Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.

Miten suhtautua uuteen työpariini tässä tapauksessa?

Vierailija
17.01.2007 |

Sain uuden työparin muutama viikko sitten. Hän vaikuttaa mukavalta ihmiseltä. Ulkoisesti hän on vähän " poikkeava" koska hän on huomattavan lihava. Ei siis tavallisen lihava, vaan erityisen lihava. Niin lihava, että hätkähdin ihan kun näin hänet ensi kerran.



Nyt kun olemme pari viikkoa työskennelleet yhdessä, minulle on tullut kummallinen olo siitä, että suhtaudunko häneen jotenkin eri lailla lihavuuden takia? tai oikeastaan niin päin, että luuleekohan hän että minä omassa mielessäni arvostelen häntä liikakilojen takia. On sellainen olo että tekisi mieli sanoa hänelle jotakin hänen reilusta ylipainostaan (ei missään tapauksessa negatiivisessa mielessä) ja sitten kun saisin sen sanottua niin sitten voitais asia unohtaa ja lähteä liikkeelle ikään kuin nollatilanteesta.



Tämä tuli nyt vähän sekavasti kerrottua. Vaikea selittää, mitä ajattelen. Lähinnä kai sitä, että olen ollut niin yllättynyt hänen painostaan ja kun siitä ei tietenkään voi ääneen sanoa mitään, niin sitten tulee semmoinen tunne, että pidättelisin jotakin ja koitan olla niin, etten missään tapauksessa tulisi paljastaneeksi työparilleni, että olin yllättänyt ja olen oikeastaan vieläkin siitä, miten isokokoinen hän on.



Tunnen syyllisyyttä ajatuksistani, sillä minulle ei ole koskaan ollut ihmisen ulkokuori se asia, joka olisi mielestäni se läheskään tärkein.

Kommentit (2)

Vierailija
1/2 |
17.01.2007 |
Näytä aiemmat lainaukset

missään tapauksessa älä mene sanomaan mitään. Koita vaan itseksesi sisäistää asia. Jos menet sanomaan, niin hyvää tarkoittavat sanat voi olla ihan muuta. Ja vaikeahan se ois ilmaista, että hei, en mä sun liikakiloja ajattele, ulkokuori ei merkkaa=) Eli ei, et voi sanoa asiasta mitään, ellei hän itse ota puheeksi. Sen jälkeen voit toki sanoa, että ulkoiset seikat eivät ole sinulle ennenkään merkanneet mitään.



Ymmärrätkö mitä tarkoitan? Siis että jos itse aloitat aiheesta keskustelun, ymmärtää vastapuoli sen niin, että asia kuitenkin sulle jotain merkkaa, vaikkei merkkaiskaan.

Vierailija
2/2 |
17.01.2007 |
Näytä aiemmat lainaukset

ymmärrän kyllä, mitä tarkoitat. Näinhän se juuri on, että en voi mennä mitään sanomaan. Olen nyt yrittänyt miettiä, miten olisin, mutta tuntuu, että aina meinaan möläyttää jotakin sellaista, jonka vois tulkita loukkaavaksi, vaikka ei edes mistään painosta/ulkonäöstä puhuttaisikaan.

Esim. kun tänään tuli puhetta ruoasta.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla