pienituloisen ylellisyydet

vaik en mä tiiä oisko mulla rahaa näihin :D hehe mut ei niistä osaa luopuakkaan. Huolto siis maksaa 50-70e/kk mut mulla 60.

t: se alkuperäinen kirjottaja jolla kynnet

on varmaan jotain...

Kaikki pikkujuomat, eli Knorrin kasvismehuja juodaan joka päivä, samoin kuin Danone Actimelleja ja myös aina jääkaapista löytyy trip-mehutetroja ja cokista.

Käydään mäkkärissä tms. syömässä melko usein.

Myös menee varmaan 1-2 pulloa viiniä kuukaudessa, mutta ne on aika halpiksia.



Siltikään meillä ei mene ruokatarvikkeisiin (em. myös) kuin muutama satanen.

jumppakortti 100e/vuosi

Mä yritän rajoittaa puhelimen käyttöä ja netin kautta oon yhteydessä useimpiin ystäviin. Tv lupa on tosi kallis ja en itse sitä ees maksaisi, mutta mun äiti ilmoitti että hän haluaa maksaa mulle sen. Tupakoinnin lopetin heti raskauden alussa, enkä ole sitä uudeleen aloittanut, joten siinäkin säästää aika paljon.

Toi edellinen oli vastaus 2 viestiin

jotain, vaatetta, lääkärimenoja, lääkkeitä, harrastuskamppeita. HUH! sit ne rahat vasta loppuukin.

Itse asiassa elämä olisi ilman internetiä todennäköisesti kalliimpaa kun pitäisi joka paikkaan soittaa tai lähteä käymään (esim. linja-autolla)

Täältä kun ei muuten pääsisi mihinkään.

Se on ihan luksusta. Lounas maksaa arkena noin 8 euroa paikasta riippuen. Voisihan sitä syödä kotonakin, mutta toi ulkona syöminen on mun tapa juhlistaa vapaapäivää.



Saunaoluesta en myöskään halua luopua.

Ja minulle luksusta on juuri tämä nettiliittymä sekä päivittäinen herkuttelu jollain tavalla (sokeritonta limsaa, pieni pussi karkkia tms.). Toimeentulotuesta maksan puhelinlaskuni, oman osani vuokrasta, tv-luvan ja tietenkin kaikki vaatehankinnat ym. Moni kauhistelee että miten voin pärjätä, mutta jos osaa rahaa käyttää, kyllä silloin myös pärjää! :D Luovaksi tämä jatkuva köyhyys ainakin opettaa, ei voi muuta sanoa...



Ps. Joka toinen kuukausi ostan jonkun halppisleffan/pelin. Kerran kuussa syön ulkona mieheni kanssa (omaan piikkiini), eikä tee tiukkaa :).

Tässä taas huomaa miten hemmoteltuja nykyajan " köyhät" aikuiset on! Miten voi nimittää itseänsä köyhäksi tai edes pienituloiseksi jos rahaa johonkin rakennekynsiin, kuntosalikorttiin, ravintolassa käymiseen, kahteen autoon jne.?!? Uskomatonta! Oon kyllä huomannut myös lähipiirissäni että vaikka valitetaan aina rahan puutteesta niin silti eletään kuin keski-tai jopa hyvätuloiset! Ihmiset eivät tosiaan tunne käsitettä säästäminen tai varojen mukaan eläminen.

Yleensä mulla on aina lounaana töissä puuroa. Hyvinä päivinä saattaa olla jotain jämäruokaa pakkasesta. Sitten osaa arvostaa paremmin sitä ravintolaruokaa, mitä saa kerran viikossa.



t. se vapaapäivänä ravintolassa kävijä

siihen on varaa, kun maksaa vain 2,90e. Onneksi on. Vaikka kympin maksaisi niin repisin ne rahat jostain.



Ja jos rahaa jää jossain kuussa yli, ostan ehjät kengät itselleni. Lapsille olen jo saanut ostettua kengät ja vielä kun pääsisi tästä flunssakierteestä kun on aina jalat kylmänä vaikka kuinka tunkisi villasukkaa lenkkareihin joissa sormen mentävä reikä kärjessä.



Minun (hoitovapaalainen) ja opiskelijamiehen yhteistulot ovat 1300e kuussa. Sisältää siis lapsilisät ja kaikki. Pärjätään kun leivotaan kaikki mahdollinen itse.

huonoimmillaan olemme eläneet niin että minä olin sairaspäivärahalla (noin 600¿/kk) ja mies opintotuella (200¿/kk) Silloinkin kävimme joskus ravintolassa syömässä ja karkia mussutettiin.



Nyt olen hoitovapaalla (600¿/kk) ja mies työssä (2000¿/kk) eli ei ole hurraamista vieläkään, mutta kävimme juuri viime talvena Brasiliassa koko perhe lomalla ja tänä talvena lähdetään kanariansaarille. Mies lähtee myös Alpeille keväällä.





Ei vaan olisi elämää jos ei matkustaisi. Penniäkään ei olla velaksi matkustettu, mutta olenkin loistava säästäjä.

semmosia " tyrhempia " juttuja on sit esim. muumimukit, joita kerään, ja ostettiin juuri tripp trapp, vaikka kaippa se halvempikin olis käynyt. Koitan ajatella köyhänäkin, että satsaan laatuun, aina kun se on mahdollista. Tripparilla on kuitenkin hyvä jälleenmyyntiarvokin. Lasten vaatteet (kengät, ulkoilupuvut ) on myös laatumerkiä, tosin hyödynnän alet.

koska sen avulla voi kyllä säästää (esim. skype) muissa menoissa.



Minulle karkit ja espresso on arjen ylellisyyksiä (espresso keitetty omalla hellalla pannulla)

pienituloisen perheen ylellisyys on herkuttelu, siis erityisen hyvää ruokaa tai esim. juustoja silloin tällöin. Kun en ollut raskaana, niin otettiin miehen kanssa viinilasilliset parina iltana viikossa, sen kanssa paroknia ja herkkujuustoja... ai jai. (No, herkkujuustoja oli kork. kerran kuussa).



Muutenkin sellaiset pikkuherkut on elämän piristys, karkki on mun paheeni. Nachot ja salsa, jätski miehen. Ja myös mun ;)

Onneksi on Lidl.



Ja tulot: miehellä käteen kuussa 1600 e, minä opintotuella, kohta saan enemmän kun pääsen äitiyslomalle!

minä kotiäitinä ja mies pienituloinen, töissä toki käy.



Minä panostan kovasti sisustukseen - teen todella paljon itse, huudan kalusteita huutiksesta, kierrän sukulaisten aittoja, kirppareita, halpahalleja yms. ja tuunaan kaiken sieväksi. Meillä on upea koti!

Samoin vaatetus on meillä aina siistiä ja kaunista, vaatteita on joka lähtään ja jää vielä ylikin :)



Panostetaan muutenkin paljon ulkonäköön, ulkoilen paljon lasten kanssa ja itse värjään ja leikkaan koko porukan hiukset n. kerran kuussa.

Ihoa hoidetaan myös hyvillä tuotteilla.



Valitettavasti täytyy sanoa että meillä syödään huonosti. Mies syö työpaikalla lounaan eikä juuri muuta. Itse syön todella vähän ja lapsetkin lähinnä näpeksii Lidlin makaroneja, eivät suostu syömään lihaa tai kalaa ollenkaan. Mitään lasagnea tai makaronilaatikkoa eivät ole ikinä edes maistaneet.



Täytyykö edes sanoa että olemme koko porukka tikkulaihoja ja lapset on välillä jopa huolestuttavan laihoja?

Mutta kun ketään ei kiinnosta ruoan laittaminen, ostaminen ja syöminen niin kylläpä säästyy rahaa. Mitään karkkeja yms. ei syödä tai siidereitä juoda, ei tupakoida tms.



Tiedän että minun päitäisi tsempata ruoanlaitossa, mutta ajatuskin ällöttää!

Tämä myönnytys ollaan tehty ja siitä ei ihan heti luovuta. Mulle tulee Kodin kuvalehti ja siitä riittää iloa koko sen kahden viikon ajan, kunnes tulee taas uusi lehti. Ja vanhoja luetaan mökillä vielä monta vuotta.



Lapsille tilataan kirjakerhosta kirjoja ja dvd levyjä, kun sattuu olemaan hyvä tarjous. Näitä tilataan usein lahjoiksi, joten ei tunnu niin tuhlaukselta.

No itse pärjään ihan ok, vaikka saan rahaa 200 euroa alle minimitoimeentulorajan. Johtuu siitä, että en halua nostaa opintolainaa. Lapsen kanssa kaksisteen silti ihan ok pärjätään, enkä edes pidä itseäni erityisen köyhänä, vaikka minun pitääkin olla rahoistani tarkka.



No mä säästän tällä hetkellä yhteen cd-levyyn. Musiikki on mun hemmottelua. Klassisen musiikin konserteissa käyn kun ehdin, opiskelijapiletit ei oo onneks kalliita, jotkut konsertit ovat ilmaisiakin.



Lapsen kanssa herkutellaan herkkupäivänä kuivatuilla karpaloilla. Sikakallista, kun se pieni pussi maksaa yli 2 euroa. Tänä kesänä ostin itselleni myös pitkästä aikaa vaatteita. Allergioiden takia meillä on ruokapolitiikka vähän outo, toisaalta säästyy kun kaikki on leivottava itse ja ruuat tehtävä ihan alusta, mutta toisaalta kaiken maailman soija- ja kauramaidot tulee kalliiksi. Ja mä en pysty kaupan hyllyllä tutkimaan hintalappuja, vaan tuoteselosteita.



Jos todella haluan herkutella, ostan sellaisen soijasuklaavanukkaan, 4 purkkia 2.20 euroa. Sitä tapahtuu ehkä kerran kuussa. Kaks kertaa oon tänä kesänä ostanu soijajäätelöä. Lapselle sopii onneksi tavallinen. Sanomalehti on ollut mulle luksusta, mutta ei oo varaa tilata sitä enää, kun toi tilaus marraskuussa loppuu. Joululahjaksi aattelin pyytää yhtä lehteä, se olisi mulle luksusta se, mutta en raaski sitä itse tilata.



En juo, en polta ja olen muutenkin pihi. Eli nyt kun haluan sen cd-levyn saada, niin en sit osta karkkeja tai vanukkaita. Meillä ei syödä mitään muroja tai jogurtteja.