Miten jaetaan asumiskulut jos muuttaa toisen omistamaan taloon?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi kukaan muuttaisi yhteen kumppanin kanssa, jos tämä tuntuu ulkopuoliselta?

Tuossa puhuttiin siivoojasta, ei kumppanista. Opettele lukemaan. 

Sama asia. Vaimo = siivooja.

Mihin Mies tarvitsisi naista joka ei huolehdi kodin siisteydestä ja ruokahuollosta, pyykkihuollosta puhumattakaan?

Äitisi on antanut sinulle erikoisen nimen. Ei vastaa ollenkaan sitä, mitä olet. Poika olisi ollut sinua kuvaavampi nimi. Ja se, että äitisi hoitaa kaiken puolestasi on ihan ymmärrettävää, kun olet vasta 12-vuotias. 

Hellyyttävää kun leikit vahvaa ja itsenäistä naista vaikka oletkin täysin riippuvainen miehistä. Jaxuhali.

Asuttiin miehen kanssa hänen omistamassa talossa, en olisi maksanut mitään "vuokraa", olet alivuokralaisena miehen omistamassa asunnossa? Lisäksi tästä maksamasta vuokrasta miehen tulisi maksaa pääomaverot 30%.

Olisin maksanut miehelle asunnossa asuessa puolet hoitovastikkeesta ja muista juoksevista kuluista kertyviä kuluja, mies ei kuitenkaan pyytänyt mitään ja maksoin vain sähkölaskun kokonaisuudessaan. Miehellä myös yli kaksinkertaiset tulot omiin tuloihin nähden.

Nyt on uusi yhteinen omistusasunto, missä meillä on eri lainat ja itse omistan osakkeita enemmän. Olin oikeutettu ensiasunnonostajana parempaan lainaan kuin mies (hyödyttää molempia), niin otimme eri lainat.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi kukaan muuttaisi yhteen kumppanin kanssa, jos tämä tuntuu ulkopuoliselta?

Tuossa puhuttiin siivoojasta, ei kumppanista. Opettele lukemaan. 

Sama asia. Vaimo = siivooja.

Mihin Mies tarvitsisi naista joka ei huolehdi kodin siisteydestä ja ruokahuollosta, pyykkihuollosta puhumattakaan?

Äitisi on antanut sinulle erikoisen nimen. Ei vastaa ollenkaan sitä, mitä olet. Poika olisi ollut sinua kuvaavampi nimi. Ja se, että äitisi hoitaa kaiken puolestasi on ihan ymmärrettävää, kun olet vasta 12-vuotias. 

Hellyyttävää kun leikit vahvaa ja itsenäistä naista vaikka oletkin täysin riippuvainen miehistä. Jaxuhali.

Voit sinä niinkin kuvitella, jos se helpottaa jotenkin oloasi. Ihan sama minulle, mitä joku pikkulapsi ajattelee. 

Vierailija kirjoitti:

Tähän ei ole yhtä oikeaa vastausta vaan riippuu tapauksesta ja tulotasoista. Jos on todella iso tulotaso, toinen ei välttämättä maksa mitään. Jos taas tulot ovat samat, molempien pitää hyötyä tilanteesta suurin piirtein yhtä paljon. Tilannetta pitää päivittää tulojen muuttuessa. Mutta ei pidä laskea pelkkiä asumiskuluja, vaan pitää huomioida myös muut kulut eli ihan kunnolla budjetoida asia niin että kulut jaetaan suhteessa tuloihin ja molemmille jää omaa rahaa.

Joskus voi olla niin että toinen maksaa asumiskulut ja toinen kaikki juoksevat kulut mukaanlukien lasten kulut. Pahimmillaan ei olla naimisissa ja juoksevat kulut hoitanut jää puille paljaille eron sattuessa kohdalle. Budjetoinnilla voi ihan tietoon perustuen laskea vaihtoehdon, joka tuntuu reilulta vielä tässäkin tilanteessa eli niin että sillekin joka ei omista mitään, jää pesämuna jos käy ikävästi. Se vaatii vaivannäköä, mutta kannattaa. 

No entäs sitten jos on vuokra-asunto. Tällöin kummallekaan ei jää mitään konkreettista sen kummemmin. 

Monilla vanhemmilla pareilla oli tietääkseni käytössä malli, missä mies maksoi omistusasuntoa ja nainen ruokakulut ja lasten kulut. Tottakai erossa jaettiin omaisuus, joka reilua tuollaisessa tilanteessa. 

Tuossakin mallissa äidilleni ei jäänyt paljon omaa rahaa tai ainakin vähemmän kun isälleni, joka oli parempituloinen. 

Miksi tuota kysytään täällä? Jokaisen pitää tajuta että osapuolet sopivat keskenään miten jakavat. Ei ole olemassa mitään kaavaa tai mallia miten jaetaan. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi kukaan muuttaisi yhteen kumppanin kanssa, jos tämä tuntuu ulkopuoliselta?

Tuossa puhuttiin siivoojasta, ei kumppanista. Opettele lukemaan. 

Sama asia. Vaimo = siivooja.

Mihin Mies tarvitsisi naista joka ei huolehdi kodin siisteydestä ja ruokahuollosta, pyykkihuollosta puhumattakaan?

Äitisi on antanut sinulle erikoisen nimen. Ei vastaa ollenkaan sitä, mitä olet. Poika olisi ollut sinua kuvaavampi nimi. Ja se, että äitisi hoitaa kaiken puolestasi on ihan ymmärrettävää, kun olet vasta 12-vuotias. 

Hellyyttävää kun leikit vahvaa ja itsenäistä naista vaikka oletkin täysin riippuvainen miehistä. Jaxuhali.

Voit sinä niinkin

Ymmärrän ja sitten silittelet lastasi höyrymopilla. Ihmeellinen harhakuvitelma, että lapsen synnyttäminen tekisi aina naisesta hyvän äidin. Olen pahoillani lastesi puolesta.

Vierailija kirjoitti:

Rahanjaossa joskus on niin, että kun on totuttu johonkin malliin on melkein mahdotonta muuttaa sitä. Joskus ei siitä pääse edes keskustelemaan, varsinkin jos malli on ihan ok ollut sille toiselle. 

Helppo sanoa "keskustelkaa" jos toinen vetää kilarit melkein ensi lauseista. Tai torppaa jollain lauseella "mä maksan nyt jo niin paljon" ilman tarkempia erittelyjä. Jotenkin rahamjakamisiin ei toimi lauseet yleisellä tasolla vaan pitäisi kuitenkin puhua ihan selvistä numeroista.

Toki eroja on näkemyksissä varmaan paljonkin siitä, mikä olisi toimivin tai oikeudenmukaisin jakotapa missäkin tilanteessa.

Jos toinen ei pysty keskustelemaan normaaleista asioista, kuten raha, vetämättä kilareita, ei ole mitään järkeä edes yrittää parisuhdetta hänen kanssaan. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi kukaan muuttaisi yhteen kumppanin kanssa, jos tämä tuntuu ulkopuoliselta?

Tuossa puhuttiin siivoojasta, ei kumppanista. Opettele lukemaan. 

Sama asia. Vaimo = siivooja.

Mihin Mies tarvitsisi naista joka ei huolehdi kodin siisteydestä ja ruokahuollosta, pyykkihuollosta puhumattakaan?

Äitisi on antanut sinulle erikoisen nimen. Ei vastaa ollenkaan sitä, mitä olet. Poika olisi ollut sinua kuvaavampi nimi. Ja se, että äitisi hoitaa kaiken puolestasi on ihan ymmärrettävää, kun olet vasta 12-vuotias. 

Hellyyttävää kun leikit vahvaa ja itsenäistä naista vaikka oletkin täysin riippuvainen miehistä. J

Älä kerro enempää sinun elämästäsi, kiitos. Nyt puhutaan asumiskulujen jakamisesta. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi kukaan muuttaisi yhteen kumppanin kanssa, jos tämä tuntuu ulkopuoliselta?

Tuossa puhuttiin siivoojasta, ei kumppanista. Opettele lukemaan. 

Sama asia. Vaimo = siivooja.

Mihin Mies tarvitsisi naista joka ei huolehdi kodin siisteydestä ja ruokahuollosta, pyykkihuollosta puhumattakaan?

Äitisi on antanut sinulle erikoisen nimen. Ei vastaa ollenkaan sitä, mitä olet. Poika olisi ollut sinua kuvaavampi nimi. Ja se, että äitisi hoitaa kaiken puolestasi on ihan ymmärrettävää, kun olet vasta 12-vuotias. 

Hellyyttävää kun leikit vahvaa ja itsenäistä naista vaikka oletkin täysin riippuvainen miehistä. J

Olen pahoillani, että sinulla on noin paha olo. Vasta 12-vuotias ja jo nyt noin pahat harhat päällä. Ei käy kateeksi. 

Huvittavinta kun ja jos sitä juoksevien kulujen maksamista ei tajua edes se kumppani. Jos niitä ei pahemmin itse osta, eikä niitä "tilastoida" mihinkään, saattaa sillä joka maksaa laskuja ja asumisen olla oikeasti kuva, jossa hän maksaa lähes kaiken ja latelee sitten ne isot laskut ja ehkä asumiskulutkin. Harvassa suhteessa varmaan asumiskuluja makselee toinen yksin. 

Meilläkin joskus mies kyselee, että mitä mä muka maksan kun ei ole isoja laskuja asumiskulujen lisäksi. No, kummasti aika iso summa sieltä tililtä katoaa koko perheen hyväksi. Summa mikä on vain omia kulujani ei ole kovin iso tuosta koko summasta. 

Kyllähän se näkee, että ostelen ruokaa ja välillä vaatteita lapsille, mutta silti kyselee.  

Vierailija kirjoitti:

Miksi tuota kysytään täällä? Jokaisen pitää tajuta että osapuolet sopivat keskenään miten jakavat. Ei ole olemassa mitään kaavaa tai mallia miten jaetaan. 

Joskus voi auttaa, jos näkee erilaisia ratkaisuja. Voi sitten niiden pohjalta miettiä, mikä sopisi omalle kohdalle. Paljon fiksumpaa tällainen keskustelu on kuin 99% ketjuissa tapahtuva turhanpäiväinen pippelinmittailujankkaus (jota tosin tässäkin ketjussa yksi röllipentu yrittää saada aikaan). 

Vierailija kirjoitti:

Huvittavinta kun ja jos sitä juoksevien kulujen maksamista ei tajua edes se kumppani. Jos niitä ei pahemmin itse osta, eikä niitä "tilastoida" mihinkään, saattaa sillä joka maksaa laskuja ja asumisen olla oikeasti kuva, jossa hän maksaa lähes kaiken ja latelee sitten ne isot laskut ja ehkä asumiskulutkin. Harvassa suhteessa varmaan asumiskuluja makselee toinen yksin. 

Meilläkin joskus mies kyselee, että mitä mä muka maksan kun ei ole isoja laskuja asumiskulujen lisäksi. No, kummasti aika iso summa sieltä tililtä katoaa koko perheen hyväksi. Summa mikä on vain omia kulujani ei ole kovin iso tuosta koko summasta. 

Kyllähän se näkee, että ostelen ruokaa ja välillä vaatteita lapsille, mutta silti kyselee.  

Tämän takia suosittelen yhteistä tiliä, johon rahaa laitetaan tulojen suhteessa. Sieltä maksetaan sitten kaikki yhteiset kulut. Läpinäkyvää, ei vaadi mitään tilastointia. Toki pitää pystyä sopimaan tästäkin. S-pankilla esimerkiksi on tileille kiva palvelu, jossa menot voi kiinnittää luokkiin (esim ruoka, asuminen jne). Siinä muodostuu ihan eri tavalla käsitys budjetista ja siitä mihin rahat menevät. Säästöjäkin on paljon helpompi tarvittaessa etsiä

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi kukaan muuttaisi yhteen kumppanin kanssa, jos tämä tuntuu ulkopuoliselta?

Tuossa puhuttiin siivoojasta, ei kumppanista. Opettele lukemaan. 

Sama asia. Vaimo = siivooja.

Mihin Mies tarvitsisi naista joka ei huolehdi kodin siisteydestä ja ruokahuollosta, pyykkihuollosta puhumattakaan?

Noihan on ihan normaaleja asioita mitä jokainen tekee ilman miehen pyyntöjä. Onglmia saattaa tulla siitä, jos siivousjälki ei miellytä. Esim. tulee napinaa, jos keittiöstä on jäänyt pari pentä rasvatäplää siivomatta tai pari murusta lakaisun jälkeen lattialla.

Olen samaa mieltä, että kaikki pitäisi yrittää tehdä mahdollisimman hyvin ja miksi jättäisi rasvatäplää, kun voisi vaan hoitaa niin että ei olisi.

Mutta kaikki eivät vain ole tuollaisia siivoajia, että ihan vimpan päälle katsovat jälkeä tai jos katsovat, niin harvemmin siivotaan se täydellinen versio

 Minä esim. pyyhin pöydät ja tasot mutta keittiön ylätasoa sitä kaakelikohtaa ei tulekaan joka päivä pyyhittyä tai sitten tuo keittiön lavuaari. Tottakai sen ylimalkaisesti siivoan, jopa puhdistuspraylla, mutta harvemmin ihan kiillotan. Noista sitten tulee sanomista.

Jotenkin ymmärtän nqpinan isommissta sotkuista, mutta tuollaiset menee mielestäni vähän liian pitkälle. 

Himosiivooja tarvitsisi himosiivojan. Siinä mielessä en sanoisi, että vastakohdat aina viehättää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Huvittavinta kun ja jos sitä juoksevien kulujen maksamista ei tajua edes se kumppani. Jos niitä ei pahemmin itse osta, eikä niitä "tilastoida" mihinkään, saattaa sillä joka maksaa laskuja ja asumisen olla oikeasti kuva, jossa hän maksaa lähes kaiken ja latelee sitten ne isot laskut ja ehkä asumiskulutkin. Harvassa suhteessa varmaan asumiskuluja makselee toinen yksin. 

Meilläkin joskus mies kyselee, että mitä mä muka maksan kun ei ole isoja laskuja asumiskulujen lisäksi. No, kummasti aika iso summa sieltä tililtä katoaa koko perheen hyväksi. Summa mikä on vain omia kulujani ei ole kovin iso tuosta koko summasta. 

Kyllähän se näkee, että ostelen ruokaa ja välillä vaatteita lapsille, mutta silti kyselee.  

Tämän takia suosittelen yhteistä tiliä, johon rahaa laitetaan tulojen suhteessa. Sieltä maksetaan sitten kaikki yhteiset kulut. Läpinäk

Kuulostaa muuten hyvälle paitsi kuitenkin mielestäni aikuisella pitää olla myös oma tili, jossa on ne omat rahat yhteisten menojen jälkeen. Jos mahdollista niin jopa säästämisen jälkeen, jos yhteisesti johonkin säästetään vaikka matkaan. Ne mihin ei tarvitse miettiä ollenkaan onko toisella nipottamista edes mielessään. 

Sieltä sitten omat vaatteet, kosmetiikka, viinat, tupakat, omat harrastukset, ulkonäsyömiset jne..Tai omat säästämiset.

Mitenköhän nämä kaikki 50/50 jakavat perheen auton kulut jos auto vaikka 5pvä viikossa käytössä toisen työmatkoihin (ei pakollinen eli pääsisi ilman autoakin) ja perheen hyväksikin autosta on hyötyä esim. kauppareissuihin.

Tiedän että monissa suhteissa se auton ostaja ja käyttäjä maksaa yleensä autonsa kulut. Tosin yhteisiin menoihin laittaminenkaan ei haittaa, jos laskujen jälkeinen summa jaetaan myös käytettäväksi tasan.

Monesti pienituloinen ei nyt muutenkaan ottaisi auton kuluja kontolleen eli jos isompituloinen on ostaja ja käyttäjä, ei siitä saisi turhia rasitteita sille pienempituloiselle tulla. 

Vierailija kirjoitti: Kuulostaa muuten hyvälle paitsi kuitenkin mielestäni aikuisella pitää olla myös oma tili, jossa on ne omat rahat yhteisten menojen jälkeen. Jos mahdollista niin jopa säästämisen jälkeen, jos yhteisesti johonkin säästetään vaikka matkaan. Ne mihin ei tarvitse miettiä ollenkaan onko toisella nipottamista edes mielessään. 

No sieltä omalta tililtähän ne rahat yhteiselle tilille siirretään, ei kaikkia vaan se sovittu summa. Eli omiaan kumpikin käyttää ihan mielensä mukaan mihin haluaa, yhteiseltä ne kulut jotka on yhteisiksi sovittu. Kummallakin on siis oma tili, ja lisäksi se yhteinen erillinen taloustili. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En tiedä miksi tää mun kommentti on poistettu, mutta ehdotin, että miettisi paljonko maksaa vastaavasta asunnosta vuokra. Ja siitä sitten puolet?

Me maksetaan kulut eli vesi lämpö, sähkö ja vakuutukset puoliksi. Näin on sovittu. Omistaja maksaa remontit ja parannukset jos haluaa jotain tehdä. Hänenhän talo on ja hänelle jää. Edullista asumista molemmilla.

"Hänelle jää?" Olette siis eroamassa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitäpä jos molemmilla on asunto, jossa molemmat voisivat asua yhdessä? Monella tuntuu olevan logiikka, että se olisi ihan ok muuttaa käytännössä ilmaiseksi toisen asuntoon asumaan ja laittaa oma asuntonsa vuokralle. Kumpi tämän edun saisi itselleen?

 

Aika moni tuossa tilanteessa päätyy yhteiseen omaisuuteen. Nyt tässä ketjussa kai puhutaan tilanteista, joissa on merkittävä varallisuusero ja vain toisella on omistusasunto ja yhteinen omaisuus on mahdottomuus.

No esimerkiksi meillä ei ole mitään varallisuuseroa. Omistan talon yksin, koska se on sukuni talo, se on ainoa syy. Talo on yhtä tärkeä kuitenkin molemmille. Mies maksaa remppalainaa ja minä muita kuluja. 

Meillä ei ole koskaan, ikinä laskettu että kuka maksaa mitäkin. Esim.vaikka yksi auto on mun nimissä ja toinen miehen, yhtä lailla niiden huoltoja ja bensoja maksellaan. Yhteistä tiliä ei ole mutta molemmilla käyttöoikeus toisen tiliin. Tosin jos toinen tarvitsee rahaa, sitten siirrellään. Koettaisiin joku "yhteinen taloustili" ihan hassuna, koska raha-asiat sujuu täysin luonnostaan muutenkin. Koskaan ei olla rahasta riidelty, ei silloinkaan kun rahat on olleet tiukilla.

Kaikenlaisia hyötyjiä on kaikissa sukupuolissa. Monet jopa suhteessa vain taloudellisista syistä.

On relevanttia sopia näistäkin asioista ennenkuin tekee mitään ratkaisuja.

Usein se joka hermostuu rahakeskusteluista on se joka haluaa hyötyä.

Romanttista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meil vaimo maksaa puolet kuluista.  Varmaan joidenkin mielestä väärin. Mutta vaimo saa tolla rahalla asunnon jollaiseen hänellä ei olisi ikinä varaa. Ja asumiskustannukset ovat samaa luokkaa kuin hänen aiemmassa asunnossaan.

 

Eli hänen elintasonsa ja elämänlaatu SA paranivat roimasti.

Ja mitään hön ei saa mukaansa kun sinusta paskakasasta lopulta tajuaa erota. Hienoa! Ääliön olet pyydystänyt, mutta muutapa et ansaitsekaan. 

Mitä hän olisi saanut mukaansa jos hän olisi asunut vuokralla ja maksanut 750€kk. Vs et nyt maksaa 680.

No siksipä ei kannata asua enää vuokralla vaikka vuokra menisikin puolisolle.

Jos kävisi niin että jostain syystä joutuisin ottamaan talooni asukin.

Ehdottaisin/toivoisin/vaatisin/olettaisin hänen maksavan sähköstä, lämmityksestä ja vedestä. Niistä joista maksetaan kulutuksen mukaan.

Silti varautuisin siihen ettei näin tapahdu ja laskisin etukäteen onko minulla varaa pitää häntä.

En ottaisi vuokraa.