Lue keskustelun säännöt.
Puolison käytös- vertaistukiketju
11.03.2024 |
Laittakaa tähän puolisonne ärsyttävimpiä piirteitä ja esimerkkejä huonosta käytöksestä.
En tarvitse niitä jätä se sika- vastauksia, sen harkinnan teen aikanaan ihan itse!
Erittäin tervetulleita olisi vinkit miten puolison saa rakentavasti tajuamaan, että hänen käytös ei ole hyväksyttävää ja hänen tulisi miettiä käytöstään.
En jaksa jokaista ylsityiskohtaa selittää tarkasti mutta tässä esimerkkejä miten nämä ärsyttävät piirteet ilmenee.
- Röhnöttää sohvalla vaikka vieraita tulisi juuri kotiimme. Ei tee tilaa eikä tule ovelle vastaan.
- Ei suodata sanomisiaan yhtään vaan saattaa sanoa jotain tosi sopimatonta vaikka vanhempieni seurassa.
-Joissakin asioissa rajaton ja häpeän käytöstään usein.
- Ei osaa pukeutua ellei hänelle sanota mikä sopii mihinkin tilaisuuteen. Tietysti osaa ääriesimerkit eli tajuaa pistää puvun päälle esim häihin ja hautajaisiin. Mutta esimerkiksi vanhemman tutun sukulaisen 80-vuotis päiville tai kummilapsen rippijuhliin hän saattaisi olla lähdössä farkuissa ja t-paidassa.
-Tilannetajun puute monessakin asiassa
- Katsoo oikeudekseen omia esimerkiksi kaukosäätimen ja saattaa jopa vaihtaa kanavaa kesken toisen katsoman ohjelman jos ohjelma ei miellytä.
- Autossa kuuntelee vain sitä kanavaa jota haluaa, viis muiden toiveista
-Syö lasten suosikkileivät kaapista jättäen tilalle vain sellaisia joita olisi itsekin voinut syödä mutta lapset eivät niitä syö.
-Määräilee koko perhettä ja oikeuttaa itselleen suuttumisen jos ei saa tahtoaan läpi. Suuttuessaan huutaa ja joskus jopa nimittelee.
-Elää yli varojensa eikä harkitse ostoksiaan muuten kuin "minä haluan"
-Ei osaa keskustella mistään vaan meneeheti puolustuskannalle vaikka asia otettaisiin esille rakentavassa ja hyvässä hengessä.
-Kun hän luulee että asia on loppuunkäsitelty, vaihtaa puheenaihetta ja naureskelee esim fingerpori vitsille. (Tulee sellainen olo että yritin keskustella asiasta rakentavasti mutta heitti vitsiksi)
-Ei ota onkeensa mistään keskustelusta. On joko eri mieltä ja suuttuu tai sitten sanoi vaan joo joo muuttamatta mitään toimintatapaansa.
- Ei tajua loukanneensa vaikka se sanottaisiin hänelle suoraan. Ei halua tajuta että jotkut sanat loukkaavat, ja käyttää niitä huomauttamisesta huolimatta.
- Ei ollut noin paha tavatessamme, vaan vaikutti ihan hyväkäytöksiseltä- on mielestäni muuttunut viimeisten vuosien aikana ja olen yrittänyt saada vaivihkaa muokattua koko perheelle terveellisempiä elämäntapoja jne
Osallistuu kyllä esim kotitöihin ja on uusien, vieraampien ihmisten seurassa ihan asiallinen. Moni ei varmaan uskoisi jos kertoisin millaista arkemme välillä on.
Mikä avuksi? Onko hänellä joku otsalohkodementia, adhd vai mistä kiikastaa?
Toivoton tapaus? Onko joku saanut tällaisen ihmisen muuttamaan käytöstään jollain ylsinkertaisella tavalla? Aiemmin en jaksanut huomautella joka ikinen kerta, mutta lasten saannin jälkeen oli pakko, koska kaikki tuollainen vaikuttaa siihen millaiseksi lapset kasvaa?
Onneksi lapset ovat nyt jo puolisoani tunneälykkäämpiä...
Kommentit (89)
Mun puolisolla on ollut ärsyttäviä tapoja, mutta tosi hyvin hän on petrannut, kun tarpeeksi monta kertaa on asioista huomauttanut. Yleensä mainitsen jostain asiasta tiettyyn pisteeseen asti ystävällisesti, sitten neutraalisti ja loppuviimein ärähdän vähäsen.
Nalkuttaa ei ole tarvinnut asioista päivästä toiseen, vaan lähinnä se on sellaista satunnaista huomattelua, että huomasitkos tuota tai muistitkos, että sovittiin tästä näin ja niin edelleen.
Sitten on myös vähän puolivahingossa ajauduttu siihen systeemiin, että puoliso aina vie roskat ja mä hoidan aina pyykit ja kummankaan ei näistä tarvitse sen enempää tapella, kun ne hoituu päivittäin automaattisesti.
Yhdessä tehdään paljon, kuten ruoka ja siivous tai sitten aikataulujen mukaan jompi kumpi. Tietyt rutiinit on meillä kotona ja niistä on helppo pitää kiinni, kun molemmat sitoutuu niihin.
Ja molemmat tykätään, että kotona on perussiistiä joka päivä, että siivouspäivinä päästään helpolla, kun tykitetään kimpassa imuroinnit, keittiön- ja vessanpesut ynnä muut kerralla.
Kyllä se mieskin on huomannut, että helpommalla pääsee, kun joka päivä tekee vähän jotakin eikä asiat kasaudu niin, että siihen siivoamiseen menisi vaikka neljä tuntia joka viikonloppu.
Ihana mies. Rakastan
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mulla oli just tollanen aviopuoliso. Nykyään edesmennyt. Aspergeriltä vaikutti.
Vierailija kirjoitti:
Mun puolisolla on ollut ärsyttäviä tapoja, mutta tosi hyvin hän on petrannut, kun tarpeeksi monta kertaa on asioista huomauttanut. Yleensä mainitsen jostain asiasta tiettyyn pisteeseen asti ystävällisesti, sitten neutraalisti ja loppuviimein ärähdän vähäsen.
Nalkuttaa ei ole tarvinnut asioista päivästä toiseen, vaan lähinnä se on sellaista satunnaista huomattelua, että huomasitkos tuota tai muistitkos, että sovittiin tästä näin ja niin edelleen.
Sitten on myös vähän puolivahingossa ajauduttu siihen systeemiin, että puoliso aina vie roskat ja mä hoidan aina pyykit ja kummankaan ei näistä tarvitse sen enempää tapella, kun ne hoituu päivittäin automaattisesti.
Yhdessä tehdään paljon, kuten ruoka ja siivous tai sitten aikataulujen mukaan jompi kumpi. Tietyt rutiinit on meillä kotona ja niistä on helppo pitää kiinni, kun molemmat sitoutuu niihin.
Ja molemmat tykätään, että kotona on perussiistiä joka pä
Ja meillä myös aina kiitetään pienistäkin asioista. Puoliso tulee aina pussaamaan ja sanoo, että kiitos kun pyykkäsit ja minö käyn vuorostani pussaamassa ja kiittämässä. Siitä tulee aina hyvä mieli, vaikka ihan perusasioita ovatkin.
"Siis kun on riita, asian selvittelyn sijasta pakenet vitsailuun? Vai millaisesta riidasta kyse? Ollaan eron partaalla vai riidellään siitä onko naapurin auto tumman harmaa vai musta?
Nimittäin ymmärrän kevennyksen jos riita on mitätön. Mutta jos vakava, sitä ei pidä vähätellä vitsailulla."
Tässäpä tämä taitaa olla pähkinänkuoressa. Tunnelman kevennys (toki pelkästään yritys) = pakenemista ja vähättelyä.
Vaikka sillä ei olisi tarkoitus paeta eikä vähätellä. Mutta niin kai asia on, miten se koetaan.
Vierailija kirjoitti:
"Siis kun on riita, asian selvittelyn sijasta pakenet vitsailuun? Vai millaisesta riidasta kyse? Ollaan eron partaalla vai riidellään siitä onko naapurin auto tumman harmaa vai musta?
Nimittäin ymmärrän kevennyksen jos riita on mitätön. Mutta jos vakava, sitä ei pidä vähätellä vitsailulla."
Tässäpä tämä taitaa olla pähkinänkuoressa. Tunnelman kevennys (toki pelkästään yritys) = pakenemista ja vähättelyä.
Vaikka sillä ei olisi tarkoitus paeta eikä vähätellä. Mutta niin kai asia on, miten se koetaan.
Vitsailu on ihan perinteinen coping mekanismi joillekin. Ei siinä ole mitään uutta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tän on oltava trolli. Jos ei ole niin ap, onnea valitsemallesi tielle. Mies ei tule tuosta muuttumaan, alku on ollut esitystä.
Koettelee sun pinnaasi, hänellä ei ole miestä sanomaan että on kyllästynyt, joten .... sinun on vaan laitettava kaveri ulos.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis mitä hyvää tuossa miehessä on??
Hän ei ryypiskele, osaa halutessaan käyttäytyä koska on ennenkin osannut. Osaa halutessaan olla todella huomioonottava puoliso ja vanhempi.
En vaan ymmärrä mikä avuksi vai onko enää paluuta entiseen?
Vaikuttaa toisinaan siltä ettei hän arvosta ketään muita kuin itseään.
Eli suomeksi: osasi esittää mukavaa aikansa, eikä ole alkoholisti.
Onko tuossa sitten tarpeeksi syytä jatkaa parisuhdetta, jää sinun päätettäväksesi.
ps. "Vaikuttaa toisinaan siltä ettei hän arvosta ketään muita kuin itseään". Koska se on totta. Miksi et usko sitä mitä omin silmin näet?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis mitä hyvää tuossa miehessä on??
Hän ei ryypiskele, osaa halutessaan käyttäytyä koska on ennenkin osannut. Osaa halutessaan olla todella huomioonottava puoliso ja vanhempi.
En vaan ymmärrä mikä avuksi vai onko enää paluuta entiseen?
Vaikuttaa toisinaan siltä ettei hän arvosta ketään muita kuin itseään.
Minulla ainakin huomio kiinnittyy tuohon aiemmin on ollut erilainen mutta tuntuu vähän siltä että teillä on ristiriitatilanne joka kehittynyt molempien puolelta tähän pisteeseen. Oletko kysynyt häneltä mistä johtuu tämä käytös ja onko syynä myös joku omasta käytöksestäsi johtuva seikka?
Todellakin olen kysynyt ja muuttanut omaa käytöstäni niin, etten ärsyttäisi toista ainakaan tietoisesti. En vaan ymmärrä
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kukas tuon aarteen on sinulle valinnut?
Siis oikeasti... kuinka typerä voi ihminen olla että ottaa tuollaisen puolison ja tekee sen kanssa lapsia? Joku henkisesti jälkeenjäänyt?
Ihan itse valitsin kun osasi silloin vielä käyttäytyä. Oletan, että osaisi edellen jos keksisin mitä pitäisi tehdä asialle.
Jos ei ollut muuta asiaa niin voit poistua kommentoimasta.
Et voi tehdä asialle mitään, tämä on miehen todellinen luonne. Ei ole olemassa taikakeinoa. Mies kyllä ymmärtää miten kuuluisi käyttäytyä, hän vaan ei halua. Et voi saada toista haluamaan yhtään mitään.
Ennen lasten saamista ei tule kiinnittäneeksi huomiota käytökseen, ollaan uusi pari, tulevaisuus edessä. Nyt on kaikki ilmeisesti sitten koettu ja nähty, ja puolisosi alkaa olla kyllästynyt, hälläväliä millään paitsi mulla -asenne on päällä. Käy ulkona ilman puolisoasi, jätä lapsenvahdiksi. Katso vaikutus. Jos ei tehoa tai jos kohtaa niin lopeta palvelu, pistä lasten leivät jemmaan jne. Mun siskolla oli tuollainen, melusi että nämä lihapiirakat ovat hänen ja niihin ei kakarat koske. Lapsen kastajaisissa aikoi olla paljain jaloin, mutta jokuhan sille järkeä puhui. Perheeseensä kyllästynyt, petti myös, ja sitten erosivat. Äijä häipyi pohjoiseen koska sinne oli aina halunnut, eikä edes hoitanut elareita. Tästä on jo aikaa ja kai sillä on naiset vaihtunut kun niin kyllästyttää. Omahyväinen, itsekeskeinen ollut aina.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tasokas nainen sinulla... mitäs menit antamaan sille siementä.
Joulunaika ja talitiainen kesäyössä: anna sieeemen mulle...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis mitä hyvää tuossa miehessä on??
Hän ei ryypiskele, osaa halutessaan käyttäytyä koska on ennenkin osannut. Osaa halutessaan olla todella huomioonottava puoliso ja vanhempi.
En vaan ymmärrä mikä avuksi vai onko enää paluuta entiseen?
Vaikuttaa toisinaan siltä ettei hän arvosta ketään muita kuin itseään.
Se entinen taisi olla vaan alkuhuumaa ja sinun hurmaamista. Nyt on oikea luonne esillä.
Sitä entistä kesti useamman vuoden. Missään alkuhuumassa ei perustettu perhettä.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuo vitsailu asia on kyllä sellainen, että omasta kokemuksesta (joka toki voi olla sukupuolten osalta myös sattumaa) miesten kesken voidaan heittää vitsiä myös vaikka olisi erimielisyyksiä ja riitaa. Naisen kanssa tällainen tunnelman kevennys ei ole sallittua, ei vaikka sillä ei ole edes tarkoitus lopettaa keskustelua, vaan keventää tunnelmaa. Mutta jotenkin se vain menee niin, että siinä tunteessa pitää saada rypeä, eikä silloin sovi huumoria tuoda mukaan. Enkä mä tarkoita mitään älyttömyyksiä ja mauttomuuksia, mutta jos jostain yrittää löytää huumoria kun pitäisi saada rypeä, se on ehdoton ei.
Toki tässä ei ole edes kyse samasta asiasta, mutta tulipahan vain mieleen. Olisi oikeastaan mielenkiintoista tietää mistä se johtuu, mutta koska tälläkin palstalla on epäilemättä vähintään kymmeniä naisia jotka ovat olleet suhteessa sellaisten "huumoriveikkojen" kanssa, joiden "tunnelm
Ihan oikeassakin kiistassa alkaa heittää jotain vitsiä. Ei me riidellä mistään naapurin auton väristä vaan esim siitä miten lapselle ei saa sanoa ilkeästi... Ja sekään ei mene jakeluun ainakaan rakentavasti sanottuna.
Kuule erittín monet miehet esittää joka 5-10v, kunnes vaimo on ns. nalkissa (avioliitto, lapset, yhteinen omaisuus). Sitten naamio tippuu. Koskaan, en siis koskaan ole kuullut että tuo olisi väliaikainen muutos. Kyllä se on se todellinen miehen luonne, eikä hän enää koskaan palaa takaisin esittämään mukavaa.
Vierailija kirjoitti:
Mun puolisolla on ollut ärsyttäviä tapoja, mutta tosi hyvin hän on petrannut, kun tarpeeksi monta kertaa on asioista huomauttanut. Yleensä mainitsen jostain asiasta tiettyyn pisteeseen asti ystävällisesti, sitten neutraalisti ja loppuviimein ärähdän vähäsen.
Nalkuttaa ei ole tarvinnut asioista päivästä toiseen, vaan lähinnä se on sellaista satunnaista huomattelua, että huomasitkos tuota tai muistitkos, että sovittiin tästä näin ja niin edelleen.
Sitten on myös vähän puolivahingossa ajauduttu siihen systeemiin, että puoliso aina vie roskat ja mä hoidan aina pyykit ja kummankaan ei näistä tarvitse sen enempää tapella, kun ne hoituu päivittäin automaattisesti.
Yhdessä tehdään paljon, kuten ruoka ja siivous tai sitten aikataulujen mukaan jompi kumpi. Tietyt rutiinit on meillä kotona ja niistä on helppo pitää kiinni, kun molemmat sitoutuu niihin.
Ja molemmat tykätään, että kotona on perussiistiä joka pä
Meilläkin toimii kyllä nuo mainitsemasi asiat, ja siinä yksi niistä hyvistä puolista miksi olemme pysyneet yhdessä, koska pikku asioista ei tarvitse vääntää. Siitä ei siis ole kyse vaan kuvailemistani tilanteista.
t. Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kukas tuon aarteen on sinulle valinnut?
Siis oikeasti... kuinka typerä voi ihminen olla että ottaa tuollaisen puolison ja tekee sen kanssa lapsia? Joku henkisesti jälkeenjäänyt?
Ja hakee vauvapalstalta komppaamista että onhan muillakin näin paskaa, onhan! Ei tsiisus
Ja osaat olla näin rakentava? Kysyin selvästi onko jotain tehtävissä. Poistu jos et osaa rakentavaa keskustelua.
t. Ap
Vierailija kirjoitti:
Mulla oli just tollanen aviopuoliso. Nykyään edesmennyt. Aspergeriltä vaikutti.
No juuri tällaisiakin olen miettinyt mutta miksi se ilmenisi vasta lasten kasvettua eikä esim seurustellessa?
Vierailija kirjoitti:
Tuo vitsailu asia on kyllä sellainen, että omasta kokemuksesta (joka toki voi olla sukupuolten osalta myös sattumaa) miesten kesken voidaan heittää vitsiä myös vaikka olisi erimielisyyksiä ja riitaa. Naisen kanssa tällainen tunnelman kevennys ei ole sallittua, ei vaikka sillä ei ole edes tarkoitus lopettaa keskustelua, vaan keventää tunnelmaa. Mutta jotenkin se vain menee niin, että siinä tunteessa pitää saada rypeä, eikä silloin sovi huumoria tuoda mukaan. Enkä mä tarkoita mitään älyttömyyksiä ja mauttomuuksia, mutta jos jostain yrittää löytää huumoria kun pitäisi saada rypeä, se on ehdoton ei.
Toki tässä ei ole edes kyse samasta asiasta, mutta tulipahan vain mieleen. Olisi oikeastaan mielenkiintoista tietää mistä se johtuu, mutta koska tälläkin palstalla on epäilemättä vähintään kymmeniä naisia jotka ovat olleet suhteessa sellaisten "huumoriveikkojen" kanssa, joiden "tunnelmien kevennykset" olisi omastakin mielestäni mauttom
Koen halventavana jos yritän vakavissani saada keskusteltua tärkeästä asiasta ja toinen heittää läskiksi. Huumori sopii tiettyihin tilanteisiin, ei kaikkiin. Riippuu myös millaista huumoria se on ja miten sen esittää.
Siis kun on riita, asian selvittelyn sijasta pakenet vitsailuun? Vai millaisesta riidasta kyse? Ollaan eron partaalla vai riidellään siitä onko naapurin auto tumman harmaa vai musta?
Nimittäin ymmärrän kevennyksen jos riita on mitätön. Mutta jos vakava, sitä ei pidä vähätellä vitsailulla.