Lue keskustelun säännöt.
Miten jaetaan asumiskulut jos muuttaa toisen omistamaan taloon?
02.03.2024 |
Asutko toisen omistamassa asunnossa tai hän sinun omistamassa?
Kommentit (284)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En asu toisen omistamassa mutta kuvittelisin että jos tilanne olisi tuo, asiasta keskusteltaisiin ja sovittaisiin.
Miksi sitä pitää muilta kysyä?
Asunnon omistaja maksaa lainat, lämmityksen, kaikki hoitokulut ja vakuutukset. Eihän se sinun asunto ole.
Minä maksan lainan ja puoliso sähkölaskut. Muut kulut se jolla on rahaa.
Vierailija kirjoitti:
Asunnon omistaja maksaa lainat, lämmityksen, kaikki hoitokulut ja vakuutukset. Eihän se sinun asunto ole.
Niin että toinen ei osallistu minkäänlaisiin asumiskustannuksiin?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Talo jossa asumme on minun. Talo varsinaisesti on velaton, mutta otimme isoa peruskorjausta varten lainan, mies maksaa sitä.
Itse maksan verot, vakuutukset, sähkön, jätehuollon. Toimii meillä.
Aiotteko muuttaa omistussuhdetta niin että mies saisi sijoittamalleen summalle vastinetta ? Meillä mies teki omilla rahoillaan peruskorjauksen omistamaani asuntoon . Mielestäni mies ansaitsee nyt osuuden mikä vastaa asunnon kohonnutta arvoa .
Meil vaimo maksaa puolet kuluista. Varmaan joidenkin mielestä väärin. Mutta vaimo saa tolla rahalla asunnon jollaiseen hänellä ei olisi ikinä varaa. Ja asumiskustannukset ovat samaa luokkaa kuin hänen aiemmassa asunnossaan.
Eli hänen elintasonsa ja elämänlaatu SA paranivat roimasti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miksi muuttaisin toisen omistamaan taloon? Jos kyseessä olisi vakiintunut parisuhde jossa tarkoitus olisi jakaa elämä yhdessä ja ehkä perustaa perhe, lienee reilua jakaa juoksevat kulut joko puoliksi tai tulojen mukaan, riippuu tilanteesta. Sitten kun hankitaan lapsia, en enää pitäisi varsinaisesti erillisiä rahoja. Jos suhde olisi kovin tuore eikä olisi varmaa, onko kyseessä mahdollinen loppuelämän suhde, en muuttaisi toisen omistamaan asuntoon. Mikäli näin kuitenkin syystä tai toisesta tekisin, voisin maksaa puolet asumiskuluista (vesi, sähkö, kotivakuutus, jätehuoltomaksu, yms mitä nyt juoksevia kuluja talossa on). Mutta koska tällaisissa kuvioissa niin paljon mahdollisuuksia siihen, että raha-asiat alkavat luoda ikäviä jännitteitä, pitäisin parempana vaihtoehtona sitä, että asutaan virallisesti eri osoitteissa ja maksetaan kumpikin oman osoitteen kulut, mutta vietetään yhdessä niin paljon aikaa kuin vain halutaan.
Vierailija kirjoitti:
Miksi muuttaisin toisen omistamaan taloon? Jos kyseessä olisi vakiintunut parisuhde jossa tarkoitus olisi jakaa elämä yhdessä ja ehkä perustaa perhe, lienee reilua jakaa juoksevat kulut joko puoliksi tai tulojen mukaan, riippuu tilanteesta. Sitten kun hankitaan lapsia, en enää pitäisi varsinaisesti erillisiä rahoja. Jos suhde olisi kovin tuore eikä olisi varmaa, onko kyseessä mahdollinen loppuelämän suhde, en muuttaisi toisen omistamaan asuntoon. Mikäli näin kuitenkin syystä tai toisesta tekisin, voisin maksaa puolet asumiskuluista (vesi, sähkö, kotivakuutus, jätehuoltomaksu, yms mitä nyt juoksevia kuluja talossa on). Mutta koska tällaisissa kuvioissa niin paljon mahdollisuuksia siihen, että raha-asiat alkavat luoda ikäviä jännitteitä, pitäisin parempana vaihtoehtona sitä, että asutaan virallisesti eri osoitteissa ja maksetaan kumpikin oman osoitteen kulut, mutta vietetään yhdessä niin paljon aikaa kuin vain halutaan.
Millä logiikalla sun pitäisi päästä asumaan parempaan asuntoon todennäköisesti paljon halvemmalla kuin olet aiemmin asunut?
Sähkö, vesi, ym kulut esim tässä mun 200neliöisessä hirsilinnassa on n150€/kk. Eli sä maksaisit 75€ asumisesta
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Talo jossa asumme on minun. Talo varsinaisesti on velaton, mutta otimme isoa peruskorjausta varten lainan, mies maksaa sitä.
Itse maksan verot, vakuutukset, sähkön, jätehuollon. Toimii meillä.
Aiotteko muuttaa omistussuhdetta niin että mies saisi sijoittamalleen summalle vastinetta ? Meillä mies teki omilla rahoillaan peruskorjauksen omistamaani asuntoon . Mielestäni mies ansaitsee nyt osuuden mikä vastaa asunnon kohonnutta arvoa .
Emme aio muuttaa omistussuhdetta. Kyseessä minun sukuni talo, ja minulla pysyy, kunnes kuolemani jälkeen siirtyy lapsille. Miehelle se on itsestäänselvyys.
Vierailija kirjoitti:
Meil vaimo maksaa puolet kuluista. Varmaan joidenkin mielestä väärin. Mutta vaimo saa tolla rahalla asunnon jollaiseen hänellä ei olisi ikinä varaa. Ja asumiskustannukset ovat samaa luokkaa kuin hänen aiemmassa asunnossaan.
Eli hänen elintasonsa ja elämänlaatu SA paranivat roimasti.
Ja mitään hön ei saa mukaansa kun sinusta paskakasasta lopulta tajuaa erota. Hienoa! Ääliön olet pyydystänyt, mutta muutapa et ansaitsekaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meil vaimo maksaa puolet kuluista. Varmaan joidenkin mielestä väärin. Mutta vaimo saa tolla rahalla asunnon jollaiseen hänellä ei olisi ikinä varaa. Ja asumiskustannukset ovat samaa luokkaa kuin hänen aiemmassa asunnossaan.
Eli hänen elintasonsa ja elämänlaatu SA paranivat roimasti.
Ja mitään hön ei saa mukaansa kun sinusta paskakasasta lopulta tajuaa erota. Hienoa! Ääliön olet pyydystänyt, mutta muutapa et ansaitsekaan.
Mitä hän olisi saanut mukaansa jos hän olisi asunut vuokralla ja maksanut 750€kk. Vs et nyt maksaa 680.
Vierailija kirjoitti:
Meil vaimo maksaa puolet kuluista. Varmaan joidenkin mielestä väärin. Mutta vaimo saa tolla rahalla asunnon jollaiseen hänellä ei olisi ikinä varaa. Ja asumiskustannukset ovat samaa luokkaa kuin hänen aiemmassa asunnossaan.
Eli hänen elintasonsa ja elämänlaatu SA paranivat roimasti.
En nyt ihan hahmottanut, mitä kuluja tarkoitit, mutta minusta näissä ketjuissa on väärä ajattelu se, että aletaan miettiä, mitä vastinetta muuttaja saa rahalleen toisen asunnossa - eihän se mikään vuokrasuhde ole, eikä pointti kaiketi ole se ASUNTO. Jos on pointtina asua yhdessä ja jakaa arki kumppanin kanssa, pitäisi sen olla molemmille lähtökohta koko hommassa. Sitten pitää katsoa reilusti se, mikä on kummankin tulotasoon nähden oikeudenmukainen maksusuhde, ja lähtökohta tietysti jo juridiikan kannalta pitäisi olla se, että omistaja maksaa lainat itse. Niin kauan kuin yhdessä asumista miettii samalla logiikalla kuin asunnon vuokrausta, ei yhteen kannata muuttaa.
Olen itse nainen ja entinen kumppanini asui minun kanssani omistamassani asunnossa. Hän maksoi puolet sähköstä ja vedestä - oli huomattavasti pienempituloinen kuin minä, joten kuittasin itse yhtiövastikkeen ja kotivakuutuksen, sillä olisinhan ilman häntä maksanut ne samat muutenkin. En olisi välttämättä edes vaatinut häntä maksamaan sähköä ja vettä, mutta kun hän sen halusi tehdä, niin kyllä se minulle sopi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meil vaimo maksaa puolet kuluista. Varmaan joidenkin mielestä väärin. Mutta vaimo saa tolla rahalla asunnon jollaiseen hänellä ei olisi ikinä varaa. Ja asumiskustannukset ovat samaa luokkaa kuin hänen aiemmassa asunnossaan.
Eli hänen elintasonsa ja elämänlaatu SA paranivat roimasti.
Ja mitään hön ei saa mukaansa kun sinusta paskakasasta lopulta tajuaa erota. Hienoa! Ääliön olet pyydystänyt, mutta muutapa et ansaitsekaan.
Mitä hän olisi saanut mukaansa jos hän olisi asunut vuokralla ja maksanut 750€kk. Vs et nyt maksaa 680.
Mistä kuluista tuo 680 eur muodostuu? Ja mitä tapahtuu, jos hän jää työttämäksi tai vaikka sairastuu - onko sitten edessä laiton elinkauppa, jotta hän saa rahat kasaan, vai jääkö hän sinulle velkaa? Tai jos hän aloittaisi opiskelut, niin pitäisdikö hänen ottaa opintolainaa maksaakseen sinulle tuon (pimeän) vuokrasumman?
Vierailija kirjoitti:
Millä logiikalla sun pitäisi päästä asumaan parempaan asuntoon todennäköisesti paljon halvemmalla kuin olet aiemmin asunut?
Sähkö, vesi, ym kulut esim tässä mun 200neliöisessä hirsilinnassa on n150€/kk. Eli sä maksaisit 75€ asumisesta
Olenko sanonut haluavani toisen asuntoon asumaan? Muistaakseni aloitin koko tekstini kysymyksellä "miksi muuttaisin toisen omistamaan taloon? Ja koko tekstini pointti oli se, että toisen omistamassa asunnossa asuminen aiheuttaisi niin paljon ikäviä jännitteitä, että mieluummin asuisin erillään. En halua parisuhteesta vuokrasuhdetta, enkä missään tapauksessa muuttaisi ihmisen luo, joka kokee läsnäoloni niin hankalaksi, että siitä pitää saada rahallinen korvaus. Voin asua kumppanin kanssa vain sellaisessa tapauksessa, että kumpikin ehdottomasti haluaa asua toisen kanssa, mutta jos yhtään tuntuu siltä, että yhdessä asuminen on toiselle haitta tai rasite, tai että kummankaan pitäisi kompensoida tätä toiselle joko rahalla tai muulla, silloin ei missään tapauksessa ole hyvä asia asua yhdessä.
Enkä minä edes pidä erillään asumista ongelmana - onhan nykyisin mahdollisia kulkuvälineitä, joilla pääsee nopeasti toisen luo, jos halutaan nähdä. Hyväkään suhde ei vaadi yhteen muuttamista - eikä varsinkaan, jos se ei oikeasti tunnu hyvältä idealta.
Joten en mä muuttaisi sun hirsilinnaan, eli sä maksaisit edelleen ne 150 euron kulut itse ja mä maksaisin omat kuluni omassa asunnossani. Sun hirsilinna on ihan ok, mutta mä en oo halukas tulemaan sulle vuokralle.
En tiedä miksi tää mun kommentti on poistettu, mutta ehdotin, että miettisi paljonko maksaa vastaavasta asunnosta vuokra. Ja siitä sitten puolet?
En aina ymmärrä naisia, mutta ei kai tarvitsekkaan.
Minulla on velaton asunto keskustassa, asuimme muutaman vuoden parhaan ystäväni kanssa siinä, maksoimme kaiken kimppaan, ja molemmille jäi kivasti käyttörahaa.
Kun vaihdoin tyttöystävään (kaveri muutti tätä ennen ulkomaille) hänelle tämä ei sopinut, koska hänen mielestään minä vain hyötyisin siitä (olin aiemmin maksanut kaikki laskut yksin) ja hän ei hyötyisi mitenkään.
nyt hänellä on siis oma asunto kauempana keskustassa jossa emme ikinä ole, hän maksaa siitä kauheaa vuokraa. Ja minä maksan edelleen tämän asunnon kulut yksin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meil vaimo maksaa puolet kuluista. Varmaan joidenkin mielestä väärin. Mutta vaimo saa tolla rahalla asunnon jollaiseen hänellä ei olisi ikinä varaa. Ja asumiskustannukset ovat samaa luokkaa kuin hänen aiemmassa asunnossaan.
Eli hänen elintasonsa ja elämänlaatu SA paranivat roimasti.
Ja mitään hön ei saa mukaansa kun sinusta paskakasasta lopulta tajuaa erota. Hienoa! Ääliön olet pyydystänyt, mutta muutapa et ansaitsekaan.
Mitä hän olisi saanut mukaansa jos hän olisi asunut vuokralla ja maksanut 750€kk. Vs et nyt maksaa 680.
Mistä kuluista tuo 680 eur muodostuu? Ja mitä tapahtuu, jos hän jää työttämäksi tai vaikka sairastuu - onko sitten edessä laiton elinkauppa, jotta hän saa rahat kasaa
180€ asumiskulut/ 500€ mulle vuokraa.
Jos jää työttömäksi/ haluaa opiskelemaan niin sit ei tarvi maksaa. Mut jos on töissä ja tienaa rahaa joutuu maksamaan asumisen tasosta..
Yhteistä asuntoa me ei voida koskaan ostaa koska hänen ja mun varallisuus on hieman eri tasolla. Mä en suostu muuttamaan johonkin 200 000 hometaloon ja hän ei pysty ottamaan 400-500k€ lainaa.
Vierailija kirjoitti:
En tiedä miksi tää mun kommentti on poistettu, mutta ehdotin, että miettisi paljonko maksaa vastaavasta asunnosta vuokra. Ja siitä sitten puolet?
Mikä idea sinulla tässä on taustalla?
Talo jossa asumme on minun. Talo varsinaisesti on velaton, mutta otimme isoa peruskorjausta varten lainan, mies maksaa sitä.
Itse maksan verot, vakuutukset, sähkön, jätehuollon. Toimii meillä.