Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Ei yksinasuminen tarkoita sitä, että ihminen on automaattisesti yksinäinen
01.03.2024 |
Tulevaa Perjantai ohjelmaa kuvataan näin : " Suomessa on jo 1,3 miljoonaa yksin asuvaa. Mikä meitä ajaa yksinäisyyteen?"
Ei nuo kaikki 1,3 miljoonaa ihmistä ole yksinäisiä vaikka joku ei asu heidän kanssa. Ymmärrän toki, että aihe on tärkeä ja Suomessa on paljon yksinäisyyttä. Sitä en ymmärrä miksi pitää kehitellä jotain täysin naurettavia olkinukkeja ja skenaarioita sensaatiohakuisesti. Olen asunut monet elämänvaiheet yksin, ei kuitenkaan tarkoita sitä että olen kärsinyt yksinäisyydestä, tuo ei mene noin yksi yhteen niinkuin jotkut antaa ymmärtää.
Kommentit (42)
Asun yksin. Käyn töissä hoito- alalla. Työpäivän jälkeen olen täysin loppu. En jaksa tavata ketään työn ulkopuolella. Työ dementikkojen kanssa vie kaiken energiani. En jaksa edes töissä enää puhua mitään, aina saa kuunnella samoja höpinöitä, päivästä toiseen. Joka päivä samat höpinät. Mienterveys kärsii. Vihaan työtäni.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Aivan totta. Yksinäisyys on tunne, yksin oleminen taas fyysinen olotila. On ihmisiä, joilla on parisuhde ja lapsiakin, mutta tuntevat itsensä silti yksinäisiksi. Ja sitten taas yksin asuvia sinkkuja, joilla on joskus vähän liiankin vilkas sosiaalinen elämä.
En asu yksin, olen avioliitossa, mutta tunnen olevani yksinäinen. Ei ole muita ihmissuhteita kuin tuo mies. Joskus kaipaisi ystävää, kaveria edes tuttavaa. Töissäkin saa aina olla yksin. Onneksi on edes tuo aviomies.
Ei liity asiaan, mutta miten noi teekkarit oli noin epäsiistin näköisiä. Osa näytti siltä kuin ei olisi pessyt hiuksiaan viikkoon. Ja huomaa, että alkoholia kulutetaan. Sen verran turpeaa porukkaa.
Minä olin aikoinaan kovin yksinäinen. Yhteen muutto poisti sen. En kuitenkaan halua yleistää kokemuksiani liiemmälti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä juuri työpäivän ja treenin päälle makoilen puhtaissa lakanoissa syömässä tryffeleitä ja piereskelemässä. Ihana rauha ja vapaus.
N30
Syötkö tryffelisieniä vai tryffelisuklaata?
Suklaatryffeleitä, tryffelisieniin ei yksin asuvalla ole varaa :D
Perjantain herkkuhetki pitkän viikon päälle. Parasta yksin asumisessa on minusta juuri tällainen oma aika palautua ja olla aivan niin kuin haluaa. Ei tarvitse pohtia voiko syödä sängyssä, hymistä vauvapalstan mahtijutuille jne. Huomenna sitten miehen luo kyläilemään, niin ei ehdi yksinäisyys iskeä.
En oikein ymmärrä, mitä tuo Raija Eeva yrittää sanoa. Ei mitään konkretiaa yksin asuvien syrjimisestä. Ainakin taloyhtiöissä on huomattu, ettei ihmiset halua yhteisiä kerhotiloja käyttää, vaan viihtyvät kodeissaan. Onhan kunnissa vaikka mitä subventoituja harrastusmahdollisuuksia esim. työväenopistoissa ja kirjastoissa. Vanhemmille ihmisille on palveluasuntoja, joissa on myös yhteistä ohjelmaa ym. Itse asun yksin, enkä kyllä mistään voi "yhteiskuntaa" syyttää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Asun yksin. Käyn töissä hoito- alalla. Työpäivän jälkeen olen täysin loppu. En jaksa tavata ketään työn ulkopuolella. Työ dementikkojen kanssa vie kaiken energiani. En jaksa edes töissä enää puhua mitään, aina saa kuunnella samoja höpinöitä, päivästä toiseen. Joka päivä samat höpinät. Mienterveys kärsii. Vihaan työtäni.
Vaihda työpaikkaa hyvä ihminen! Lähihoitajalle tai sairaanhoitajalle löytyy kyllä töitä muualtakin kuin muistisairaiden parista.
Vierailija kirjoitti:
Aika moni yksinasuva nainen odottaa provider-miestä. Siinä voi meinaan mennä vuosikymmen jos toinenkin odottaessa.
Miksi ihmeessä odottaisi? Liikaa riesaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Asun yksin. Käyn töissä hoito- alalla. Työpäivän jälkeen olen täysin loppu. En jaksa tavata ketään työn ulkopuolella. Työ dementikkojen kanssa vie kaiken energiani. En jaksa edes töissä enää puhua mitään, aina saa kuunnella samoja höpinöitä, päivästä toiseen. Joka päivä samat höpinät. Mienterveys kärsii. Vihaan työtäni.
Kaksi sanaa: vaihda työtä.
Ehkä niitä taloyhtiön kerhotiloja kaipaa enemmän eläkkeellä olevat. Omassa taloyhtiössä kerhotila on vuodesta toiseen pimeänä ilman käyttöä. Tai no eräs asukas on saanut luvan säilyttää siellä tavaroitaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Yksin asuminen on korkean elintason suoma etuoikeus. Ei ole pakko ahtautua jonkun kanssa samaan asuntoon. Näin sen näkisin.
Mulla on just sellainen tilanne. Miesystävällä on eri osoite kuin minulla. Vuosia kuitenkin oltu jo yhdessä.
Kyllähän myös se kiltimpikin mies olisi opiskeluaikoina halunnut tuollaiseen Tupsulaan. 🥺
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miten tuo teekkareiden kommuuni liittyy jakson aiheeseen??
No esim. siten, että monen opiskelijan voisi olla ihan terveellistä valita yhteisöllinen opiskelija-asuminen, jos muuten on riski jäädä yksin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Asun yksin. Käyn töissä hoito- alalla. Työpäivän jälkeen olen täysin loppu. En jaksa tavata ketään työn ulkopuolella. Työ dementikkojen kanssa vie kaiken energiani. En jaksa edes töissä enää puhua mitään, aina saa kuunnella samoja höpinöitä, päivästä toiseen. Joka päivä samat höpinät. Mienterveys kärsii. Vihaan työtäni.
Kaksi sanaa: vaihda työtä.
Juuri näin! Itsesi ja asiakkaidesi tähden, vaihda työtä ja pian.
Vierailija kirjoitti:
Minä juuri työpäivän ja treenin päälle makoilen puhtaissa lakanoissa syömässä tryffeleitä ja piereskelemässä. Ihana rauha ja vapaus.
N30
Vastenmielistä. Syöt ja pieret yhtä aikaa. Yök!!
Olen aina asunut yksin aikuisena. Eikä minulla kavereita ole ollut kuin yksi joskus mutta sekin hylkäsi minut.
T: kiltti ja kunnollinen mies
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aika moni yksinasuva nainen odottaa provider-miestä. Siinä voi meinaan mennä vuosikymmen jos toinenkin odottaessa.
Miksi ihmeessä odottaisi? Liikaa riesaa.
Niinpä! Liikaa riesaa. Yksin asuminen ja eläminen ilman parisuhdetta on rentoa ja huoletonta. En todellakaan ottaisi ketään äijää tähän, vaikka se halvemmaksi tulisikin. Voin olla kotonani niinkuin tykkään. Tämä on mun valtakuntani. Esimerkiksi kukaan ei syö mun jäätelöäni pakastimesta eikä jätä vaatteitaan lojumaan. Ei tarvitse haistella kenenkään pieruja eikä sohvan kankaaseen tarttuvaa p*rsehien hajua.
No ovat kaksi täysin eri asiaa.
Asun yksin, en edes tapaa ketään kuin pari kertaa vuodessa. Minulle riittää puhelut ja viestit. Joskus tännekin kirjottelen kun kipeänä eikä jaksa muuta tehä.
Työssäkään en käy, kaupoilla kyllä. Liikunta viekin sitten monta tuntia päivässä.
Jonkun mielestä varmaan olen yksinäinen mutta en ole. Nautin tästä vapaudestani.
Alue: Aihe vapaa
Syötkö tryffelisieniä vai tryffelisuklaata?