Lue keskustelun säännöt.
Miten jaetaan asumiskulut jos muuttaa toisen omistamaan taloon?
02.03.2024 |
Asutko toisen omistamassa asunnossa tai hän sinun omistamassa?
Kommentit (284)
Vierailija kirjoitti:
No kyllä se sitten sopii. Maksan 0 euroa ja pidän myös oman asuntoni, jonka kulut maksan. Voidaan viettää yhdessä aikaa ihan niin paljon kuin halutaan, ihan kummassa asunnossa halutaan. No, toki jos kyseessä on elämänkumppani ja tarkoitus ja toive on elää yhdessä mahdollisesti ja toivottavasti loppuelämä, kyllä silloin yhdessä asuminen voi olla vaihtoehto, kunhan siihen ei liity tosiaan mitään rasittavia jännitteitä tai rasittavia kuvioita. Mitään vuokraa ei maksaisi. Halutessani voisin asua ilmaiseksi vanhempani omistamassa asunnossa, joten miksi maksaisin kumppanilleni vuokraa? Minulle sopii myös oikein hyvin erillään asuminen. Ja haen parisuhteelta romanttista suhdetta, kumppanuutta, yhteenkuuluvuuden tunnetta, yhteisen arjen jakamista ja elämänkumppanuutta. Yhdessä asuminen on ihanaa, mutta vain jos se on ikävistä jännitteistä vapaata.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos muuttaisiin toisen omistamaan asuntoon niin minä en lyhentäisi hänen lainaansa, koska asuntohan on hänen. Osallistuisiin juokseviin asumismenoihin, vastikkeeseen yms.
Minä maksan vain sellaisen asunnon lainaa, joka tulee minun nimiini myös.
Vierailija kirjoitti:
Maksaisin sen ,mitä minulla menisi vuokralla asumiseen, eli 500-700e /kk. Talosta en saa mitään itselleni enkä myöskään vuokrakämpästä, mutta reilua on maksaa ,eikä asua siivellä. Ruoka tietysti myös puoleksi.
Jännä että jopa parisuhteessa ajatellaan, että toinen "asuu siivellä"...
Vierailija kirjoitti:
Jos muuttaisiin toisen omistamaan asuntoon niin minä en lyhentäisi hänen lainaansa, koska asuntohan on hänen. Osallistuisiin juokseviin asumismenoihin, vastikkeeseen yms.
Minä maksan vain sellaisen asunnon lainaa, joka tulee minun nimiini myös.
Mitä ajattelet tapahtuvan jos tapaat varakkaan miehen? Ja sulla ei vaan ole varaa ostaa asuntoa jollaisen miehesi haluaa?
Vierailija kirjoitti:
Raha ei ole ainoa joka ratkaisee kun on itse saama puolella tarkoittanet. Olisihan se hirveää jos ei saisi asua ilmaiseksi miehen piikkiin kun pillua joutuu antamaan.
Säälittäviä gold diggereitä.
No minä olen tässä ketjussa useaan otteeseen sanonut, että asuisin mieluiten erillään enkä edes haluaisi muuttaa toisen omistamaan asuntoon. Enemmänhän se on vaikuttanut siltä, että asunnon omistajilla on jokin pakkomielle saada kumppani luokseen vuokraa maksamaan - ja se ratkaisu on kyseenalaistettu, jos joku ei halua muuttaa yhteen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kukin jakaa niin kuin parhaaksi katsoo. Keskustele asiasta puolisosi kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos muuttaisiin toisen omistamaan asuntoon niin minä en lyhentäisi hänen lainaansa, koska asuntohan on hänen. Osallistuisiin juokseviin asumismenoihin, vastikkeeseen yms.
Minä maksan vain sellaisen asunnon lainaa, joka tulee minun nimiini myös.
Mitä ajattelet tapahtuvan jos tapaat varakkaan miehen? Ja sulla ei vaan ole varaa ostaa asuntoa jollaisen miehesi haluaa?
Miksi pitäisi olla varaa? Jos mies haluaa tietynlaisen asunnon, hän voi ostaa sen ihan itse.
t. eri
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos muuttaisiin toisen omistamaan asuntoon niin minä en lyhentäisi hänen lainaansa, koska asuntohan on hänen. Osallistuisiin juokseviin asumismenoihin, vastikkeeseen yms.
Minä maksan vain sellaisen asunnon lainaa, joka tulee minun nimiini myös.
Mitä ajattelet tapahtuvan jos tapaat varakkaan miehen? Ja sulla ei vaan ole varaa ostaa asuntoa jollaisen miehesi haluaa?
Olen itsekin ns. varakkaassa palkkaluokassa, joten en olisi huolissani.
Yhteinen asunto ostetaan puoliksi. Kyllä minulla siihen riittää varat omalla palkallani, eikä tarvitse olla halvin mahdollinen asunto.
Vierailija kirjoitti:
Jos muuttaisiin toisen omistamaan asuntoon niin minä en lyhentäisi hänen lainaansa, koska asuntohan on hänen. Osallistuisiin juokseviin asumismenoihin, vastikkeeseen yms.
Minä maksan vain sellaisen asunnon lainaa, joka tulee minun nimiini myös.
Aina oletetaan, että on lainaa. Mitäs jos on velaton asunto?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Avioliitossa nimissäni oli talo, jonka mies rakensi meille. Minä maksoin lainat ja hän lähestulkoon kaiken muun. Erossa kaikki meni puoliksi. Mies osti minut ulos talosta. Toimi näin ihan hyvin.
Nykyinen miesystävä asuu velattomassa talossaan ja minä vuokralla. Jos muuttaisin sinne, ei tarvitsisi osallistua kustannuksiin. Hän on suht varakas ja minä pienituloinen. Mutta tykkään asua itsenäisesti, joten en muuta. Parisuhde toimii näin vallan mainiosti. Raha ei ole mitenkään hallitseva asia enää, kun ei ole yhteisiä lapsia kuviossa. Ollaan myös jo 50 + ja 60 +.
En suostuisi mihinkään muuhun kuin siihen, että toinen maksaa kaikki asumismenot, jos asunto on omistamani. Mieluummin sitten mentäisiin vuokralle jonnekin ja laitan tämän vuokralle itse.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Asunnon omistaja maksaa lainat, lämmityksen, kaikki hoitokulut ja vakuutukset. Eihän se sinun asunto ole.
Niin että toinen ei osallistu minkäänlaisiin asumiskustannuksiin?
Meillä on noin. Toisaalta mies ei maksa mitään lasten kuluja. Olen sitä mieltä, että tämä on meille paras ja tasapuolisin ratkaisu, vaikka toki tiedän, että mies maksaa enemmän kuin minä.
Vierailija kirjoitti:
Miehenä ihmettelen hitosti ajatusmailmaa. Erosin jokunen vuosi sitten. Mun budjetti uuteen asuntoon oli 600€/kk vuokraa.. juttelin bestiksen kanssa hän sanoi maksa mulle 600 ja muuta mulle.. 6h keittiö jne Porvoossa. Kämpän arvo 460 000€.
No ei tarvinnu miettiä yhtään. Muutenko kusiseeen kaksioon vai kaverille. Ja voi kauheeta kaveri maksaa osan lainasta tolla 600.
Jaa minä en taas olisi muuttanut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos muuttaisiin toisen omistamaan asuntoon niin minä en lyhentäisi hänen lainaansa, koska asuntohan on hänen. Osallistuisiin juokseviin asumismenoihin, vastikkeeseen yms.
Minä maksan vain sellaisen asunnon lainaa, joka tulee minun nimiini myös.
Aina oletetaan, että on lainaa. Mitäs jos on velaton asunto?
Minusta tilanne on silloin verrattavissa vuokralla asumiseen. Eli kiinteät kulut puoliksi tai miten pari parhaaksi näkee toimia.
t. eri
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos muuttaisiin toisen omistamaan asuntoon niin minä en lyhentäisi hänen lainaansa, koska asuntohan on hänen. Osallistuisiin juokseviin asumismenoihin, vastikkeeseen yms.
Minä maksan vain sellaisen asunnon lainaa, joka tulee minun nimiini myös.
Mitä ajattelet tapahtuvan jos tapaat varakkaan miehen? Ja sulla ei vaan ole varaa ostaa asuntoa jollaisen miehesi haluaa?
Olen itsekin ns. varakkaassa palkkaluokassa, joten en olisi huolissani.
Yhteinen asunto ostetaan puoliksi. Kyllä minulla siihen riittää varat omalla palkallani, eikä tarvitse olla halvin mahdollinen asunto.
Lisätään vielä se, että jos asumismieltymykset ei kohtaa niin mikään ei pakot väkisin asumaan yhdessä saman katon alla. Jos on hyvin eri mieltymykset niin sitten molemmat asuu itselleen sopivalla tavalla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No kyllä se sitten sopii. Maksan 0 euroa ja pidän myös oman asuntoni, jonka kulut maksan. Voidaan viettää yhdessä aikaa ihan niin paljon kuin halutaan, ihan kummassa asunnossa halutaan. No, toki jos kyseessä on elämänkumppani ja tarkoitus ja toive on elää yhdessä mahdollisesti ja toivottavasti loppuelämä, kyllä silloin yhdessä asuminen voi olla vaihtoehto, kunhan siihen ei liity tosiaan mitään rasittavia jännitteitä tai rasittavia kuvioita. Mitään vuokraa ei maksaisi. Halutessani voisin asua ilmaiseksi vanhempani omistamassa asunnossa, joten miksi maksaisin kumppanilleni vuokraa? Minulle sopii myös oikein hyvin erillään asuminen. Ja haen parisuhteelta romanttista suhdetta, kumppanuutta, yhteenkuuluvuuden tunnetta, yhteisen arjen jakamista ja elämänkumppanuutta. Yhdessä asuminen on ihanaa, mutta vain jos se on ikävistä jännitteistä vapaata.
Me ollaan asuttu miehen omistamassa asunnossa, nyt asutaan minun omistamassa asunnossa. Mitään ihmeellisiä ikäviä jännitteitä ei ole koskaan ollut, mistä niitä tulisi? Elämä on yhteistä, eikä sillä ole mitään väliä kuka maksaa mitäkin, kunhan kaikki tarpeellinen tulee maksettua ja arki toimii.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos muuttaisiin toisen omistamaan asuntoon niin minä en lyhentäisi hänen lainaansa, koska asuntohan on hänen. Osallistuisiin juokseviin asumismenoihin, vastikkeeseen yms.
Minä maksan vain sellaisen asunnon lainaa, joka tulee minun nimiini myös.
Mitä ajattelet tapahtuvan jos tapaat varakkaan miehen? Ja sulla ei vaan ole varaa ostaa asuntoa jollaisen miehesi haluaa?
Olen eri, mutta miksi juuri varakkaampi mies saisi määrätä yhteisen asunnon hintatason ja muutenkin yhteisen elintason? Itselleni tuossa tilanteessa on vaihtoehtona jokin seuraavaista:
1. Asutaan erillään ja pidetään taloudet tiukasti erillään
2. Voidaan muuttaa yhteen ja maksaa kaikki puoliksi, mikäli elintaso määritetään minun maksukykyni mukaan
3. tai sitten asutaan yhdessä ja maksetaan kaikki tulojen mukaan suhteutettuna
Mikä tahansa noista käy minulle, joten varakkaampi osapuoli saisi sanoa oman näkemyksensä.
Toki asiaan vaikuttaisi moni muukin asia. Mikäli minä nyt tapaisin rikkaan miehen jonka kanssa rakastuttaisiin, en kuitenkaan muuttaisi yhteen vielä aikoihin - en koskaan muuta heti yhteen, vaan haluan ensin katsoa, toimiiko suhde myös jonkin ajan kuluttua. Koska olisi huomattava varallisuusero ja erilaiset tulot, voisi olla järkevää katsella tätä vähän pitempänkin, eli voidaan hyvin rauhassa miettiä asiaa vaika useamman vuoden ajan. Enää tässä iässä en hankkisi lapsia, joten sen suhteen ei tarvitse miettiä - nuorempana toki olisi pitänyt huomioida tämäkin. On eri asia asua yhdessä serusteluaikana kuin vaikka silloin, kun odotetaan yhteistä lasta, ja muutenkin suhteen vakiintuneisuus vaikuttaa moneen asiaan.
Edellämainittujen kolmen vaihtoehdon lisäksi on myös vahtoehto 4, eli jos tuntuu ettei kahden kovin erilaisen ihmisen elämää saa sovitettua yhteen, voidaan myös jatkaa erillään. Mikäli asumisesta tulisi jotain kummallista vänkäämistä tai toinen ehdottomasti haluaisi sanella kaiken ja alkaa periä minulta vuokraa, silloin ero voisi olla hyvä ratkaisu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos muuttaisiin toisen omistamaan asuntoon niin minä en lyhentäisi hänen lainaansa, koska asuntohan on hänen. Osallistuisiin juokseviin asumismenoihin, vastikkeeseen yms.
Minä maksan vain sellaisen asunnon lainaa, joka tulee minun nimiini myös.
Aina oletetaan, että on lainaa. Mitäs jos on velaton asunto?
Jos on velaton asunto niin sittenhän ei ole mitään ongelmaa, koska juoksevat asumiskulut maksetaan yhdessä. Jos ei ole velkaa, ei ole juoksevien kulujwn lisäksi mitään ylimääräistä mistä pitäisi toiselle maksaa. Sähkö, vesi, ruoka yms puoliksi.
Meillä ei jaeta mitenkään. Mies maksaa 100% asumiskuluista. Minä vastaavasti maksan lähes kaikki ruokakulut.
Maksaisin sen ,mitä minulla menisi vuokralla asumiseen, eli 500-700e /kk. Talosta en saa mitään itselleni enkä myöskään vuokrakämpästä, mutta reilua on maksaa ,eikä asua siivellä. Ruoka tietysti myös puoleksi.