Mietin koko ajan olisiko lasten kanssa ilman miestä helpompaa. Kokemuksia onko?

itsekin pidän enemmän nuoremmista. t: jammu. 

Meillä ei ole eroa suunnitteilla, mutta laskin huvikseni kuinka paljon menot tippuisi, jos me erottaisiin. Lopputulos on, että pärjäisin oikein hyvin. Omaan asuntoon minun tarvitsisi ostaa vain telkkari ja keittiöön ruokailuryhmä. Ruokakulut tippuisi reilusti, vakuutusmaksut, vesimaksu ja sähkönkulutus pienenisi.

Hyvinhän sitä pärjää ilman yhteistä tiliä, kun jää pois ne miehen kulut. Lasten kulut pitäisi eron jälkeen mennä puoliksi niinkuin ennekin, ellei mies ole täysin selkärangaton luuseri. No, toki asuminen on yhdelle maksajalle suhteessa kalliimpaa ja molemmat vanhemmat joutuu ehkä pitämään autoa kun on ennen pärjätty yhdellä jne., mutta sitten pitää vaan vähän laskea elintasoa niitten suhteen jos ei yksin riitä rahat täysin samaan kuin ennen. 

Vierailija kirjoitti:

92. Lapset oli 2/4 kun mentiin terapiaan. 

Hänen unelmansa oli kotiäitinä olo mahdollisimman pitkään, meni sitten lopulta töihin kun nuorimmainen täytti 4.

Meillä se ongelma oli just kun vaimo oli vaan kotona, ei hän pystynyt menemään mihinkään koska oli tehnyt elämästään liian kiireistä.

Tyyliin herätys 06.30.

Aamupalan teko 06.35-06.45.

Aamupala 06.45-07.05.

Tiskikoneen tyhjennys 07.07-07.11.

Kahvi+ some 07.12-07.25.

Pölyjen pyyhintä 07.26-07.45.

Lasten pukeminen ja ulkoilu 07.46-09.00

Ja tolla kaavalla 22.00 asti kunnes piti mennä nukkumaan. Ja kuten varmaan arvata saattaa lapsiperhe ei aikataulut toimi ja hän ei kestänyt sitä. Hän myös oletti että mä sitoudu hänen laatimassa minuutti aikatauluun orjallisesti. 

 

 

Tämä kuulostaa kyllä niin erikoiselta ja harvinaiselta, että jos on totta, niin on niin yksi miljoonasta tapaus, että siitä ei ole vinkiksi muille. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mun ex vaimo paini saman asian kanssa vajaan vuoden sitten päätti erota.  4kk eron jälkeen hän paloi loppuun.  6kk kohdalla hän halusi minut takaisin.

 

Myönsi itsekkin että oli sokeutunut siihen kuinka paljon oikeasti teinkin arjessa ja keskittyi ainostaan siihen mitä itse tekee.

Totta. Näinkin voi käydä. Mun nykyisen mieheni ex ei halunnut takaisin, mutta hänelle tuli yllätyksenä, ettei mies enää ollut käytettävissä korjauksiin, huonekalujen kasaamisiin, kuskauksiin jne. eron jälkeen. Toki alun suuttumuksen jälkeen pakon edessä oppi selviämään itse. Hänen syynsä eroon toki ei ollut tämä perus mies tekee liian vähän vaan se, ettei voi perheellisenä bilettää kuin teini. Mieheni on lähivanhempi.

Oma kokemukseni taas on, että pääsin helpommalla eron jälkeen. Silloin mulle vasta ihan oikeasti valkeni kuinka vähän mies oli teh

Meillä kanssa aikoinaan kun perhettä oli ja jokunen lemmikkikin niin siivottavaa viikonloppuisin niin niin mies huuteli sohvalta, että älä vaan rasita itseäsi liikaa. No senhän tietää rasitinko, kun kaikki piti tehdä yksin. Ei todellakaan sänkyhommat  rattipoikkiväsyneenä käyneet mielessä. Joskus kysyin mieheltä, eikä häntä yhtään vaivaa, että toinen joutuu tekemään kaikki työt, mutta mies vain sanoi, ettei tunnu missään.   No ei kyllä tuntuntu mullakaan missään, kun pistin miehen kävelemään. Elämä helpottui kummasti ja oli ilo tehdä hommia,, kun ei ollut vapaamatkustajaa perässä vedettävänä. 

Ps ennen lapsia tuokin mies teki ruokaa ja osallistui kotikommiin, mutta kun olin lasten kanssa kotona jokusen vuoden, mies oppi, ettei mitään tarvitse tehdä, eikä tyyli muuttunut vaikka lähdin takaisin työelämää, niin ainoa vaihtoehto oli ero.  Suurin helpotus on tosiaankin se ilmapiirin parannus. 

Nyt te tänne ketjuun rahasta kuittailevat miesvauvat:

Jätin exäni juuri tuon kaikesta luistelun ja jatkuvan kitinän takia. Hänkin käytti välillä tuota rahakorttia, vaikka itsekin tienaan keskivertoa enemmän. Nykyinen mieheni tienaa yli 100ke vuodessa. Tekee johtajana paljon töitä eikä kokonaispalkkauksessa tunneta ylitöitä. Silti hän osallistuu käskemättä kotitöihin. Silti hän ei sotke eikä kuormita minua lisää. Silti hänellä löytyy aikaa huomioda myös minua. Oikein mielelläni huomioin myös häntä enkä koskaan kieltäydy seksistä. Ei niiden rahojen takia, vaan siksi, että tämä mies saa minut tuntemaan itseni hyväksi. Hänen läsnäolonsa parantaa elämääni, ei huononna sitä.

Vierailija kirjoitti:

Meillä ex mies teki kyllä osan kotitöistä ja oli lasten kanssakin. Tai no, näennäisesti. Ei se oikein mitään niiden kanssa tehnyt, mutta oli paikalla ja sai niille ruuan eteen jne. Mutta silti tuntui että yksin on helpompaa. Ei kukaan valita tai kiukkua. Joutuu myös omilla viikoillaan hoitamaan niitä lasten asioita, vaikka toki parhaansa mukaan koittaa ne lääkäriajat ym varata juuri minun viikolleni. Itse ei ole kertaakaan ottanut töistä vapaata lasten takia, laittaa sitten sen kipeän lapsen vaikka äitinsä hoidettavaksi. Tai jättää yksin, vaikka kyseessä oli silloin alle 10v. Joten toki jollain tavalla on huolta heistä, kun ovat isällään. Onneksi eivät ihan pieniä kuitenkaan ollut kun erottiin. Rahallisesti pärjään myös paremmin nyt, vaikka ex ei mitään maksa, kelasta tulee elaritkin. Varmaan ylpeilee silläkin, että ei tarvitse maksaa mitään lastensa elämästä, kuin ruuat hänen luonaan. 

Tässä ihmetyttää, että miten perustelet itsellesi lapsen heitteillejätön? Eli sinä haluat näyttää miehelle, vähät lapsesta. Käy sääliksi tämä lapsi ei ole yhtään vastuullista vanhempaa. 

Vierailija kirjoitti:

Olisiko ilman elareita helpompaa?

Vanhemman elatusvastuu lapsista ei pääty eroon, jos et sitä tiennyt.

On.

Nykypäivän ihmiset on niin itsekkäitä. Juu varmasti sinulle olisi helpompaa ja kivempaa. Ja juu miehet on laiskoja ja entistä itsekkäämpiä.

Entäs lapsesi? Ehkä he vielä haluavat elää isinkin kanssa eivätkä koe tilannetta huonona. 

Minäkin raahaan aikuista ihmistä mukanani mutta teen sen lapseni vuoksi, ettei pienen tarvitse reissata kahta kotia ja saa elää ns ydinperhe-elämässä aikuisikään. Iskä on lapsen mielessä kiva ja ihana. Joskus vituttaa enemmän, toisinaan vähemmän mutta aikuinen ihminen selviää semmoisista tunteista. 

Minusta lapsiperheissä ainoa hyväksyttävä syy erota on väkivalta tai alkoholismi. Erota ehtii 18v päästäkin. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mun ex vaimo paini saman asian kanssa vajaan vuoden sitten päätti erota.  4kk eron jälkeen hän paloi loppuun.  6kk kohdalla hän halusi minut takaisin.

 

Myönsi itsekkin että oli sokeutunut siihen kuinka paljon oikeasti teinkin arjessa ja keskittyi ainostaan siihen mitä itse tekee.

Totta. Näinkin voi käydä. Mun nykyisen mieheni ex ei halunnut takaisin, mutta hänelle tuli yllätyksenä, ettei mies enää ollut käytettävissä korjauksiin, huonekalujen kasaamisiin, kuskauksiin jne. eron jälkeen. Toki alun suuttumuksen jälkeen pakon edessä oppi selviämään itse. Hänen syynsä eroon toki ei ollut tämä perus mies tekee liian vähän vaan se, ettei voi perheellisenä bilettää kuin teini. Mieheni on lähivanhempi.

Oma kokemukseni taas on, että pääsin helpommalla eron jälkeen. Silloin mulle vas

Eli mieskin on sinulle sanonut, että ota rauhallisesti, rätti pois ja istu alas. Mutta sinä et osannut, vaan hulluna siivoat, miksi? Miksimiehen pitäisi tehdä jotain jos asiat ovat sekaisin sinun päässäsi?

Vierailija kirjoitti:

Mahdollisesti. Mutta sitten lapset ovat todennäköisesti isällä osan ajasta, kuten joka toisen joulun. Hyvänä puolena kyllä sinulla on omaa aikaa. Joudutte sopimaan suunnitelmista, isän nimi tarvitaan papereihin jne. Isän uusi vaimo tulee ehkä nopeastikin kuvioihin. 

Isän nimi tarvitaan vain jos on yhteishuoltajuus. Isä saa hankkia uuden vaimon kuvioihin ihan niin nopeasti kuin haluaa. Se ei muille kuulu eikä ole muiden saneltavissa. 

Vierailija kirjoitti:

Nyt te tänne ketjuun rahasta kuittailevat miesvauvat:

Jätin exäni juuri tuon kaikesta luistelun ja jatkuvan kitinän takia. Hänkin käytti välillä tuota rahakorttia, vaikka itsekin tienaan keskivertoa enemmän. Nykyinen mieheni tienaa yli 100ke vuodessa. Tekee johtajana paljon töitä eikä kokonaispalkkauksessa tunneta ylitöitä. Silti hän osallistuu käskemättä kotitöihin. Silti hän ei sotke eikä kuormita minua lisää. Silti hänellä löytyy aikaa huomioda myös minua. Oikein mielelläni huomioin myös häntä enkä koskaan kieltäydy seksistä. Ei niiden rahojen takia, vaan siksi, että tämä mies saa minut tuntemaan itseni hyväksi. Hänen läsnäolonsa parantaa elämääni, ei huononna sitä.

Sellaista se on kun ei tarvitse rasittaa itseänsä töissä. On luokkaus kaikkia työtä tekeviä ihmisiä kohtaa puhua johtajien "työstä" työntekona.

Vierailija kirjoitti:

Nykypäivän ihmiset on niin itsekkäitä. Juu varmasti sinulle olisi helpompaa ja kivempaa. Ja juu miehet on laiskoja ja entistä itsekkäämpiä.

Entäs lapsesi? Ehkä he vielä haluavat elää isinkin kanssa eivätkä koe tilannetta huonona. 

Minäkin raahaan aikuista ihmistä mukanani mutta teen sen lapseni vuoksi, ettei pienen tarvitse reissata kahta kotia ja saa elää ns ydinperhe-elämässä aikuisikään. Iskä on lapsen mielessä kiva ja ihana. Joskus vituttaa enemmän, toisinaan vähemmän mutta aikuinen ihminen selviää semmoisista tunteista. 

Minusta lapsiperheissä ainoa hyväksyttävä syy erota on väkivalta tai alkoholismi. Erota ehtii 18v päästäkin. 

Tietääkö miehesi, että otat eron heti, kun lapsi täyttää 18 vuotta?

Vierailija kirjoitti:

Nykypäivän ihmiset on niin itsekkäitä. Juu varmasti sinulle olisi helpompaa ja kivempaa. Ja juu miehet on laiskoja ja entistä itsekkäämpiä.

Entäs lapsesi? Ehkä he vielä haluavat elää isinkin kanssa eivätkä koe tilannetta huonona. 

Minäkin raahaan aikuista ihmistä mukanani mutta teen sen lapseni vuoksi, ettei pienen tarvitse reissata kahta kotia ja saa elää ns ydinperhe-elämässä aikuisikään. Iskä on lapsen mielessä kiva ja ihana. Joskus vituttaa enemmän, toisinaan vähemmän mutta aikuinen ihminen selviää semmoisista tunteista. 

Minusta lapsiperheissä ainoa hyväksyttävä syy erota on väkivalta tai alkoholismi. Erota ehtii 18v päästäkin. 

Kuvittele tilallesi aikuinen tyttäresi. Mitä tunnet äitinä? 

105. Pariterapeutti sanoi että toi on itseasiassa aika yleistä.   Ihmisillä on tarve kontrolloida elämäänsä.  Ja jos ja kun se elämä supistuu yllättäen sinne kotiin " monilla" käy näin kun tulee lapsi.  Siitä kodista/ lapsesta tulee se elämän keskipiste ja omat tarpeet painuu unholaan. Joka alkaa syömään sitten parisuhdetta ja omaa viihtyvyyttä elämässään..

Vaimoni kuulemma haki tuolla aikataulutuksella ja standardien tekemisellä runkoa elämäänsä. Joka sitten alkoi kostautua kaikkeen muuhun.  Hän tajusi välittömästi itsekkin asian kun terapeutti selitti hänelle.

Vierailija kirjoitti:

Nykypäivän ihmiset on niin itsekkäitä. Juu varmasti sinulle olisi helpompaa ja kivempaa. Ja juu miehet on laiskoja ja entistä itsekkäämpiä.

Entäs lapsesi? Ehkä he vielä haluavat elää isinkin kanssa eivätkä koe tilannetta huonona. 

Minäkin raahaan aikuista ihmistä mukanani mutta teen sen lapseni vuoksi, ettei pienen tarvitse reissata kahta kotia ja saa elää ns ydinperhe-elämässä aikuisikään. Iskä on lapsen mielessä kiva ja ihana. Joskus vituttaa enemmän, toisinaan vähemmän mutta aikuinen ihminen selviää semmoisista tunteista. 

Minusta lapsiperheissä ainoa hyväksyttävä syy erota on väkivalta tai alkoholismi. Erota ehtii 18v päästäkin. 

Haluat siis opettaa lapsellesi sellaisen parisuhdemallin, jossa puoliso on vain pakollinen paha jota siedetään ja naisem/äidin tehtävä on hoitaa kaikki. Älä luule etteikö lapsesi imisi näitä vaikutteita kotoaan ja kipuilisi sitten aikuisena omissa parisuhteissaan (jos edes sellaista haluaa). No, jokainen vanhempi tekee omat virheensä eikä voi tietää mikä olisi aina se lapselle paras vaihtoehto, kun sitä täydellistä ei vaan aina ole tarjolla. 

Vierailija kirjoitti:

Nykypäivän ihmiset on niin itsekkäitä. Juu varmasti sinulle olisi helpompaa ja kivempaa. Ja juu miehet on laiskoja ja entistä itsekkäämpiä.

Entäs lapsesi? Ehkä he vielä haluavat elää isinkin kanssa eivätkä koe tilannetta huonona. 

Minäkin raahaan aikuista ihmistä mukanani mutta teen sen lapseni vuoksi, ettei pienen tarvitse reissata kahta kotia ja saa elää ns ydinperhe-elämässä aikuisikään. Iskä on lapsen mielessä kiva ja ihana. Joskus vituttaa enemmän, toisinaan vähemmän mutta aikuinen ihminen selviää semmoisista tunteista. 

Minusta lapsiperheissä ainoa hyväksyttävä syy erota on väkivalta tai alkoholismi. Erota ehtii 18v päästäkin. 

Itsekkyys ei ole huono asia. Miksi se olisi jotenkin ihailtavaa, että uhraat ison osan elämästäsi palvellen ihmistä, joka ei kunnioita sua ja jota kohtaan sä katkeroidut vuosi vuodelta enemmän? Ei siitä mitään mitaleja jaeta.

Lisäksi jos kotona riidellään, vanhemmat eivät tule toimeen ja on ahdistava ilmapiiri, niin kyllä lapset sen huomaa. Muistan, kun olin ala-asteella ja luokkakaverini puhui monesti kuinka toivoisi vanhempiensa eroavan, kun kotona on niin painostavaa. Se, että ala-asteikäinen lapsi joutuu miettimään tuollaisia asioita on todella surullista, varsinkin kun hänenkin vanhempansa varmaan luulivat tekevänsä juuri tälle lapselle suurenkin palveluksen sietämällä toisiaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meillä ex mies teki kyllä osan kotitöistä ja oli lasten kanssakin. Tai no, näennäisesti. Ei se oikein mitään niiden kanssa tehnyt, mutta oli paikalla ja sai niille ruuan eteen jne. Mutta silti tuntui että yksin on helpompaa. Ei kukaan valita tai kiukkua. Joutuu myös omilla viikoillaan hoitamaan niitä lasten asioita, vaikka toki parhaansa mukaan koittaa ne lääkäriajat ym varata juuri minun viikolleni. Itse ei ole kertaakaan ottanut töistä vapaata lasten takia, laittaa sitten sen kipeän lapsen vaikka äitinsä hoidettavaksi. Tai jättää yksin, vaikka kyseessä oli silloin alle 10v. Joten toki jollain tavalla on huolta heistä, kun ovat isällään. Onneksi eivät ihan pieniä kuitenkaan ollut kun erottiin. Rahallisesti pärjään myös paremmin nyt, vaikka ex ei mitään maksa, kelasta tulee elaritkin. Varmaan ylpeilee silläkin, että ei tarvitse maksaa mitään lastensa elämästä, kuin ruuat hänen luonaan.&nbs

 

Tä? En ymmärrä tota heitteillejättö-juttua. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Riippuu miehestä että jos on yhteiset rahat ja mies huomattavan paljon hyvätuloisempi niin auttaa se taloudellinen panos jotain.

Auttaa, mutta ei sillä voi ostaa vapaalippua kaikesta perheeseen liittyvästä vastuusta. Jos molemmat käy töissä niin molemmat hoitaa kotitöitä. Toki jos molemmille sopii, että toinen jää kotia hoitamaan ja toinen elättää, voidaan sopia muustakin, mutta ei se kyllä yleistä ole. Ja se on naiselle kyllä aikamoinen loukku, kun sitten tosiaan on taloudellisesti riippuvainen miehestä ja on vaikea päästä tilanteesta irti. Ei pitäisi ilman vakavaa harkintaa ja varasuunnitelmaa sellaiseen lähteä. 

Joo ja viimeistään kun eläke-ikä alkaa lähestymään havahdutaan siihen, että sitä eläkeettä ei juurikaan tule. Eikä ne lapsetkaan ole loppujen lopuksi kauaan siellä kotona. Sitten on vaikea enää päästä työelämään, kun koulutus on vanhentunut jne. Edessä on uudelleen koulunpenkki jos töihin halajaa. 

Ja jos käy niin, että ero tulee, jää nainen täysin tyhjänpäälle.  Ei hyvä diili naiselle.