En ymmärrä vanhempiani. Pitäisi olla koko ajan tekemässä jotain hommaa

Käskikö äiti siivoamaan huoneen?

Jotkut ovat sellaisia.

Kun pää kumisee tyhjyyttä niin kyllähän se ahdistaa se "tekemättömyys". Kaikki pitää olla valmiiksi pureskeltua suorittamista.

Minä taas en voi sietää laiskottelevia ihmiä, jotka odottaa että muut passaa

Joutilas ihminen on laiska.

okei

Mitä sinä olisit koskaan ymmärtänyt.

Olen syntymälaiska enkä sille mitään voi.

Meillä oli tuollaista aina!! Se ettei saanut olla kokoajan paikoillaan vaan aina piti olla vittutekemässä vaikka verenmaku suussa hommia, vaikka olis tehnyt kotitöitä niin ainoa oikea "työ" oli ne saamarin puut: puiden pinoaminen, puiden pilkkominen, puut, puut, puut ja hyvänä kakkosena muut ulkotyöt, haravointia syksyisin ja keväisin, lumenluontia talvella, myös kukka ja marjapensaiden nyppiminen..... Aina piti tehdä jotakin vaikka väkisin. 

Ettei vaan pääse laiskistumaan.

En ole ikinä tuntenut työniloa. 

Asutko siis vielä vanhempien kanssa vai omillasi ja sitten vieraillessasi sinua pyydetään tekemään jotain?

Ihmisen pitää olla ahkera. Semmonen Veli Ponteva.

En ymmärrä ihmisiä jotka ei osaa olla jouten.

Mun 88-v äiti soittaa pari kertaa viikossa. Kyselee mitä olen tehnyt ja vaikka vastaukseni olisi etten mitään, niin täytyy kertoa, että olen pessyt pyykkiä ja ripustanut ne kuivumaan, vaikka pyykkäys kuuluu mielestäni ryhmään "ei mitään", mutta koska äiti ilostuu kovin, niin kerron sen hänelle. En saa istua sohvalla lepäämässä edellisen päivän koettelemuksista vaan jotain on keksittävä äidin iloksi.

Vanhemmat ihmiset kuvittelee että ihmisarvo on siitä kiinni että koko ajan suorittaa jotain. Siis ihan vaan jotain. Täällähän vanhemmat ihmiset raportoi pitkin päivää mitä ovat tehneet. On tiskattu. On kerätty marjoja. On siirrelty risuja pihalla. On tehty ruokaa. On viety matto ulos. On laitettu pyykkikone päälle. On viety roskat. On oltu niin ahkeria, siksipä ollaan niin hyviä ihmisiä. Normaali ihminen nyt tekee joka päivä jotakin ilman sen kummempaa miettimistä ja tarvetta korostaa sitä. Laiska töitään listaa.

Vierailija kirjoitti:

Meillä oli tuollaista aina!! Se ettei saanut olla kokoajan paikoillaan vaan aina piti olla vittutekemässä vaikka verenmaku suussa hommia, vaikka olis tehnyt kotitöitä niin ainoa oikea "työ" oli ne saamarin puut: puiden pinoaminen, puiden pilkkominen, puut, puut, puut ja hyvänä kakkosena muut ulkotyöt, haravointia syksyisin ja keväisin, lumenluontia talvella, myös kukka ja marjapensaiden nyppiminen..... Aina piti tehdä jotakin vaikka väkisin. 

Jos ei muuta kesäksi keksitä niin tuoreet mansikat on pakko änkeä pakkaseen. Ensin poimitaan mansikoita ämpäritolkulla, maksetaan suolainen hinta, sitten laitetaan rasioihin ja pakkaseen. Tässä ei ole järjen häivää, kun pakastealtaasta löytyy kotimaisia mansikoita talvella joka tapauksessa. Tietty ikäluokka on kova tekemään aivan helkutin turhaa työtä.

Nyt läskiperse ylös siitä ja hommiin!

Älä ruikuta!

Vierailija kirjoitti:

Mun 88-v äiti soittaa pari kertaa viikossa. Kyselee mitä olen tehnyt ja vaikka vastaukseni olisi etten mitään, niin täytyy kertoa, että olen pessyt pyykkiä ja ripustanut ne kuivumaan, vaikka pyykkäys kuuluu mielestäni ryhmään "ei mitään", mutta koska äiti ilostuu kovin, niin kerron sen hänelle. En saa istua sohvalla lepäämässä edellisen päivän koettelemuksista vaan jotain on keksittävä äidin iloksi.

Mulla sama. Asun yksin (50v) joten kaikenhan mä kotonani teen, ei kukaan muu. Mutta tekemiset pitää luetella kasikymppisille vamhemmille. Niinkuin niitä ei muuten olisi tehty. Ei noi normaalit kotihommat ole mulle mitään sen kummepia tekemisiä. 

Jotain hommaa oli aina tehtävä. Jouten ei saanut olla hetkeäkään.