HS: Laaja tutkimus: Pääkaupunkiseudun kouluissa vallitsee raadollinen luokkayhteiskunta

Samalla lailla ne koulut olivat erityneet omana kouluaikana aikana 80- ja 90- luvuilla. Viimeistään lukiot eriyttivät rikkaiden lapset lähiöiden penskoista ja amikseen menivät vain sosiaalitapaukset ja heikommin koulussa pärjäävät. Mitään erityipainotussluokkia ei siihen aikaan tosin ollut, jos ei tarkkista oteta huomioon.

Vierailija kirjoitti:

Ongelma on intersektionaalisten tutkijoiden mukaan patriarkaaiset hierarkiat. Ihmiset laitetaan paremmuusjärjestykseen, näinhän ei saisi olla. Kaikki voivat olla sydänkirurgeja tai konserttipianisteja. Koska minä haluan.

Kaikki eivät voi olla sydänkirurgeja tai konserttipianisteja, mutta ne tulevat konserttipianistit olisi kyllä hyvä löytää, etteivät päädy muihin töihin ja lahjakkuus menisi hukkaan. Jos tulevat konserttipianistit seuloutuvat vain porukasta, joiden vanhemmat ovat varakkaita, menetetään monia lahjakkuuksia ja siihen ei näin pienellä kansalla ole varaa. Jokaisella lapsella tulisi olla mahdollisuus täyttää potentiaalinsa.

Vierailija kirjoitti:

Samalla lailla ne koulut olivat erityneet omana kouluaikana aikana 80- ja 90- luvuilla. Viimeistään lukiot eriyttivät rikkaiden lapset lähiöiden penskoista ja amikseen menivät vain sosiaalitapaukset ja heikommin koulussa pärjäävät. Mitään erityipainotussluokkia ei siihen aikaan tosin ollut, jos ei tarkkista oteta huomioon.

Älä yleistä. Poikkeuksia oli paljon.

Se, mistä näissä aina vaietaan, on koulutusmyönteisyys. Koulutusmyönteisyys on käytännössä sitä, että lapselta edelletytetään kodin taholta koulun hoitaminen kunnialla ja pers.eilyyn puututaan. Vanhemmat tulevat tapaamisiin, osallistuvat kerran vuodessa joulumyyjäisiin ja eivätkä valita kouusta ja opettajista lapsen kuullen. Näyttävät tällä tavoin, että yhteistoiminnassa ollaan. Että koulu on tärkeä paikka ja koulun aikuiset ovat tärkeitä. 

Jos toisessa perheessä opettajalle naureskellaan, ruoditaan ulkonäköä ja puhutaan ikävästi tai halveksivasti koulusta, ei ole mikään ihme, että lapsi ei ole silloin motivoitunut yrittämään tai tekemään. Koulu on tällöin lapselle paikka, jossa ei osata tehdä mitään oikein, aikuiset on per.läpiä ja eivätkä ymmärrä tavan ihmisen arjesta ja kiireistä mitään. Että pitääkö niitä Wilma-viestejäkin koko ajan lähetellä. 

Kun tässä koulukeskustelussa oikeasti muistettaisiin se, että kaikki lähtee oikeasti sieltä kotoa. Arvot, asenteet, sivistys, tavat, kunnioitus, sinnikkyys, jaksaminen, viitseliäisyys jne. Per.seilemällä ja kalsareiden kuminauhaa paukuttelemalla saa lapsistaan samanlaisia. Ja sitten itketään ja ihmetellään. 

Vierailija kirjoitti:

Ongelma on intersektionaalisten tutkijoiden mukaan patriarkaaiset hierarkiat. Ihmiset laitetaan paremmuusjärjestykseen, näinhän ei saisi olla. Kaikki voivat olla sydänkirurgeja tai konserttipianisteja. Koska minä haluan.

Sä olet sit tutkinu aihetta youtuben demagogeilta vai valehtelet lämpimikses?

En nyt sano et intersektionaaliset fenimismit ois mun juttu mut toi sun läppä on jopa sen niiden fenimkstien hömpötyksen alapuolella, ylitunteellista agenda vetoista valhetta.

Jos kumpikin puoli lakkais ton valehtelun än yyy tee nyt, niin meillä ois huomenna jo kaikilla parempi olla ja tilaa keskustella.

Sä olet sama ongelma kun ne fenimistit.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos pelottaa laittaa lapset huono-osaisten kouluun, kehotan pika pikaa muuttamaan jonnekin muualle, pieneen kuntaan tai kaupunkiin, jossa kouluikäisten pienestä määrästä johtuen kaikki käyvät samaa koulua.

Esimerkiksi lukiovertailuissa usein pienten kuntien lukiot saattavat menestyä ihan hyvin, pienestä oppilasmäärästä johtuen on usein hyvä työrauha, ja opettajilla on paremmin aikaa yksittäisille oppilaille. Sama pätee peruskouluun.

Jotkut pikkukunnat antavat jopa rahanarvoisia etuja koulua käyville tai lapsiperheille. Muutamissa kunnissa esimerkiksi lukiolaiset saavat ilmaisen ajokortin tms.

Pitää olla hyvin tarkkana mikä pikkukunta. Monella pikkupaikkakunnalla enemmistö on duunarit, joille ainoa vapaa-ajan mielekäs harrastus on päihteet. Itse olen pikkupaikkakunnalta ja sorsittu varakkuuden ja hyvien arvosanojen takia. Lukioluokastani vähemmistö jatkoi yliopi

Maailma muuttuu, Eskoseni.

Asun itse teollisessa muuttotappiokaupungissa, josta jo aikoja sitten poismuuttaneet henkilöt kertovat vastaavanlaisia asioita. Minä olen itse puolisoni kanssa ihan muualta muuttanut, joten en tunnista näitä asioita lainkaan. Esimerkiksi harrastusmahdollisuudet ovat mielestäni erittäin hyvät, mitään 90- tai nolkytlukulaista raivoryyppäämistä nuorison keskuudessa en ole huomannut (päin vastoin, mielestäni ihmeellisen iso osa teini-ikäisistä harrastaa täällä urheilua). Ehkä tosiaan ihan niin usea ei hakeudu täältä opiskelemaan yliopistoon, mutta johtuisikohan se ainakin osittain siitä, että yliopisto-opetusta ei tässä maakunnassa oikein ole, ja nuorten vanhemmista tietenkin vähemmistö on akateemisen tutkinnon suorittaneita?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ongelma on intersektionaalisten tutkijoiden mukaan patriarkaaiset hierarkiat. Ihmiset laitetaan paremmuusjärjestykseen, näinhän ei saisi olla. Kaikki voivat olla sydänkirurgeja tai konserttipianisteja. Koska minä haluan.

Kaikki eivät voi olla sydänkirurgeja tai konserttipianisteja, mutta ne tulevat konserttipianistit olisi kyllä hyvä löytää, etteivät päädy muihin töihin ja lahjakkuus menisi hukkaan. Jos tulevat konserttipianistit seuloutuvat vain porukasta, joiden vanhemmat ovat varakkaita, menetetään monia lahjakkuuksia ja siihen ei näin pienellä kansalla ole varaa. Jokaisella lapsella tulisi olla mahdollisuus täyttää potentiaalinsa.

Mutta nykyään näyttää taas voimistuvan entisaikojen vaarallinen ajatus siitä, että köyhäksi ja huonoihin olosuhteisiin syntynyt olisi jotenkin huonompi ihminen, eikä tämän mahdollista älykkyyttä tai koulumenestystä pystytä tai haluta huomata tai huomioida mitenkään. Stereotypiat voimistuvat entisestään ja köyhä pakotetaan ammatilliseen ja raskaaseen työhön, köyhistä olosuhteista tuleva tyttö todennäköisesti lähihoitajaksi ja paremmasta haaveilu kielletään. Sen sijaan hyviin olosuhteisiin syntyneelle ei niin älykkäälle ja koulussa huonosti pärjäävälle painotetaan lukiota ja huippukoulutusta ja sitten uraa jonkun rikkaan miehen edustusvaimona. Tämä rikkaaksi syntynyt tyhmä ei joudu koskaan lähihoitajaksi tai elämään toimeentulotuella, omaishoitajaksi tai tiskaamaan käsin.

Tuossa ei ole mitään uutta. Jos joku on muuta kuvitellut, on todella naiivi. Siis todella naiivi.

Vierailija kirjoitti:

Se, mistä näissä aina vaietaan, on koulutusmyönteisyys. Koulutusmyönteisyys on käytännössä sitä, että lapselta edelletytetään kodin taholta koulun hoitaminen kunnialla ja pers.eilyyn puututaan. Vanhemmat tulevat tapaamisiin, osallistuvat kerran vuodessa joulumyyjäisiin ja eivätkä valita kouusta ja opettajista lapsen kuullen. Näyttävät tällä tavoin, että yhteistoiminnassa ollaan. Että koulu on tärkeä paikka ja koulun aikuiset ovat tärkeitä. 

Jos toisessa perheessä opettajalle naureskellaan, ruoditaan ulkonäköä ja puhutaan ikävästi tai halveksivasti koulusta, ei ole mikään ihme, että lapsi ei ole silloin motivoitunut yrittämään tai tekemään. Koulu on tällöin lapselle paikka, jossa ei osata tehdä mitään oikein, aikuiset on per.läpiä ja eivätkä ymmärrä tavan ihmisen arjesta ja kiireistä mitään. Että pitääkö niitä Wilma-viestejäkin koko ajan lähetellä. 

 

Kun tässä koulukeskustel

Peruskoulutuksen pitäisi olla niin toimivaksi suunniteltu, että koululla olisi mahdollisuuksia tukea myös niitä lahjakkaita lapsia, joiden kodeissa ei tueta lasten koulunkäyntiä. Näitäkään lahjakkuuksia ei pitäisi menettää.

Lisää inkluusiota, kyllä se siitä tasaantuu.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Koulut ovat eriytyneet hyvin voimakkaasti. Helsingin sanomilla oli kone, jossa luokiteltiin kouluja sillä perusteella mikä oli keski-arvo ja vanhempien koulutus- ja tulotaso. Oli selvää, että persaukisten asuinalueiden koulut tuottivat alhaisia keskiarvoja ja hyväosaisten alueiden kouluissa oli hyvä oppimistulokset. Kyllä se vanhempien sosioekonominen taso vaikuttaa paljon. Jos lapsi on vapaalla pianotunneilla eikä notku pahanteossa, se on iso ero. Koulutetut ja varakkaat vanhemmat myös panostavat hurjan paljon enemmän lastensa koulutukseen. 

Ongelmana myös on, että ihmisten suhtautuminen sivistykseen on muuttunut. Olen itse duunarisuvusta, ja luimme kahdessa polvessa koulun kirjaston läpi. Kotona väittelimme ja kouluttautuminen oli tosi kova juttu. Tällaisia perheitä en ainakaan minä enää tunne, itsekin olen luokkaretkellä.

Siihen taas voi olla syynä vanhempien pettymys työelämään ja heidän köyhä tapahtumahorisonttinsa. Toivottomuus luo kierteen.

Vierailija kirjoitti:

Huomiotta on jäänyt se, että pääkaupunkiseudulla näitä painotusluokkia on monenlaisia: ihan varmasti musiikkiluokan porukat ovat erilaisia kuin luonnontieteellis-matemaattisen luma-oppilaat, jo ihan luonnostaan. 

Mun mielestä taas näissä ei ole suurta eroa koska musiikkiluokkalaiset pärjää tyypillisesti kaikissa aineissa hyvin ja jatkavat lähes poikkeuksetta lukioon. Sen sijaan esim. urheilupainotuksessa on usein myös niitä joita ei niin lukuaineet nappaa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ongelma on intersektionaalisten tutkijoiden mukaan patriarkaaiset hierarkiat. Ihmiset laitetaan paremmuusjärjestykseen, näinhän ei saisi olla. Kaikki voivat olla sydänkirurgeja tai konserttipianisteja. Koska minä haluan.

Kaikki eivät voi olla sydänkirurgeja tai konserttipianisteja, mutta ne tulevat konserttipianistit olisi kyllä hyvä löytää, etteivät päädy muihin töihin ja lahjakkuus menisi hukkaan. Jos tulevat konserttipianistit seuloutuvat vain porukasta, joiden vanhemmat ovat varakkaita, menetetään monia lahjakkuuksia ja siihen ei näin pienellä kansalla ole varaa. Jokaisella lapsella tulisi olla mahdollisuus täyttää potentiaalinsa.

 

Mihin konserttipianisteja tarvitaan, ja mihin konserttipianistit tarvii yliopistokoulutusta ku soittamisen oppii vaan soittamalla?

Vierailija kirjoitti:

Lapset kuulee aikuisten puheet ja matkii niitä.

Nykylapsista kasvaa todella jakautunut ja laajaan yhteistyöhön kykenemätön sukupolvi. Tällä hetkellä Suomessa tärkeimmät arvot on oman erinomaisuuden korostaminen, köyhempien ilkkuminen ja alistaminen, ihmisen arvon määrittely vain ja ainoastaan rahan kautta, ultrapinnallisuus yms.

Lapset voivat myös tehdä päinvastoin. Minä olin lapsi ja nuori 80-luvulla, kuulun X-sukupolveen. Vanhempieni asenteet olivat 100% yks yhteen samat kuin tuossa lainauksessa. Koulut ja yliopistot kävin, mutta raha kiinnostaa vain vähimmäismäärän. Pitäkööt tunkkinsa, ilmeisesti minut on tehty perinnöttömäksi, ei haittaa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Se, mistä näissä aina vaietaan, on koulutusmyönteisyys. Koulutusmyönteisyys on käytännössä sitä, että lapselta edelletytetään kodin taholta koulun hoitaminen kunnialla ja pers.eilyyn puututaan. Vanhemmat tulevat tapaamisiin, osallistuvat kerran vuodessa joulumyyjäisiin ja eivätkä valita kouusta ja opettajista lapsen kuullen. Näyttävät tällä tavoin, että yhteistoiminnassa ollaan. Että koulu on tärkeä paikka ja koulun aikuiset ovat tärkeitä. 

Jos toisessa perheessä opettajalle naureskellaan, ruoditaan ulkonäköä ja puhutaan ikävästi tai halveksivasti koulusta, ei ole mikään ihme, että lapsi ei ole silloin motivoitunut yrittämään tai tekemään. Koulu on tällöin lapselle paikka, jossa ei osata tehdä mitään oikein, aikuiset on per.läpiä ja eivätkä ymmärrä tavan ihmisen arjesta ja kiireistä mitään. Että pitääkö niitä Wilma-viestejäkin koko ajan lähetellä. 

Ei koululta voi edellyttää sitä, että sen ote ulottuisi sinne kotiin asti. Ei koulu voi poistaa sitä koulutusvihamielistä isää tai seurata läksyjen tekoa äidin puolesta. 

"Sama havainto. Omassa nuoruudessa työväenluokankin lapset saattoivat olla hyviä koulussa ja lähteä siitä sitten luokkaretkelle. Oma tausta on juuri tällainen. Nykyisin työväenluokassa halveksutaan koulutusta ja menestymistä. Lasten opiskeluun ei panosteta. Saatetaan jättää ihan ala-astelaisetkin omilleen koulun suhteen. Opetetaan myös erilaisten sosiaalitukien varaan jättäytymistä sen sijaan, että kouluttauduttaisiin ja yritettäisiin menestyä maailmassa. Työskentelen lasten ja perheiden kanssa, joten en havainnoi vain omaa tuttavapiiriäni. "

Näkyykö työssäsi, miten ns. uraohjusten lapset kärsivät, kun jäävät vaille vanhempien huomiota?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ongelma on intersektionaalisten tutkijoiden mukaan patriarkaaiset hierarkiat. Ihmiset laitetaan paremmuusjärjestykseen, näinhän ei saisi olla. Kaikki voivat olla sydänkirurgeja tai konserttipianisteja. Koska minä haluan.

Kaikki eivät voi olla sydänkirurgeja tai konserttipianisteja, mutta ne tulevat konserttipianistit olisi kyllä hyvä löytää, etteivät päädy muihin töihin ja lahjakkuus menisi hukkaan. Jos tulevat konserttipianistit seuloutuvat vain porukasta, joiden vanhemmat ovat varakkaita, menetetään monia lahjakkuuksia ja siihen ei näin pienellä kansalla ole varaa. Jokaisella lapsella tulisi olla mahdollisuus täyttää potentiaalinsa.

 

Mihin konserttipianisteja tarvitaan, ja mihin konserttipianistit tarvii yliopistokoulutusta ku soittamisen oppii vaan soittamalla?

Kyllä konserttipianistitkin yleensä yliopistosta valmistuu, esim. Suomessa Sibelius-Akatemia. Soittaminen on vain yksi osa muusikon koulutusta. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ongelma on intersektionaalisten tutkijoiden mukaan patriarkaaiset hierarkiat. Ihmiset laitetaan paremmuusjärjestykseen, näinhän ei saisi olla. Kaikki voivat olla sydänkirurgeja tai konserttipianisteja. Koska minä haluan.

Kaikki eivät voi olla sydänkirurgeja tai konserttipianisteja, mutta ne tulevat konserttipianistit olisi kyllä hyvä löytää, etteivät päädy muihin töihin ja lahjakkuus menisi hukkaan. Jos tulevat konserttipianistit seuloutuvat vain porukasta, joiden vanhemmat ovat varakkaita, menetetään monia lahjakkuuksia ja siihen ei näin pienellä kansalla ole varaa. Jokaisella lapsella tulisi olla mahdollisuus täyttää potentiaalinsa.

Mutta nykyään näyttää taas voimistuvan entisaikojen vaarallinen ajatus siitä, että köyhäksi ja huonoihin olosuhteisiin syntynyt olisi jotenkin huonompi ihminen, eikä t

Tämä on huono kehityssuunta sekä yksilöiden että yhteiskunnan kannalta. On epäreilua tulla tuomituksi tietynlaiseksi jo syntymästä asti. Pahimmillaan päädytään kuvitelmiin, että rikollisen lapsi on automaattisesti tuleva rikollinen jne. Yhteiskunnan kannalta kehitys on myös vaarallista. Jos esim. lääketieteelliseen päädytään syntyperän perusteella, ei lahjakkuuden, siitä kärsivät kaikki.

Älykkäät ja keskittymiskykyiset lapset ovat itsekkäitä. Vielä ei ole nähtävästi saatu oikeanlaista asennetta oppilaiden keskinäiseen opettamiseen. Hyviä arvosanoja saavat lapset varastavat koulutuksen itsekkäästi itselleen eivätkä ilkeyttään auta erinäköisiä luokkakavereitaan keskittymään, oppimaan ja älyämään. Tämä on toksisen valkoisen heteropatriarkaatin rakenne joka täytyy murtaa. Lapset on pakotettava huligaanien viereen heille henkilökohtaiseksi ohjaajaksi, niin kyllä se oppi tarttuu sitten siihen kaikkein keppostelevimpaankin jekkuilijaan.

Mielenkiintoinen kannanotto, että Suomessa maailmankuulu tasaveroinen koulutus (ilmainen) halutaankin romuttaa. Onko tämä sitä uutta käänteistä sosialismia.

Kun kuitenkin ne "rikkaat" maksavat koko lystin veroillaan.

Sitten pitäisi myös  antaa lupa perustaa hyviä kouluja, jonne ei pääsisi kuin ne, joilla on kykyjä opiskella ilman, että yksi oppilas vie koko opettajan ajan.