tuo ei ole yleistä. Tuleeko puoliso jotenkin mustasukkaiseksi lapsen saamasta huomiosta vai mikä tuossa on taustalla? Joku trauma?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No tässä tuo edellä kirjoittanut, jolla on samanlainen puoliso. Ihan ensiksi sun täytyy ymmärtää, että sinä et saa miestä muuttumaan. Hän voi muuttua, jos niin haluaa, mutta sinä et voi tehdä sitä hänen puolestaan. Ainoa asia, mihin voit vaikuttaa, ja mihin sinun kannattaa keskittyä olet sinä itse. Mitä ilmeisemmin se, mitä olet tähän asti tehnyt, ei ole toiminut. Ehkä kannattaa kääntää kelkka ja tehdä kaikki vaikka ihan päinvastoin kuin tähän asti. Ensin sitä täytyy kovasti harjoitella ja keskittyä mutta pian se alkaa sujua kuin itsestään.
Vierailija kirjoitti:
No tässä tuo edellä kirjoittanut, jolla on samanlainen puoliso. Ihan ensiksi sun täytyy ymmärtää, että sinä et saa miestä muuttumaan. Hän voi muuttua, jos niin haluaa, mutta sinä et voi tehdä sitä hänen puolestaan. Ainoa asia, mihin voit vaikuttaa, ja mihin sinun kannattaa keskittyä olet sinä itse. Mitä ilmeisemmin se, mitä olet tähän asti tehnyt, ei ole toiminut. Ehkä kannattaa kääntää kelkka ja tehdä kaikki vaikka ihan päinvastoin kuin tähän asti. Ensin sitä täytyy kovasti harjoitella ja keskittyä mutta pian se alkaa sujua kuin itsestään.
Kävittekö terapiassa? Auttoiko se huomaamaan sitä käytöstä?
Olen alkanut käydä itsekseen ja lasten kanssa myös jotain harrastuksia yms. Eli omaa aikaakin saa ihan varmasti.
Todellakin harmittaa, että ihminen voi noin radikaalisti muuttua.
Keisarilla ei ole vaatteita
Keisarilla ei ole vaatteita
Keisarilla ei ole vaatteita
Käytiin terapiassa sekä yhdessä että erikseen. Kyllähän se auttoi, mutta pariterapiasta sellainen varoitus, että jos puolisosi on manipuloivaa sorttia niin siellä voi hyvin helposti keikahtaa asiat ihan väärin päin. Terapeutin valinta on siis tosi tärkeää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En usko että manipuloisi terapiassa vaikkakin tiedostan, että pyrkisi syyllistämään muita käytöksestään. Luotan, että terapeutti näkisi ammattilaisena pintaa syvemmälle ja osaisi etsiä ihan oikeita juurisyitä
T. Ap
Itselläni hyvin samankaltainen tilanne kuin aloittajalla. 10 vuotta kaikki meni suht ok, tosin mitään oma-aloitteellisuutta kotitöiden, lomasuunnitelmien, lastenhoidon tms. suhteen ei kyllä ollut silloin alussa, mutta pikkuhiljaa alkoi ottaa enemmän vastuuta.
Nyt kun lapset ovat teinejä/esiteinejä tuntuu että puoliso on muuttunut myös teiniksi, kiukuttelee kilpaa esikoisen kanssa. Ei suostu keskustelemaan asioista, unohtaa lupaukset, suuttuu muistuttamisista, ei suostu lähtemään perheen kanssa tekemään mitään mitä joku muu ehdottaa...
Vieraiden ihmisten kanssa käyttäytyy ihan normaalisti ja kohteliaasti. Osaa keskustella ja tuntuu olevan kiinnostunut myös asioista mitkä joku muu ottaa puheenaiheeksi.
Olen tullut siihen tulokseen että jotenkin kasvaminen ja itsenäistyminen on jäänyt hänellä kesken. Ehkä ei ole voinut kodissaan teininä kapinoida niin joutuu nyt sitten 50 v käymään ne kasvukivut läpi.
Oma olotilani tuntuu aika raskaalta, mutta yritän keskittyä enemmän itseeni kuin häneen. Jos huomaan että minua alkaa hävettää hänen puolestaan kun ei esim. muista äitinsä syntymäpäivää teen itselleni selväksi että en ole vastuussa aikuisen ihmisen tekemättömyyksistä. Olen myös alkanut sanoa selkeästi jos hänen käytöksensä on loukkaavaa tai epäasiallista minua kohtaan.
Ei tämä kyllä mikään huippu suhde tällä hetkellä ole, mutta elättelen toivoa että tämä on vaan hänellä jokin kasvuvaihe ja kipuilun jälkeen pääsemme taas parempaan kumppanuuteen.
Itsekään en ole mikään kiiltokuvapuoliso ja aika kipuilevaa omakin kasvuni ihmisenä on ollut, ehkä vaan kävin pahimmat läpi aiemmissa suhteissa. Suosittelen lukemaan tunnelukoista, ainakin minulle on ollut hyödyksi miettiä niiden pohjalta omaa ja puolisoni käyttäytymistä toisiamme kohtaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En osaa neuvoa mutta tiedän useamman miehen 50v. tienoilla muuttuneen tuollaiseksi. Eivät välitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Keskustelisin hänen kanssaan ja muistuttaisin, että on aiemmin käyttäytynyt paremmin.
Jos ei tavat korjaannu, kertoisin, että haluan eron. En jaksaisi katsella huonotapaista miestä.
Jos puoliso ei muista äitinsä synttäreitä, niin miksi sun pitää sellaisesta vetää herneet nenään?
Muutenkin vaikuttaa siltä, että puoliso on paha, koska ei toimi sinun haluamallasi tavalla. Haluat sanella, miten kuuluu toimia. Ei ihme että sitä ei niin kiinnosta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis mitä hyvää tuossa miehessä on??
Siinä puhuttiin puolisosta, ei miehestä
Saitko orgasmin saivartelustasi?
Vierailija kirjoitti:
Jos puoliso ei muista äitinsä synttäreitä, niin miksi sun pitää sellaisesta vetää herneet nenään?
Muutenkin vaikuttaa siltä, että puoliso on paha, koska ei toimi sinun haluamallasi tavalla. Haluat sanella, miten kuuluu toimia. Ei ihme että sitä ei niin kiinnosta.
Minä en ole maininnut mitään äitinsä synttäreistä. Sekoitat jonkun toisen kirjoittajan jutut?
Onko käytös mielestäsi ok? Ei ole aina ollut tuollainen joten minusta ei ole oikein että ihminen heittäytyy tuollaiseksi ja minun pitäisi vaan sietää se?
Ymmärrän, että kaikilla on joskus huonoja päiviä ja se on ymmärrettävää, mutta mielestäni silloin ei pureta sitä muihin vaan mennään vaikka itsekseen salille tms.
T. Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miksi sinä et halua saada mitään muutosta tilanteeseen? Vertaistukea vaan kyselet, mistä varten?
Sää olet hankkinu lapsen itelle, tosta äijästä.
Kuulostaa vähän nyt siltä että, puolisosi haluaisi asua ihan itsekseen, tuohan on kaikki henkistäväkivaltaa. Ihmettelen vaan, että miksi niin monet kiduttavat itseään huonossa ja pahoinvoivassa parisuhteessa. Meillä kaikilla on aikaa vain rajoitetusti, sen voi kyllä käyttää paremminkin. Sinun elämä, sinä päätät.
Vierailija kirjoitti:
Kuule erittín monet miehet esittää joka 5-10v, kunnes vaimo on ns. nalkissa (avioliitto, lapset, yhteinen omaisuus). Sitten naamio tippuu. Koskaan, en siis koskaan ole kuullut että tuo olisi väliaikainen muutos. Kyllä se on se todellinen miehen luonne, eikä hän enää koskaan palaa takaisin esittämään mukavaa.
Tunnistan tuon jossain määrin, mutta en usko, että se olisi (ainakaan useimmille) kovinkaan tietoinen prosessi. Luulen, että monet miehet (ja naisetkin) inspiroituvat ihastumisen huumassa siitä toisesta ihmisestä ja heistä oikeasti kuoriutuu se parempi versio omasta itsestä. Sitten kun lapsiperheen arki on pyörinyt jonkin aikaa ja ehkä töissäkin on uusia haasteita ja puoliso ei enää olekaan se inspiroiva hahmo, josta saa energiaa, niin toiset ikäänkuin lässähtävät takaisin siihen yksityiseen, itsekkääseen hahmoon. Tästä puolesta itsestään eivät välttämättä tykkää itsekään, jolloin puolustuskannalle meneminen tekee keskusteluyritykset entistä vaikeammiksi.
En tiedä miten tuosta kuopasta sitten pääsisi ylös. Ehkä jokin uusi inspiroiva asia? Yhteinen uusi harrastus?
Jotkut sitten ovat niin aikuisia, että tajuavat että se parempi minä pitää tästä lähtien pitää yllä ihan omilla toimilla, eikä voi enää olettaa että se kumppani toimisi jonain maagisena inspiraation lähteenä ikuisesti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kukas tuon aarteen on sinulle valinnut?
Siis oikeasti... kuinka typerä voi ihminen olla että ottaa tuollaisen puolison ja tekee sen kanssa lapsia? Joku henkisesti jälkeenjäänyt?
Ihan itse valitsin kun osasi silloin vielä käyttäytyä. Oletan, että osaisi edellen jos keksisin mitä pitäisi tehdä asialle.
Jos ei ollut muuta asiaa niin voit poistua kommentoimasta.
Menit vielä porsimaan tuollaisen sekopään kanssa.
Eri
Hän on tylsistynyt elämäänsä ja perhe-elämään. Haluaisi muuttaa kaiken.
En kaipaa pään silitystä, sääliä tai muutakaan turhaa, vaan ihan oikeita ratkaisuehdotuksia, että puoliso huomaisi oman nega käytöksensä vaikutukset esim lapsiin. Jos ei olisi lapsia tilanne olisi ihan eri.
Ja kuten jo aiemmin kirjoitin, hän osaa olla myös lämmin persoona, (osannut ainakin aiemmin) osallistuu kotitöihin, hoitaa lapsia, leikkii heidän kanssa jne.
Mutta tosiaan on myös tuo ikävämpi puoli jolloin en ymmärrä yhtään hänen käytöstään.
Ratkaisuja, ideoita, vinkkejä, vertaistukea, kokemusta?
t. Ap