Millaisista töistä on niin naatti ettei illalla jaksa kuin istua sohvalla?
Kommentit (95)
Opettaja ja vielä kerran opettaja.
Tosin olen korvannut sohvalla makaamisen sillä, että painun koiran kanssa metsään haahuilemaan yksin pariksi tunniksi, sitten mahdollisimman pian nukkumaan, että kestää seuraavan päivän. Mutta ihmisiä en jaksa, en läheisimpiäkään, enää työpäivän jälkeen. Enkä jaksa tehdä mitään aloitekykyä ja ajattelua vaativaa. Monotoninen kävely, taivaan tuijottelu, koiran halailu -ne onnistuvat ja ovat kuitenkin vähän terveellisempi vaihtoehto kuin sohvalla makaaminen.
Hullun hommaa tämä on.
Tämä ketju sai minut muistelemaan aikaani tallityöntekijänä. Erittäin fyysistä työtä, raskaita taakkoja ja erilaisia hevosia. Työpäivän aikana kävelyä 5-10 km. Nykyään en ole enää noissa töissä, pidän kyllä vieläkin hevosista, mutta yksi oma riittää. Sitä on kiva paijailla, enempään en jaksa sitoutua.
Asiakaspalvelu puhelimessa on paljon raskaampaa kuin fyysinen tehdastyö. Siis minun mielestäni, tällä kokemuksella. Aspapäivän jälkeen pää on täynnä sumua ja ärsytystä, kun taas tehdaspäivän jälkeen jaksaa vielä tehdäkin jotain.
Vierailija kirjoitti:
Ihan millaisista vaan sen jälkeen kun täyttää 50.
Ei aina.Itse tein kokoaikaista työtä ravintola-alalla ja illalla vielä 4-5 km lenkki koiran kanssa.Näin tein 65-vuotiaaksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siivoustyö. Sattuu ihan perkeleesti tuonne klo 10 asti aamulla. Sitten helpottaa ja on töissä taas ok.
Jep, lattiakaivojen pesupäivinä tulee kyykättyä ja iskias iskee sitten myöhemmin.
Näin on, iskias ja lattiakaivot eivät sovi yhteen. Täyttä tuskaa.
Istumatyö, selkä ei kestä. Nepsyoireisena kun kokoajan pitää pelätä tekemästä virheita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihan millaisista vaan sen jälkeen kun täyttää 50.
Höpsistä, meidän crossfit-treeniporukka on 45-65 vuotiaita ja koko jengi treenaa 4-6 x viikossa. Kaikilla on myös täysipäiväinen työ.
Tämä, jos kuntoilet ja pidät muutenkin terveydestä huolta niin ei työ vie sinusta kaikkea energiaa vaikka yli 50v oletkin.
Jep, on totta, kun jaksaa panostaa erittäin terveelliseen ruokaan, kuntoilla useamman kerran viikossa, sekä aerobista että lihaskuntoa, niin nukkuu hyvin yöt ja jaksaa tehdä työt ja siinä sivussa vielä koti- yms. hommat. Välillä, kuten tänään, veemäisen päivän jälkeen kauhea hedari ja sohva kutsui. mutta sain kangettua itseni sieltä lenkille paskaan säähän ja sinnehän se päänsärky jäi.
On se tosiasia, että nykyisin niillä joilla on töitä, hukkuvat siihen. Jotenkin pitäisi osata hellittää. Ei tässä ole järkeä.
Vierailija kirjoitti:
SO-TE-alan ammatit.
Koko elämä menee.
Tämä! T: Alalta jo pois vaihtanut
Urakkapalkatut työt. Ei sovi kaikille. Täytyy olla taitava ja pitää työstään. Silti yhtiö ja verottaja vie julmetun siivun ahkeruudesta.
Vierailija kirjoitti:
Urakkapalkatut työt. Ei sovi kaikille. Täytyy olla taitava ja pitää työstään. Silti yhtiö ja verottaja vie julmetun siivun ahkeruudesta.
Mulle tämä sopi! Tehokasta työtä ja sit ku on tehty ni sit on tehty. Toki vaatii sitten kunnon pitkät kokopäivähuilir välissä. Tuntityömatoilu ahdistaa enemmän. Tahallista norkoilua ja hidastelua et saa tunnit täyteen). (Siis toki tuntitöissäkin ihmiset tekee ihan hyvin röitä, mut sit jos ei o hommia niin norkoillaan väkisin)
Mikä tahansa työ, jos sitä pitää tehdä kahden tai kolmen ihmisen edestä.
Ihan kassa-myyjän työ. Vaikka päivien pituus vaihtelee 4h-8h ollen pääasiassa 6h.
Kaadun sänkyyn kun kotiin pääsen ja nukun taju kankaalla pari tuntia.
Sitten saatan jaksaa tehdä kotihommia ja ruokkia lapsukaiset. Tai sit eineksiä mikroon ja sohvalle loppuillaksi.
Vapaapäivinä saattaa jaksaa ulkoillakin, tai sitten ei.
Eniten väsymystä aiheuttaa jatkuva meteli, kiukkuiset asiakkaat ja kiire. Pomon veetuilut siitä, kun ei oo kaikkia hommia ehtinyt vaikka hiki päässä touhuaa, vie oman osansa voimista.
Työharjoittelijat (nää muutaman viikon tutustujat varsinkin) vievät sitten viimeiset voimat, kun aina uuden perehdytys on vähän väliä eikä isoa osaa näistä kiinnosta työtehtävät kuitenkaan. Tehdään vähän sinne päin ja sitten vakihenkilökunta korjaa perästä. Kunhan on ensin saanut huudot asiakkaalta, kun joku on loppu ja onkin vaan väärään paikkaan nopeasti pois käsistä tyrkätty
Ei jaksa, ei.
Mä olen 61v siivooja ja kun mä pääsen kotiin, en jaksa enää edes istua. Vedän suoraan levyksi sohvalle, kun selkää ja jalkoja särkee ja turvottaa niin paljon.
Vierailija kirjoitti:
Esimerkiksi Gulakin leirillä metsätöissä. Just olen lukemassa Gulak - vankileirien saaristoa ja siinä kerrotaan miten vangit käveli 5 kilometriä työmaalle, työpäivän pituus kesällä 12 tuntia. Ruokana jotain epämääräistä keittoa ja mustaa leipää. Viis kilometriä takaisin leiriin. Ei varmasti jaksanut muuta kuin maata, tosin ei sohvalla vaan laverilla kenellä sellsinen oli.
Talvella helpompaa, työpäivä vain 10 tuntia.
5 km ei ole pitkä työmatka käveltäväksi, ei edes 12 tunnin työnteon päätteeksi. Aika vieraantunut on todellisuudesta jos 5 km pitää vaativana suorituksena.
Vierailija kirjoitti:
Raksalla ainakin väsyy. Eipähän ole enää unettomuutta.
Väsyin kyllä, mutta koko päivän ulkonaolosta posket kuumotti häiritsevästi iltaisin ja en saanut unta.
Luokanopettajan työ: pitää revetä niin moneen tehtävään yhtäaikaa, jatkuva ajatusten keskeytys.
Asiakaspalvelu! Se olisi ihan kivaa jos asiakkaat osaisivat käyttäytyä. Jatkuva raivoamisen kuuntelu väsyttää.