Lue keskustelun säännöt.
Oletettu ystävä ei kykene puhumaan tietystä aiheesta
29.02.2024 |
Oletettu ystävä ei kykene puhumaan tietystä aiheesta kanssani vaan jättää vastaamatta tai vaikenee täysin aiheesta.
Kyseessä pitkäaikainen ystävä, tai niin luulin. Mutta yksi aihe on katkaissut välimme koska hän ei jostain syystä kykene keskustellaan aiheesta. Ei siis ollenkaan.
Joten annanko vain siis olla vai mitä?
Kyseinen aihe ei ole edes mitenkään häneen liittyvä, joten hän täysin ohittaa tai sivuuttaa minulle kiperän aihealueen josta minä haluaisin puhua. Mutta kun en voi puhua hänelle siitä, niin onko mitään järkeä edes yrittää jatkaa niin kutsuttua ystävyyttä?
Koska eihän tuollainen ole oikea ystävä minusta laisinkaan.
Kommentit (549)
Minusta ap on tässä se joka on ikävä ystävä. Koittaa väkisin puhua aiheesta joka selkeästi on sille toiselle syystä tai toisesta hankala. Kaikkien kanssa ei ole pakko puhua kaikesta, keksity hänen kanssaan niihin asioihin joista juttu sujuu. En minäkään kaikkien ystävieni kanssa puhu kaikesta vaan yhden kanssa toisista ja toisen toisista. Läheisiä olemme silti. Jos tiedän että joku ei koe tiettyä aihepiiriä mukavaksi niin sitten olen hyvä ystävä enkä sillä aiheella häntä kiusaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En ymmärrä ihmisiä, joiden on väkisin saatava jauhaa juuri siitä aiheesta, joka on toiselle osapuolelle arka. Koko ajan hienovaraisesti vihjaillaan, käännetään puhe aiheeseen "yleisellä tasolla", päivitellään, ihmetellään, jankataan, pahimmillaan käännetään veistä haavassa vain jotta saisi toisen epävarmaksi/pahalle mielelle. Jotkut toki ovat tällä tapaa sadistisia, että nauttivat pahan olon tuottamisesta mutta suurin osa lienee vain sosiaalisesti niin oudosti viritettyjä. Ei se kipeä aihe muutu yhtään vähemmän kipeäksi jatkuvalla jankuttamisella. Onko se oikeasti niin vaikeaa käsittää ja hyväksyä?
Vierailija kirjoitti:
Siis olet saanut potkut ja haluat jauhaa aiheesta? Ehkä tyypin mielestä potkut on tullut aiheesta eikä jaksa kuunnella valitusta.
Ei tämäkään osunut.
Jollei jaksa kuunnella niin sanoisi sitten.
En jaksa tällaista että pitää kaikkia sanojaan varoa.
Itsekäskin toki pitää olla tiettyyn pisteeseen asti ettei poljetuksi tule.
En aio roikkua väkisin kenestäkään.
Vierailija kirjoitti:
Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:
Yritin miettiä, mikä voisi olla kiperä työelämään liittyvä yleinen asia, mutta josta tiedät varmasti, ettei ystävällesi ole sitä tapahtunut, mutta mulle ei tullut mieleen muuta kuin lomautus tai irtisanominen. Tai ylipäätään yt-neuvottelut ja siten em asioiden uhka. Voisin kuvitella, että ehkä tämä ystäväsi väistää aihetta, koska hänellä on se sama uhka itselläänkin nyt päällä tai ehkä hänen puolisollaan ja sen vuoksi hän nyt ei koe olevansa kykenevä keskustelemaan asiasta sun kanssasi. Haluaa ehkä torjua mielestään koko mahdollisuuden, että kohta työt loppuu.
Samaa olen miettinyt itsekin.
Ja arvasit oikein. Kyse on potkuista.
Ja vain ne ketkä on sen itse kokeneet voivat sanoa mikä kolaus tuo ihmiselle on.
Se ei ole mikään arkipäiväinen pikkujuttu.
Mutta se ettei aiheesta voi mitään enää koskaa
Ehkä ystäväsi on sitä mieltä että sait potkut aivan syystä. Ei halua valehdella eikä loukata niin mieluummin on hiljaa.
Tuollainen pakkopuhuttaminen esim voi olla työyhteisön kannalta oikein hyvä syy hankkiutua jostain eroon.
Jos joku ei jostain asiasta halua puhua niin hyväksyisit sen etkä painostaisi väkisillä avautumaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuulostaa ikävältä. Siis se, että painostat toista puhumaan aiheesta, josta hän ei halua puhua.
Ja olet ilmeisesti painostanut useampaan kertaan. Ei hyvä.
En painosta.
No painostatpas jos tuot asiaa esiin vaikka olet huomannut ettei hän aiheesta halua puhua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En ymmärrä ihmisiä, joiden on väkisin saatava jauhaa juuri siitä aiheesta, joka on toiselle osapuolelle arka. Koko ajan hienovaraisesti vihjaillaan, käännetään puhe aiheeseen "yleisellä tasolla", päivitellään, ihmetellään, jankataan, pahimmillaan käännetään veistä haavassa vain jotta saisi toisen epävarmaksi/pahalle mielelle. Jotkut toki ovat tällä tapaa sadistisia, että nauttivat pahan olon tuottamisesta mutta suurin osa lienee vain sosiaalisesti niin oudosti viritettyjä. Ei se kipeä aihe muutu yhtään vähemmän kipeäksi jatkuvalla jankuttamisella. Onko se oikeasti niin vaikeaa käsittää ja hyväksyä?
Sä et ole sitten kuullutkaan asioiden käsittelystä, työstämisestä, prosessoimisesta ja lopulta hyväksymisestä.
Et nähtävästi.
Se on surutyötä, jonka suosittelen jokaisen käymään ihan läpi.
Se skippaaminen kostautuu varmasti, tai asian ignooraaminen.
Eli te teette sitten vaikeiden asioiden kohdalla noin. Ohi vaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:
Yritin miettiä, mikä voisi olla kiperä työelämään liittyvä yleinen asia, mutta josta tiedät varmasti, ettei ystävällesi ole sitä tapahtunut, mutta mulle ei tullut mieleen muuta kuin lomautus tai irtisanominen. Tai ylipäätään yt-neuvottelut ja siten em asioiden uhka. Voisin kuvitella, että ehkä tämä ystäväsi väistää aihetta, koska hänellä on se sama uhka itselläänkin nyt päällä tai ehkä hänen puolisollaan ja sen vuoksi hän nyt ei koe olevansa kykenevä keskustelemaan asiasta sun kanssasi. Haluaa ehkä torjua mielestään koko mahdollisuuden, että kohta työt loppuu.
Samaa olen miettinyt itsekin.
Ja arvasit oikein. Kyse on potkuista.
Ja vain ne ketkä on sen itse kokeneet voivat sanoa mikä kolaus tuo ihmiselle on.
Se ei ole mikään arkipäiväinen pikkujuttu.
<
Ei se ole näinkään. Mistä ihmeestä aina käännätte koko asian ihan päälaelleen.
Potkujen syyt ei liity tässä yhtään mihinkään.
Ei muhun, ei keneenkään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis olet saanut potkut ja haluat jauhaa aiheesta? Ehkä tyypin mielestä potkut on tullut aiheesta eikä jaksa kuunnella valitusta.
Ei tämäkään osunut.
Jollei jaksa kuunnella niin sanoisi sitten.
En jaksa tällaista että pitää kaikkia sanojaan varoa.
Itsekäskin toki pitää olla tiettyyn pisteeseen asti ettei poljetuksi tule.
En aio roikkua väkisin kenestäkään.
Eihän sun tarvitse kaikkia sanojasi varoa vaan ainoastaan jätät puhumatta hänen kanssaan tästä yhdestä aiheesta. Ja noin yleensäkin silloin, kun elämässä on jokin kriisitilanne, järkevintä on jutella asiasta jonkun saman kokeneen kanssa. Itsekin aiemmin kirjoitit, että vain saman kokenut tietää, millaista se on.
Ja mulle tuli mieleen vielä sekin (nyt kun kyseinen asia selvisi), että ehkä ystäväsi ei yksinkertaisesti tiedä, mitä sulle sanoisi kyseisestä aiheesta. Jos hän ei ole itse samaa kokenut eikä ehkä ole sen uhkaakaan päällä, niin voi tuntua aika kurjaltakin vain ladella niitä tavanomaisia latteuksia kuten "kyllä se siitä" jne. Ilmeisesti olet yrittänyt ottaa aiheen puheeksi useammankin kerran ja jotkut nyt vaan perääntyy, kun eivät tiedä, millä tavalla voisi lohduttaa. Siksi vertaistuki on mielestäni paljon parempi vaihtoehto tällaisessa tilanteess.a
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ymmärrä ihmisiä, joiden on väkisin saatava jauhaa juuri siitä aiheesta, joka on toiselle osapuolelle arka. Koko ajan hienovaraisesti vihjaillaan, käännetään puhe aiheeseen "yleisellä tasolla", päivitellään, ihmetellään, jankataan, pahimmillaan käännetään veistä haavassa vain jotta saisi toisen epävarmaksi/pahalle mielelle. Jotkut toki ovat tällä tapaa sadistisia, että nauttivat pahan olon tuottamisesta mutta suurin osa lienee vain sosiaalisesti niin oudosti viritettyjä. Ei se kipeä aihe muutu yhtään vähemmän kipeäksi jatkuvalla jankuttamisella. Onko se oikeasti niin vaikeaa käsittää ja hyväksyä?
Sä et ole sitten kuullutkaan asioiden käsittelystä, työstämisestä, prosessoimisesta ja lopulta hyväksymisestä.
Et nähtävästi.
Se on surutyötä, jonka suosittelen jokaisen käymään ihan läpi.
Se skippaaminen kostautuu varmasti, tai as
Ei puhumattomuus tarkoita sitä että asiaa ei käsittele. Ihmiset käsittelevät asioita eri tavoin. Monet käsittelevät aivan itse omassa päässään eikä puheelle varsinaisesti ole tarvetta. Joillekin tärkeämpää on hiljainen tuki.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En ehkä osaa sulle puhua. Jos annetaan ajan kulua.
Et voi ap pakottaa toista puhumaan jos ystävä ei halua puhua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis olet saanut potkut ja haluat jauhaa aiheesta? Ehkä tyypin mielestä potkut on tullut aiheesta eikä jaksa kuunnella valitusta.
Ei tämäkään osunut.
Jollei jaksa kuunnella niin sanoisi sitten.
En jaksa tällaista että pitää kaikkia sanojaan varoa.
Itsekäskin toki pitää olla tiettyyn pisteeseen asti ettei poljetuksi tule.
En aio roikkua väkisin kenestäkään.
Ilmeisesti sivuutat ihmisten nonverbaaliset viestit ja uskot ainoastaan silloin, jos sinulle joku vääntää ratakiskosta isolla kirjaimilla, ettei halua puhua aiheesta. Tiedätkö, että ajat ystäväsi tässä todella ikävään tilanteeseen, kun vähän niin kuin yrität pakottaa hänet hermostumaan ja paukauttamaan sinulle suorat sanat? Yleensä ihmiset haluavat välttää ystäviensä mahdollista loukkaamista viimeiseen asti. Siksi he luottavat siihen, että toinen tajuaa elekielestä, puheenaiheen vaihtamisesta ym. hienovaraisista vihjeistä, milloin raja on ylitetty.
Jos panostaisit sosiaalisten taitojesi kehittämiseen, niin ehkä kanssasi olisi mukavampi jutella myös niistä kipeistä asioista. Nyt annat viesteissäsi valitettavasti sellaisen kuvan itsestäsi, ettet osaa asettua toisen asemaan ja että sinun tunteesi ja tarpeesi ovat tärkeämpiä kuin tämän ystäväsi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis olet saanut potkut ja haluat jauhaa aiheesta? Ehkä tyypin mielestä potkut on tullut aiheesta eikä jaksa kuunnella valitusta.
Ei tämäkään osunut.
Jollei jaksa kuunnella niin sanoisi sitten.
En jaksa tällaista että pitää kaikkia sanojaan varoa.
Itsekäskin toki pitää olla tiettyyn pisteeseen asti ettei poljetuksi tule.
En aio roikkua väkisin kenestäkään.
Eihän sun tarvitse kaikkia sanojasi varoa vaan ainoastaan jätät puhumatta hänen kanssaan tästä yhdestä aiheesta. Ja noin yleensäkin silloin, kun elämässä on jokin kriisitilanne, järkevintä on jutella asiasta jonkun saman kokeneen kanssa. Itsekin aiemmin kirjoitit, että vain saman kokenut tietää, millaista se on.
Ja mulle tuli mieleen vielä sekin (nyt kun kyseinen asia selvisi), että e
Ehkä sitten näin.
Hyvin vaikeaa kyllä jatkaa ystävyyttä tällaisen jälkeen enää on.
"Ehkä sitten näin.
Hyvin vaikeaa kyllä jatkaa ystävyyttä tällaisen jälkeen enää on."
Mä olen tuosta eri mieltä. Jos ystävälläsi ei ole kykyä toimia sun "terapeuttinasi" surutyösi vaiheiden työstämisessä, ei se suinkaan tarkoita, etteikö voisi olla sulle muuten hyvä ystävä. Mulla on joitain asioita elämässäni, joista puhun ainoastaan saman kokeneille ihmisille. Olen todennut sen, että jso puihisin sellaiselle, jolla ei ole mitään käsitystä, mitä mä tarkoitan, voisin yhtä hyvin puhua kissalleni tai koiralleni. Tai vaikka kumisaappaalle. Netistä löytyy ihan takuulla vertaistukiryhmiä, joissa ovisit työstää tuota kriisiäsi keskustellen muiden saman kokeneiden kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minulla yksi ystävä meni ihan vaikeaksi kun mainitsin äitini sairaudesta ja kuolemasta. Hän kuoli jo 16v sitten joten ei minulla ole mitään akuuttia tuskaa aiheesta, pystyn vain toteamaan mitä silloin tapahtui ja mihin suru johti.
Ystävällä itsellään on terveet ja pirteät vanhemmat. Silti kuolema aihepiirinä on hänelle täysin nounou enkä puhu siitä enää. Ehkä tuli vähän tunne että hän on enemmän tuttava kuin ystävä kun ei pysty puhumaan yhtään minulle niin isosta ja mullistavasta asiasta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis olet saanut potkut ja haluat jauhaa aiheesta? Ehkä tyypin mielestä potkut on tullut aiheesta eikä jaksa kuunnella valitusta.
Ei tämäkään osunut.
Jollei jaksa kuunnella niin sanoisi sitten.
En jaksa tällaista että pitää kaikkia sanojaan varoa.
Itsekäskin toki pitää olla tiettyyn pisteeseen asti ettei poljetuksi tule.
En aio roikkua väkisin kenestäkään.
Ilmeisesti sivuutat ihmisten nonverbaaliset viestit ja uskot ainoastaan silloin, jos sinulle joku vääntää ratakiskosta isolla kirjaimilla, ettei halua puhua aiheesta. Tiedätkö, että ajat ystäväsi tässä todella ikävään tilanteeseen, kun vähän niin kuin yrität pakottaa hänet hermostumaan ja paukauttamaan sinulle suorat sanat? Yleensä ihmiset haluavat välttää ystäviensä mahdollista loukkaamista viimeis
Asia ymmärretty. En yritä enää. Ystävyys ei silti minun mielestä toimi näin.
Peräännyn.
Ystävä ei ole mikään sontakaivo tai terapeutti, hanki ammattiapua itselles ap, olet sen tarpeessa. Ihme, että kukaan puhuu sulle yhtään mitään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
apn muut ystävät kaikonneet kyllästyneet narsistin horinoihin nyt piinaa tätä yhtä
Sori mutta ei tämäkään.
Moni on ottanut minuun nyt yhteyttä kun heillä meneillään sama kokemus. Koitan heitä auttaa ja puhun heille aiheesta.
No katsotaan sitten vastaanko tälle yhdelle enää sitten kun se hetki koittaa hänellä.
Metsä vastaa kuin sinne huudetaan.
Ihminen tarvitsee joskus juuri sitä tukipuuta ja jollei ystävä sitä voi tarjota niin en tiedä kuka sitten.
En yhtään ihmettele miksi ystäväsi ei halua keskustella kanssasi kaikista asioista.
Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:
"Ehkä sitten näin.
Hyvin vaikeaa kyllä jatkaa ystävyyttä tällaisen jälkeen enää on."
Mä olen tuosta eri mieltä. Jos ystävälläsi ei ole kykyä toimia sun "terapeuttinasi" surutyösi vaiheiden työstämisessä, ei se suinkaan tarkoita, etteikö voisi olla sulle muuten hyvä ystävä. Mulla on joitain asioita elämässäni, joista puhun ainoastaan saman kokeneille ihmisille. Olen todennut sen, että jso puihisin sellaiselle, jolla ei ole mitään käsitystä, mitä mä tarkoitan, voisin yhtä hyvin puhua kissalleni tai koiralleni. Tai vaikka kumisaappaalle. Netistä löytyy ihan takuulla vertaistukiryhmiä, joissa ovisit työstää tuota kriisiäsi keskustellen muiden saman kokeneiden kanssa.
Mä olen päässyt tämän yli jo, mä oon käsitellyt tän jo. Asia on ok mulle.
Muttei tälle ystävälle siltikään jostain syystä ole.
Mutta siitä ei silti saa sanoa sivulauseessakaan.
Sitä en käsitä.
Vierailija kirjoitti:
Minulla yksi ystävä meni ihan vaikeaksi kun mainitsin äitini sairaudesta ja kuolemasta. Hän kuoli jo 16v sitten joten ei minulla ole mitään akuuttia tuskaa aiheesta, pystyn vain toteamaan mitä silloin tapahtui ja mihin suru johti.
Ystävällä itsellään on terveet ja pirteät vanhemmat. Silti kuolema aihepiirinä on hänelle täysin nounou enkä puhu siitä enää. Ehkä tuli vähän tunne että hän on enemmän tuttava kuin ystävä kun ei pysty puhumaan yhtään minulle niin isosta ja mullistavasta asiasta.
Tämä kuulostaa vähän samalta joo.
Jokin asia josta nyt jostain syystä vaan ei saa puhua.
Se on tabu mutta miksi?
Siis olet saanut potkut ja haluat jauhaa aiheesta? Ehkä tyypin mielestä potkut on tullut aiheesta eikä jaksa kuunnella valitusta.