Lue keskustelun säännöt.
Kouluruokakeskustelu?
05.03.2024 |
Miksi ei maistu?
Yksi suurin syy on varmasti tämä koulukeittiöiden alasajo ja keskittäminen suuriin keskuskeittiöihin.
Suurissa yksiköissä ei kiinnitetä huomiota makuun, vaan ainoastaan reseptiikkaan ja hintaan. Ja kuljettelemalla niiden sapuskojen maku ja laatu tuskin paranee.
Samaan aikaan kouluissa olisi täysin varustellut keittiöt valmiina, mutta kun kuviteltiin, että ihmisten ammattitaidolla ei ole väliä ruoanlaitossa, ja ainoa säästön kohde on henkilöstökulut.
Väittäisin, että pienemmissä yksiköissä tehty sapuska on aina parempaa kuin jättikeittiöissä.
Ja jos puolet jättää syömättä säännöllisesti, niin eihän siinäkään ole mitään järkeä. Hävikki maksaa maltaita. Siinä se meni se säästö.
Kommentit (27)
Olen työskennellyt opettajana päiväkodista yläkouluun. Ruokaloissa ja ruuissakin on eroja, mutta tilanne on kyllä menossa huonompaan suuntaan.
Alakoululaiset ainakin viettävät ruokatuokion ruokalassa päivittäin, koska heidät sinne viedään opettajan johdolla. Aika moni (etenkin tyttö) jättää kuitenkin syömättä. Ruokaa lähinnä siirrellään lautasella ja vatsa täytettäisiin pelkällä leivällä, ellei opettaja kieltäisi. Leipää saa ottaa 1/oppilas aterian yhteydessä, muutoin ei riitä kaikille. Osa ruuista maistuu, mutta usein ruokaa myös moititaan, yleensä maistamatta. Nykyään ei tietenkään pakoteta syömään, mutta jo maistattaminen on jäämässä pois, koska kotoa tulee heti karmeaa palautetta. Valikoiva syöminen tunnistetaan nykyään yhtenä syömishäiriönä, joten yksikin AFRID-lapsi saa "esimerkillään" muitakin toimimaan samoin, vaikkei se toki sen lapsen vika missään nimessä olekaan. Mutta koska edes maistamiseen ei enää voi velvoittaa, jää makuu liittyvät ennakkoluulot voimaan.
Omissa kouluissani ruokalat ovat olleet erittäin meluisia, likaisia ja ahdistavia paikkoja. Meteliin on yritetty puuttua liikennevaloilla, desibelimittarilla, hiljaisuuskilpailuilla ja vaikka millä kampanjoilla, mutta kaikuva iso halli täyttyy metelistä kovin helposti. Lukujärjestyksellisistä syistä ruokailut on porrastettu keskelle opetusta. Kiire ehtiä takaisin oppitunnille on aina, vain poikkeuspäivinä ruokalusta mennään ulos. Oppilasaines on nykyään sellaista, ettei ruokalasta voi lähteä itsenäisesti luokkaan työskentelemään, koska oppilaiden käytökseen ei voi luottaa. Opettaja ei voi olla kahdessa paikassa yhtä aikaa, joten valmiitakin istutetaan ruokalassa säpisemässä, kunnes kaikki ovat valmiita.
Usein puhutaan, että opettajalla on vastuu ruokakasvatuksesta. Ja näinhän se tietysti onkin sen kouluruuan osalta. Lasten ymmärrys ruokailun pelisäännöistä on kuitenkin aikalailla muuttunut. Nykyisin jokaiseen ruokailuumme (opetan 2. luokkaa) mahtuu ruualla tahallaan sotkemista, toisten annosten sabotointia, tarjoiluastioista käsin närpsimistä, juoksemista, törmäilyä, huutamista, jopa lyömistä ja lattialle sylkemistäkin on tullut vastaan. Open silmän väittäessä haetaan (varastetaan) lisää leipää, toinen banaani, pelkkää juustoa, kukkuralautasellinen pelkkiä lihapullia jne., tai viedään se koskematon annos roskiin, vaikka tiedetään hyvin, ettei niin saisi toimia. Harva lapsi osaa nykyään käyttää veistä ja haarukkaa. Kokonainen peruna tai kalapulla keihästetään haarukkaan ja jyrsitään siitä. Jokaista yli 20 oppilasta ei ehdi kädestä pitäen opettaa.
Usein unohtuu, että opettaja itse kuitenkin maksaa ruuasta. Valvontavastuu takaa kuitenkin sen, ettei ruokahetki ole opellekaan rauhallinen, eikä oppilaiden kanssa ehdi juttelemaan, kun paikaltaan pitää pompata kurinpitoon vähän väliä. En suoraan sanottuna ehdi pohtia, mitä milloinkin tulee syötyä, lapan vain ruuan nopeasti, usein jo jäähtyneenä, jotta päästään päivässä eteenpäin.
Jos tämä on kokemuksesi alakoulun ruokailusta, menisitkö syömään yläkoululaisena, kun kukaan ei enää pakota? En minäkään menisi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Harvoissa kouluissa on enää täysin varusteltua keittiötä. Uusiin niitä ei tehdä ja vanhoista on rempattu usein lämmityskeittiöksi.
Tuosta keskuskeittiöihin siirtymisestä olen aivan samaa mieltä, harva ruoka kuljetuksineen parantuu. Itselläni on lukiota päättävä lapsi ja hänen kommenttinsa vuosien mittaan kouluruoasta kertoo, että sen laatu on mennyt alas siitä mitä oli. Koulua aloittaessa se tehtiin omalla koululla, oli aivan hyvää. Sitten ennen yläkouluun menoa tuli nuo keskuskeittiöruoat ja entiset herkkuruoat olivat hänestä pahoja.
Yläkoulun ruoka oli suurimmalta osalta syötävää, selitys siihen löytynee siitä, että kyseisen koulun yhteydessä on koulujen keskuskeittiö eli saavat sen ruoan suoraan ilman kuljetuksia.
Nyt lukiossa taas ruoka on surkeaa, kun se kuljetetaan sinne tuolta keskuskeittiöltä.
Raaka-aineet ovat muuttuneet surkeammiksi vuosien mittaan, kun kaikki pitää tehdä mahdollisimman halvalla. Samoin kaiken pitäisi olla jotain tontonton-ruokaa, jotta yhden ja saman ruoan pitäisi sopia erikoisruokavalioita noudattaville eli jää moni makua antava ainesosa pois.
Juuri oli Ylellä juttua, että oppilaiden toiveena on pizzaa, hampurilaisia, ranskalaisia ja tacoja. Eli ratkaisu on siis se, että siirretään kaikki kouluruokalat MacDonaldsin ja Taco Bellin asiakkaiksi, niin loppuu koko valitus. Vanhemmat sitten tietty maksaa lystin omasta pussista ja me muut saadaan nauttia keveämmästä verotuksesta, eikö vaan?
Vierailija kirjoitti:
Olen työskennellyt opettajana päiväkodista yläkouluun. Ruokaloissa ja ruuissakin on eroja, mutta tilanne on kyllä menossa huonompaan suuntaan.
Alakoululaiset ainakin viettävät ruokatuokion ruokalassa päivittäin, koska heidät sinne viedään opettajan johdolla. Aika moni (etenkin tyttö) jättää kuitenkin syömättä. Ruokaa lähinnä siirrellään lautasella ja vatsa täytettäisiin pelkällä leivällä, ellei opettaja kieltäisi. Leipää saa ottaa 1/oppilas aterian yhteydessä, muutoin ei riitä kaikille. Osa ruuista maistuu, mutta usein ruokaa myös moititaan, yleensä maistamatta. Nykyään ei tietenkään pakoteta syömään, mutta jo maistattaminen on jäämässä pois, koska kotoa tulee heti karmeaa palautetta. Valikoiva syöminen tunnistetaan nykyään yhtenä syömishäiriönä, joten yksikin AFRID-lapsi saa "esimerkillään" muitakin toimimaan samoin, vaikkei se toki sen lapsen vika missään nimessä olekaan. Mutta koska edes maistamiseen ei enää
Olipas masentava kirjoitus. Mitä tekisit opena asialle, jos saisit päättää? Tuossahan oli valtavasti noita ongelmia.
Kouluruokaa ei syödä samasta syystä kuin valvotaan yöt ja nukutaan päivät, käytetään kesätoppeja ja -tennareita talvella. Eli halutaan olla muka erilaisia kuin aikuiset ja että vain tylsät nössöt syövät kouluruokaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kotikasvatuksesta se alkaa. Jos ei kotona ole opetettu syömään perusruokaa, ei sitä koulussakaan syödä.
Koulujen ruoka on einestä, pitäisikö kotona opetella syömään einesruokaa?
Eineksiä ovat valmispizza, ranskalaiset ja nakit eli juuri se roskaruoka, jota valtaosa suomalaisista syö ja opettaa lapsensa myös syömään. Koulussa tarjoillaan kyllä ihan muuta.
Mainitsemasi ovat roskaruokaa eli pikaruokaa, einekset on sitten ihan jotain muuta. Sitä äitien tekemää ruokaa, tai Atrian tai monen muun. Niitä tasaisen harmaita makarooni- ja maksalaatikoita, lihapullia, jotka on kiinteitä kuin golfpallot, kalakeittoa (tai niin kuin meillä lapsi osuvasti sanoi kahden kalan keitto, se tarkoittaa sitä että jokaisessa lautasellisessa on kaksi pikkupalaa kalaa) joka ei maistu miltään. Mauttomuus johtuu niin suolan kuin muidenkin mausteiden puutteesta sekä sen lihan/kalan/kanan vähyydestä siellä ruuan joukossa. Toinen ongelma tuntuu olevan, että ne ovat epämääräistä mössöä, kaikki ainekset tasaisena sotkuja, mutta ilmeisen hyvä maissivuosi ollut kun sitä kuulemma tungetaan ruokaan kuin ruokaan.
Mikäs ihme tuo ruoan laadun alentuminen oikein on, kun keittäjistä ja suurtalouskokeista on tullut pelkkiä puolivalmisteiden lämmittäjiä ja siivoojia/astiahuoltajia?
Keskitetty jättikeittiö on pelkkä tehdas, jota johtaa joku pölvästi excel-ekonomi.