Mistä johtuu muiden ihmisten muistojen väittäminen omikseen, jopa heille itselleen joiden muisto kyseessä?

Vierailija kirjoitti:

Ei ole mielenterveysongelmia. Älykäs, positiivinen ja empaattinen ihminen. Ihana sisko kaikin puolin. 😊 Tajuaa nykyään myös itse mutta todennäköisesti siksi että asiaa on moneen otteeseen ihmetelty ja vanhemmilta kyselty että mitenkäs tämä muisto nyt menikään. Varmaan moni ei tätä tiedosta jos kukaan ei asiaa ole paremmin esiin tuonut...

Joskus nuorempana minua tämä kovasti ärsytti mutta nykyään pidän ihanana asiana että hän niin minun juttuihin eläytyy. Kun näin käy niin tuumaan siskolleni että nyt on taas eläydytty urakalla minun juttuihin, hän tuumaa että jahas, hupsis, sori, ja sitten yhdessä naureskellaan päälle.

Suvussa on paljon taiteilijoita ja yksi tunnettu kirjailijakin, vilkas mielikuvitus ilmeisesti jonkin verran kulkee suvussa ja siskolleni on siunaantunut erityisen hyvä. Kun sille laittaa kirjan käteen niin pystyy siitä maalaamaan todella hienoja kuvia kun päässään on elänyt sitä kirjaa. Empaattisena ihmisenä ilmeisesti myös muiden kertomissa elää niin vahvasti että näkee tosiaan ihan kuvina, tunteina ja tuoksuina mukana tilanteet.

Joku jo sanoikin, että te olette suvussanne niin tottuneita tuollaiseen käytökseen, että ette edes tunnista sitä miten epänormaalia se on. Elätte siellä omassa kuplassanne, missä tuollainenkin on ihan normaalia. Ei se kuitenkaan ole, kyllä tuo on mielenterveysongelma. Ulkopuoliset tunnistavat sen.

Itse olen huomannut tuon, että monesti mielenterveysongelmia väännetään taiteellisuudeksi. Kaverillakin on äiti, joka on vain niin kovin taiteellinen. Todellisuudessa hän on kaltoinkohdellut lapsiaan koko ikänsä, ja se jatkuu vielä aikuisenakin. Ja lapset ovat kaikki traumatisoituneita, kaikki ovat olleet terapiassa, ja kaikki ovat terapioista huolimatta aivan sekaisin päästään. Kun äiti on niin taiteellinen.

Äidillä on kyllä diagnoosi mielisairaudestakin nykyään. Eikä siitä taiteellisuudesta ole minulle asti mitään todisteita näkynyt. Erikoisia ihmisiä on joskus ollut vain tapana kutsua taiteellisiksi.

Olen itse joskus syyllistynyt tuohon, ja jälkeenpäin tajunnut, että hetkinen, mites se nyt menikään....  Toinen asia on, että en aina erota uniani tosiasioista 🙄. Jos siis unessa kohtaan vaikka pääministerin, voin olla täysin vakuuttunut, että todella olen hänet tavannut. Tällaisia pystyn itselleni oikomaan kalenterin ja järjen avulla kyllä, mutta kaikki unet ei ole sellaisia, että voisi kalenterista tarkistaa, ovatko mitenkään mahdollisia 😖

Vierailija kirjoitti:

Ei vaan puhuit siitä että tuollainen olisi yleistä ja että siitä voi lueskeskella netistä. Lueskeskelepa aikuisen ihmisen tekemästä muiden muistojen omimisesta, niin sitten opit mistä on kyse kun siskosi taas valehtee.

En sanonut että olisi yleistä, sanoin että ei kovin harvinaista. Sen jälkeen laitoin tekstin jossa sanottiin että false memoryja tulee kaikille, toki siskoni on skaalan laidalla eli ei vastaavaa kaikille tietystikään tapahdu. 

Mutta antaapa olla. En jaksa kanssasi väitellä kun aloit laittamaan sanoja suuhuni ja hukkumaan siskoani valehtelijaksi. Minä kuitenkin tiedän mikä tilanne on, ja olen sinut sen kanssa ja sinun keittiöpsykologointisi ei asiaan mitenkään vaikuta.

Mutta tulipa yksi näkökulma tähän keskusteluun laitettua lisää. Lähinnä siis se, että välttämättä tuollainen ei ole pahantahtoista tai tietoista toimintaa, tai jotain huomion hakua vaikka varmasti sellaisiakin ihmisiä on olemassa. 

Vierailija kirjoitti:

Olen itse joskus syyllistynyt tuohon, ja jälkeenpäin tajunnut, että hetkinen, mites se nyt menikään....  Toinen asia on, että en aina erota uniani tosiasioista 🙄. Jos siis unessa kohtaan vaikka pääministerin, voin olla täysin vakuuttunut, että todella olen hänet tavannut. Tällaisia pystyn itselleni oikomaan kalenterin ja järjen avulla kyllä, mutta kaikki unet ei ole sellaisia, että voisi kalenterista tarkistaa, ovatko mitenkään mahdollisia 😖

Ulkopuoliselle tää kuulostaa lapselliselta ja keksityltä tekosyyltä. Jos oikeasti on kuten näin sanot, niin kannattaa oikeasti kertoa siitä ja oikaista heti ja pyytää anteeksi kun tajuaa.

Koska harva ihminen uskaltaa suoraa sanoa että puhut peetä. Toi on niin creepyä että sua vaan ruvetaan välttelemään koska kukaan ei halua alkaa tappelemaan tai terapeutiksi mahd epävakaan kanssa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei vaan puhuit siitä että tuollainen olisi yleistä ja että siitä voi lueskeskella netistä. Lueskeskelepa aikuisen ihmisen tekemästä muiden muistojen omimisesta, niin sitten opit mistä on kyse kun siskosi taas valehtee.

 

En sanonut että olisi yleistä, sanoin että ei kovin harvinaista. Sen jälkeen laitoin tekstin jossa sanottiin että false memoryja tulee kaikille, toki siskoni on skaalan laidalla eli ei vastaavaa kaikille tietystikään tapahdu. 

Mutta antaapa olla. En jaksa kanssasi väitellä kun aloit laittamaan sanoja suuhuni ja hukkumaan siskoani valehtelijaksi. Minä kuitenkin tiedän mikä tilanne on, ja olen sinut sen kanssa ja sinun keittiöpsykologointisi ei asiaan mitenkään vaikuta.

Mutta tulipa yksi näkökulma tähän keskusteluun laitettua lisää. Lähinnä siis se, että välttämättä tuollainen ei ole pahantahtoista

Sanat on dissosiaatio ja depersonisaatio, ei huomionhaku tai pahantahtoisuus.

Vierailija kirjoitti:

Mun exä syytti mua kaikesta kummallisesta. Vieraille miehille viestittelystä, pettämisestä, kuvien jakamisesta pornosivuille jne. Myöhemmin selvisi, että teki itse kaikkea sitä mistä minua syytti. Ilmeisesti mieli käänsi hänen omat luvattomat teot mun tekemiksi  tms

Tätä kutsutaan projektioksi.

Vaikka se on psykologian tunnistama ilmiö, niin kun tuollainen sattuu kohdalle, että on se todella uskomatonta, että miten joku voi olla niin pihalla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei vaan puhuit siitä että tuollainen olisi yleistä ja että siitä voi lueskeskella netistä. Lueskeskelepa aikuisen ihmisen tekemästä muiden muistojen omimisesta, niin sitten opit mistä on kyse kun siskosi taas valehtee.

 

En sanonut että olisi yleistä, sanoin että ei kovin harvinaista. Sen jälkeen laitoin tekstin jossa sanottiin että false memoryja tulee kaikille, toki siskoni on skaalan laidalla eli ei vastaavaa kaikille tietystikään tapahdu. 

Mutta antaapa olla. En jaksa kanssasi väitellä kun aloit laittamaan sanoja suuhuni ja hukkumaan siskoani valehtelijaksi. Minä kuitenkin tiedän mikä tilanne on, ja olen sinut sen kanssa ja sinun keittiöpsykologointisi ei asiaan mitenkään vaikuta.

Mutta tulipa yksi näkökulma tähän keskusteluun laitettua lisää. Lähinnä siis se, että välttämättä tuollainen ei ole pahantahtoista

Kun kutsuu valehtelijaa valehtelijaksi, haukkuu? Erikoinen käsitys sinullakin sosiaalisesta kanssakäymisestä.

Vierailija kirjoitti:

Olen itse joskus syyllistynyt tuohon, ja jälkeenpäin tajunnut, että hetkinen, mites se nyt menikään....  Toinen asia on, että en aina erota uniani tosiasioista 🙄. Jos siis unessa kohtaan vaikka pääministerin, voin olla täysin vakuuttunut, että todella olen hänet tavannut. Tällaisia pystyn itselleni oikomaan kalenterin ja järjen avulla kyllä, mutta kaikki unet ei ole sellaisia, että voisi kalenterista tarkistaa, ovatko mitenkään mahdollisia 😖

Kuulostat hieman vastaavalta kuin siskoni. 😊

Ei kannata loukkaantua täällä olevista kommenteista.

Voi kokeilla epäilemäänsä henkilöön.

Keksi jokin yhdentekevähenkilöä mairitteleva  "muisto" (joka ei pidö paikkaansa) ja aloita: Sinähän kerroit kerran, että .........

Ota asia uudelleen jonkin ajan kuluttua samalla kysymyksellä. Onko muodostunut jo henkilön omaksi muistoksi?

Vierailija kirjoitti:

Sanat on dissosiaatio ja depersonisaatio, ei huomionhaku tai pahantahtoisuus.

Irtosaisiko vielä besserwisseröimisellekin "oikeaa" sanaa? 

Hyvä, että löytyi vertaistukiketju. Olen vuodattanut tätä ongelmaa kyllästymiseen asti ystävälleni. Outoa tässä on se, että tällainen henkilö ei vaikuta ulospäin hullulta. Saattaa olla todella ystävällisen ja iloisen oloinen. Kun tutustuu paremmin, alkaa tulla näitä omituisuuksia ilmi.

Tunnen useita alkoholistien lapsia. Useimmilla on läheisriippuvuutta tai voimakas tarve auttaa muita. Muttei tällaista muistojen omimista kuin yhdellä tuntemallani. Jotakin traumaa täytyy olla taustalla, ei ole normaalia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei vaan puhuit siitä että tuollainen olisi yleistä ja että siitä voi lueskeskella netistä. Lueskeskelepa aikuisen ihmisen tekemästä muiden muistojen omimisesta, niin sitten opit mistä on kyse kun siskosi taas valehtee.

 

En sanonut että olisi yleistä, sanoin että ei kovin harvinaista. Sen jälkeen laitoin tekstin jossa sanottiin että false memoryja tulee kaikille, toki siskoni on skaalan laidalla eli ei vastaavaa kaikille tietystikään tapahdu. 

Mutta antaapa olla. En jaksa kanssasi väitellä kun aloit laittamaan sanoja suuhuni ja hukkumaan siskoani valehtelijaksi. Minä kuitenkin tiedän mikä tilanne on, ja olen sinut sen kanssa ja sinun keittiöpsykologointisi ei asiaan mitenkään vaikuta.

Mutta tulipa yksi näkökulma tähän keskusteluun laitettua lisää. Lähinnä siis se, että välttämättä tuollainen ei ole pahantahtoista

Onko teillä siskollesi jotain muuta kuin keittiöpsykologin diagnoosia? Vai onko se samaa keittiöpsykologiaa, mitä sinäkin käytät?

Vierailija kirjoitti:

Kun kutsuu valehtelijaa valehtelijaksi, haukkuu? Erikoinen käsitys sinullakin sosiaalisesta kanssakäymisestä.

Valehteleminen on tietoista toimintaa, erehtyminen on erehtymistä. Ja kyllä, jos kutsut ihmistä valehtelijaksi jos hän ei ole valehdellut niin se on haukkumista. 

Sisarusten lapsuusmuistot menevät helposti sekaisin niin että jokainen ajattelee aidosti tietyn asian tapahtuneen heille itselleen.

Vierailija kirjoitti:

Sisarusten lapsuusmuistot menevät helposti sekaisin niin että jokainen ajattelee aidosti tietyn asian tapahtuneen heille itselleen.

Ja on siis ihan yleinen, normaali ilmiö. Ei tarkoita että kukaan olisi hullu, epävakaa tai edes taiteellinen. :)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kun kutsuu valehtelijaa valehtelijaksi, haukkuu? Erikoinen käsitys sinullakin sosiaalisesta kanssakäymisestä.

 

Valehteleminen on tietoista toimintaa, erehtyminen on erehtymistä. Ja kyllä, jos kutsut ihmistä valehtelijaksi jos hän ei ole valehdellut niin se on haukkumista. 

 

 

Lasken valehteluksi, jos tietää että tällainen häiriö itsellään on eikä hae siihen apua. Kannattaisi ennen kuin on perheellinen ja työelämässä, sitten on lastensuojelu niskassa ja urapolku tyssää

Vierailija kirjoitti:

Voi kokeilla epäilemäänsä henkilöön.

Keksi jokin yhdentekevähenkilöä mairitteleva  "muisto" (joka ei pidö paikkaansa) ja aloita: Sinähän kerroit kerran, että .........

Ota asia uudelleen jonkin ajan kuluttua samalla kysymyksellä. Onko muodostunut jo henkilön omaksi muistoksi?

Älä kokeile. Yksi tuttu teki näin, jonka jälkeen minulla meni luukku kiinni tämän ihmisen suhteen. Manipulointia ja jos kohde huomaa mitä on tekeillä, ei luota sinuun enää koskaan.

En koskaan näyttänyt, että huomasin, mutta sisäisesti minulla putosi leuka lattiiaan ja petyin tähän ihmiseen. Neuvo on myös arveluttava, jos valemuistoilu johtuu mt-häiriöstä, tuo on suorastaan kiusaamista.

Vierailija kirjoitti:

Hyvä, että löytyi vertaistukiketju. Olen vuodattanut tätä ongelmaa kyllästymiseen asti ystävälleni. Outoa tässä on se, että tällainen henkilö ei vaikuta ulospäin hullulta. Saattaa olla todella ystävällisen ja iloisen oloinen. Kun tutustuu paremmin, alkaa tulla näitä omituisuuksia ilmi.

Tunnen useita alkoholistien lapsia. Useimmilla on läheisriippuvuutta tai voimakas tarve auttaa muita. Muttei tällaista muistojen omimista kuin yhdellä tuntemallani. Jotakin traumaa täytyy olla taustalla, ei ole normaalia.

Onko tässä tai muilla kokemusta E:llä alkavasta? 

"Sanat on dissosiaatio ja depersonisaatio, ei huomionhaku tai pahantahtoisuus."

---------

Huomionhaku ja pahantahtoisuus on ihan hyviä suomenkielen sanoja. Tämä ei ole tiedejulkaisu! 😂

Psykoosi