Mies osoittaa aina jotenkin käytöksellään että minulle tärkeät asiat ovat merkityksettömiä

Kuulostaa siltä että ap:n jutut on merkityksettömiä

Vierailija kirjoitti:

Mitenkä paljon miehellä on omassa elämässään muuta?

Onko hänellä yhtään ystäviä ja onko vakituista työtä tai tuloja?

 

Vai onko syrjäytynyt liian Justiinamaisen vaimon toimesta lähinnä kotijussiksi?

Rahatkin on yhteisiä tai siis Justiinan. Ne vähätkin on viety ja täysi päätäntä on pois käytännössä täysin.

Mies ei todennäköisesti tästä syystä kykene edes käskyttämään lapsiakaan ja on täysin tossuksi tehty, mutta sehän se ärsyttääkin kun on tossu ja täysin tyhjäksi imetty kuiva lapanen koko mies.

Näitä miehiä on Suomi täynnä.

Onko sinulla käynyt koskaan mielessä, että nainen vähitellen ryhtyy justiinaksi juuri sen vuoksi, että mies on täysin passiivinen eikä kykene hoitamaan mitään itse. Jonkun on tehtävä päätökset ja otettava vastuu perheen selviytymisestä. Näitä perässävedettäviä riittää. Nainen voi näissä suhteissa aina huonosti, ja ärsyyntyy mieheen, joka imee naisesta kaikki voimat ja elämänilon. 

Riippuu vähän siitä, että millä tavoin kanssapuhelunne tapahtuu. Esimerkiksi juttelin itse eräälle vanhalle tutulle puhelimessa pitkästä aikaa. Hän kertoi uudesta ammatistaan. Totesin siihen liittyen että onnea ja kysyin aika pinnallisesti mitä osasin tuosta alasta kysyä. Sitten kerroin heti perään, että itse opiskelin myös äskettäin uuden ammatin. Hän ei kysynyt siitä mitään tai onnitellut.

Seuraavaksi hän kertoi olleensa ulkomailla pidemmän aikaa. Pikkasen juteltiin hänen reissustaan, kunnes totesin, että kävin itse myös juuri kaukomailla parin kk:n reissun. Hän ei taaskaan kysynyt tai puhunut siihen koskien mitään.

Hassuja juttelutilanteita, kun toisella on tapahtunut niin paljon kaikkea uutta hienoa ja asia on kiva jakaa muiden kanssa. Mutta kun vastapuolellekin on käynyt samantapaisia tapahtumia, ei niillä ole mitään väliä.

Hän ei kuitenkaan ole mielestäni narsisti, vaan erittäin innokas höpöttämään omista jutuistaan, että muiden jutut jäävät siinä hölinän elämöinnissä taka-alalle. Sosiaalisena taitonahan tuo on aika heikkoa, mutta ei narsismia. Nykyään narsismi-sanaa käytetään liian helposti, sillä oikea narsisti on todella vaarallinen psykopaattimainen henkilö.

Vierailija kirjoitti:

Mun tyttöystävä on samanlainen, aina vähättelemässä kaikkea mikä muhun liittyy. Haukkuu perhettänikin, vaatteeni, tyylini, sanomiseni, tekemiset, mitä en saa tehdä lupaa kysymättä, soittaa perääni kun käyn vanhempieni luona ja  vanhempiani arvostelee jopa niiden aikana....   Introvertti narsisti?

Et kai enää pitkään asu sen kanssa?

Alkoi ihan ahdistaa tuo kuvaus, tuli oma exä mieleen, jossa oli kyllä ihan klassisen narsistin piirteitä. Kaikki mun jutut oli typeriä.

Lähe vetää.tosta suhteesta, ennen kuin rikot itseäsi lisäö.

Jokainen valitsee itse jäädä suhteeseen, oli se hyvä, huono tai jotain siltä väliltä.

Kukaan muu ei voi auttaa ratkomaan näitä asioita, koska ne ovat asioita jotka sinä koet eri tavalla kuin kumppanisi. Sinun kokemuksesi on totta ja tärkeitä sinulle, miehellesi ne eivät ole totta joten niistä ei tarvitse hänen mielestään välittää.

Asioiden muuttumista on turha odottaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitenkä paljon miehellä on omassa elämässään muuta?

Onko hänellä yhtään ystäviä ja onko vakituista työtä tai tuloja?

 

Vai onko syrjäytynyt liian Justiinamaisen vaimon toimesta lähinnä kotijussiksi?

Rahatkin on yhteisiä tai siis Justiinan. Ne vähätkin on viety ja täysi päätäntä on pois käytännössä täysin.

Mies ei todennäköisesti tästä syystä kykene edes käskyttämään lapsiakaan ja on täysin tossuksi tehty, mutta sehän se ärsyttääkin kun on tossu ja täysin tyhjäksi imetty kuiva lapanen koko mies.

Näitä miehiä on Suomi täynnä.

Ensin nainen poistaa mieheltä turvaverkon. Sitten alkaa täydellinen moukarointi. Täysi henkinen väkivalta.

Yhteistä näillä miehillä on se että ennen parisuhdetta miehellä oli säästöjä ja rahaa, mutta parisuhteen jälkeen ovat täysin peeaa ja heillä

Miksi valitsivat tuollaisen vaimon? Lähtisivät suhteesta ajoissa. Näinhän naisiakin kehoitetaan tekemään. 

Miksi sun jutut pitäis olla merkityksellisiä? Eihä sullekkaa miehe jutut mitää merkitte. Näin on kaikissa suhteissa heti kun esitys lopetetaan. 

Vai moniko nainen voi nauramatta sanoa kuinka tärkeää on ne ukon jäkis treenit tai pienosjuna kokoelmat?

Vierailija kirjoitti:

Riippuu vähän siitä, että millä tavoin kanssapuhelunne tapahtuu. Esimerkiksi juttelin itse eräälle vanhalle tutulle puhelimessa pitkästä aikaa. Hän kertoi uudesta ammatistaan. Totesin siihen liittyen että onnea ja kysyin aika pinnallisesti mitä osasin tuosta alasta kysyä. Sitten kerroin heti perään, että itse opiskelin myös äskettäin uuden ammatin. Hän ei kysynyt siitä mitään tai onnitellut.

Seuraavaksi hän kertoi olleensa ulkomailla pidemmän aikaa. Pikkasen juteltiin hänen reissustaan, kunnes totesin, että kävin itse myös juuri kaukomailla parin kk:n reissun. Hän ei taaskaan kysynyt tai puhunut siihen koskien mitään.

Hassuja juttelutilanteita, kun toisella on tapahtunut niin paljon kaikkea uutta hienoa ja asia on kiva jakaa muiden kanssa. Mutta kun vastapuolellekin on käynyt samantapaisia tapahtumia, ei niillä ole mitään väliä.

Hän ei kuitenkaan ole mielestäni narsisti, vaan erittäin innokas höpöttämään omi

Minullakin oli tuollainen tuttu.

Kertoi ja vatvoi vaikka puhelimessa kevyesti vaikka tunnin putkeen omia asioitaan. Kun kyllästyin kuuntelijan rooliin, pistin väliin lauseen mun kuulumisista. - Puhelu loppui noin minuutissa.

Voihan se olla miehen lapsuudenkodista opittua. Miten siellä puhutaan muille ihmisille tai heille tärkeistä asioista? Tunnistan nimittäin tuon, omassa lapsuudenkodissa oli hirveä ilmapiiri aina ja koskaan ei ketään kehuttu, ikinä. Aina piti löytää asioista negatiivista. Irvailtiin, lytättiin, tuhahdettiin, halveksuttiin. Ja opin sen tyylin itsekin tietty. Vasta aikuisena yrittänyt oppia siitä pois. Ja luulen että aika moni ihmissuhde (kaveri- ym) mennyt pieleen tämän takia. En vaan tajunnut, ettei tämä ole normaali tai hyvä tapa puhua muille. 

Ja olen nainen, jo keski-iässä. 

On kyllä heikko tilanne, jos TV-ohjelmasta saa riidan aikaiseksi. Se kuitenkin on täysin merkityksetön asia.

Vierailija kirjoitti:

Voihan se olla miehen lapsuudenkodista opittua. Miten siellä puhutaan muille ihmisille tai heille tärkeistä asioista? Tunnistan nimittäin tuon, omassa lapsuudenkodissa oli hirveä ilmapiiri aina ja koskaan ei ketään kehuttu, ikinä. Aina piti löytää asioista negatiivista. Irvailtiin, lytättiin, tuhahdettiin, halveksuttiin. Ja opin sen tyylin itsekin tietty. Vasta aikuisena yrittänyt oppia siitä pois. Ja luulen että aika moni ihmissuhde (kaveri- ym) mennyt pieleen tämän takia. En vaan tajunnut, ettei tämä ole normaali tai hyvä tapa puhua muille. 

Ja olen nainen, jo keski-iässä. 

Lainaan itteäni ja lisään, oletko ap sanonut miehelle tästä? Ihan suoraan, että "en halua että puhut minulle tuohon sävyyn, tämä asia on mulle oikeasti tärkeä, toi on tosi loukkaavaa, sinulla ei ole oikeutta lytätä mun asioita".

Koska jos tuo tyyli on jostain opittua, niin siitä voi oppia poiskin, jos sen ensin huomaa / tajuaa. Mä en muista että minulle kukaan olisi sanonut, toivon että olisi sanonut. Opin niin huonot sosiaaliset taidot lapsuudenkotoani, että mulla meni turhan kauan tajuta. Ei ole mitenkään hauskaa, että joku vastaa aina ivallisella sarkasmilla. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voihan se olla miehen lapsuudenkodista opittua. Miten siellä puhutaan muille ihmisille tai heille tärkeistä asioista? Tunnistan nimittäin tuon, omassa lapsuudenkodissa oli hirveä ilmapiiri aina ja koskaan ei ketään kehuttu, ikinä. Aina piti löytää asioista negatiivista. Irvailtiin, lytättiin, tuhahdettiin, halveksuttiin. Ja opin sen tyylin itsekin tietty. Vasta aikuisena yrittänyt oppia siitä pois. Ja luulen että aika moni ihmissuhde (kaveri- ym) mennyt pieleen tämän takia. En vaan tajunnut, ettei tämä ole normaali tai hyvä tapa puhua muille. 

Ja olen nainen, jo keski-iässä. 

Lainaan itteäni ja lisään, oletko ap sanonut miehelle tästä? Ihan suoraan, että "en halua että puhut minulle tuohon sävyyn, tämä asia on mulle oikeasti tärkeä, toi on tosi loukkaavaa, sinulla ei ole oikeutta lytätä mun asioita".

Koska jos tuo tyyli on jostain opittua, ni

Olen kyllä sanonut. Mutta mies sitten hiljaa murjottaa jos jotain omia kappaleitani esim kuuntelen ja jossain vaiheessa keksii jonkun tekosyyn, miksi kuuntelu pitää lopettaa. 

Kyllä minua kiinnostaa minulle rakkaiden ihmisten kiinnostuksenkohteet, mutta tottahan se on etten enää samalla tavalla ole kiinnostunut miehen jutuista, koska hän on aina ollut samanlainen minua kohtaan. Olen jo vuosia sitten huomannut että kiinnostus on yksipuolista, enkä minä persoonana kiinnosta.Toki jos hän esim olisi menossa jonnekin keikalle, niin saattaisin Spotifyssa kuunnella jonkun kappaleen, jos artisti olisi täysin vieras tms.

Ja siis olemme molemmat ns. musiikki-ihmisiä ja nytkin hän katsoi mielenkiinnolla koko muun levyraadin, koska oli kiinnostunut siitä. En oletakaan että hän olisi kiinnostunut esim minun meikeistäni tai muusta vastaavasta, josta hän ei ymmärrä tietenkään mitään.Mutta mielestäni tämä on vaan niin räikeää miten hän haluaa kerta toisensa jälkeen osoittaa pienillä eleillä sen että mikään mistä minä pidän ei ole minkään arvoista. Tiedän että yksisteen tämä minun reaktioni kuulostaa ylimitoitetulta, mutta kun tämä oli niin ennakoitavissa että ihan tosi mietin etukäteen et näinköhän se on että hän tosiaan on kiinnostunut kuulemaan sitä artistia josta tykkään ja jonka keikalla juuri kävin. Ei, hän käyttäytyi kuten aina ennenkin vastaavassa tilanteessa. Vaikea selittää koko asiaa, se kuulostaa niin absurdilta, mutta tavallaan tiesin että mies tekee jotain vastaavaa.

T.Ap

Vierailija kirjoitti:

Kuulostaa siltä että ap:n jutut on merkityksettömiä

Mitä tarkoitat tällä kommentilla? 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kuulostaa siltä että ap:n jutut on merkityksettömiä

Mitä tarkoitat tällä kommentilla? 

Sitä että ap:n jutut ei merkitse muille mitään.

Toisin sanoen se pitää sinua merkityksettömänä. 

Aloittaja on palstan perusressukkamies, joka tekee naurettavia aloituksia naiseksi tekeytyneenä. Tämä on hänen ainoa keinonsa olla vuorovaikutuksessa naisten kanssa. Kannattaa ilmiantaa nuo paskaviestit heti alkuunsa niin palsta siistiytyy.

Miksi ihmeessä te ylipäätään olette yhdessä??

Vierailija kirjoitti:

Voihan se olla miehen lapsuudenkodista opittua. Miten siellä puhutaan muille ihmisille tai heille tärkeistä asioista? Tunnistan nimittäin tuon, omassa lapsuudenkodissa oli hirveä ilmapiiri aina ja koskaan ei ketään kehuttu, ikinä. Aina piti löytää asioista negatiivista. Irvailtiin, lytättiin, tuhahdettiin, halveksuttiin. Ja opin sen tyylin itsekin tietty. Vasta aikuisena yrittänyt oppia siitä pois. Ja luulen että aika moni ihmissuhde (kaveri- ym) mennyt pieleen tämän takia. En vaan tajunnut, ettei tämä ole normaali tai hyvä tapa puhua muille. 

Ja olen nainen, jo keski-iässä. 

Kyllä, vanhemmat ja osa sisaruksista ei muuta teekään kuin arvostele muita ihmisiä. Ovat kohdelleet meitäkin todella kurjasti, eikä oikeastaan olla enää edes väleissä, koska eivät ole valmiita keskustelemaan mistään, elävät täysin omassa todellisuudessaan. Ja tunnistan kyllä vahvasti narsistisia piirteitä tässä perheessä, narsistin diagnoosia en voi tehdä, koska minä en ole ammattilainen.

T. Ap

Näistä paskoista aloituksista huomaa että on sunnuntai😆