Millaisista töistä on niin naatti ettei illalla jaksa kuin istua sohvalla?

Se on virhe istua sohvalla. Makuu asento eikä mitään turhia liikkeitä. Kaukosäädin on tietenkin kädessä.

T. Sohvan guru.

En periaatteessa oo tästä työstä "naatti", mutta mulla menee päivässä vähintään 4-4,5h työmatkoihin julkisilla, eli työpäivän pituudeksi tulee helposti yli 12 tuntia. En vain ehdi tehä työpäivän jälkeen mitään 🤔

N32

Vierailija kirjoitti:

Opettajan työ. 

T. Ope, josta on tullut sohvaperuna 

Se näkyy kuvistasikin.

Puhelinaspatyö, jossa kuuntelin koko päivän asiakkaiden huutoa, syyttelyä, uhkailua ja haukkumista sellaisista asioista, joihin en voinut vaikuttaa. Ja jos pystyin asiakkaita auttamaan, sai kuunnella sitten valitusta yleisesti toiminnasta ja vaikka ihan vaan äänestäni. Esimies myös hengitti niskassa jatkuvasti ja kuunteli puheluitani ja etsi niistä oikein kaivelemalla jotain kommentoitavaa. Ihan todella väsyttävää ja kamalaa työtä. Vapaa-ajalla lähinnä nukuin ja makasin sohvalla, koska voimat eivät riittäneet muuhun. 

Olen tehnyt rankkaa fyysistäkin työtä vuosikaudet, mutta mikään ei uuvuta niin totaalisesti kuin sellainen toimistotyö missä on mahdottomat aikataulut ja päivät täynnä monimutkaista päätöksentekoa.

Siivoustyö. Sattuu ihan perkeleesti tuonne klo 10 asti aamulla. Sitten helpottaa ja on töissä taas ok.

Mä teen 3-vuorossa, fyysisesti raskasta, nopeatahtista, yksitoikkoista tuotantotyötä meluisassa tehtaassa. Ja todellakin olen aivan loppu ku pääsen kotiin. 

Kaikki valittaviin asiakkaisiin liittyvä. Uliulivinkuvonku parku mutku MINÄ MINÄ MINÄ!!

Varhaiskasvatuksen opettajan työ.

Vierailija kirjoitti:

Toimistotyöt, joissa jatkuvasti joutuu keskittymään ja ajattelemaan ja olemaan tarkka.

Lisäksi niitä töitä on liikaa ja viimeistään illalla kotona on jo mietittävä seuraavan päivän työlista sekä laitettava tärkeysjärjestykseen, kun kaikkea ei kuitenkaan ehdi.

Päiväkoti.

Vierailija kirjoitti:

Ihan millaisista vaan sen jälkeen kun täyttää 50.

Höpsistä, meidän  crossfit-treeniporukka on 45-65 vuotiaita ja koko jengi treenaa 4-6 x viikossa. Kaikilla on myös täysipäiväinen työ.

Melkein mistä vaan, jos ei ole syntynyt kunnianhimoiseksi suorittajaksi. Tälläisenä herkkänä ja rauhallisena ja ujona olen aina poikki työpäivän jälkeen, vaikka en ole edes kohdannut ketään. Kun on vaan vieras ilmapiiri niin alkaa jännittää aina.

Puhelinasiakaspalvelu. Istuminen väsyttää, huutavat (soitan tästä Hesariin/poliisille/syyttäjälle/pomolle) keski-ikäiset akat ja ukot veetuttaa ja pomo vahtii sekuntikellon kanssa vessataukoja. Lähinnä pää on täynnä niin paljon kuraa työpäivän jälkeen että pakko vaan maata ameebana sohvalla kun muuhun ei pysty. 

Varhaiskasvatustyö vetää kyllä pään jumiin! Kauhea kiire ja hälinä. Meteli käy korviin ja joka päivä saa rukoilla että olisipa EDES tänään tarpeeksi väkeä talossa...

Lähes jokainen työ, jossa joudut raahautumaan työpaikalle ja olemaan skarppina 8 tuntia putkeen. Ruokatauot pitää viettää vielä jossain ihmismölinässä. 

Etätöitä tekevä puolisoni kiukuttelee nykyään, kun joutuu yhtenä päivänä viikossa menemään työpaikalle. On kuulemma hirveän raskasta ja siellä työpaikalla pitää tehdä koko päivä töitä. 

Uusi työ. Jos on vaan pätkää pätkän perään uusissa paikoissa, ei pääse perille systeemiin ja koko ajan väsyttää. Olisipa vakityö.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Opettajan työ. 

T. Ope, josta on tullut sohvaperuna 

Se näkyy kuvistasikin.

Olet aivan oikeassa, se näkyy ihan kaikessa.

T. Sohvaperuna-ope

Suurtalouskokin työ. Fyysinen työ, meteliä, tiukasti aikataulutettu työ, liian vähän henkilökuntaa, kuuma keittiö. Viime vuosina on tullut järjetön määrä tietokonehommia ja kirjaamista oman työn päälle, mutta ei ole aikaa siihen. Pomo-osasto ei välitä kentältä tulevasta palautteesta, esim. toimimattomasta ruokalistasta ja ruoista, jotka eivät maistu kenellekään. Minä otan asiakkailta kaiken pâskan niskaan. Olen kyllästynyt kuuntelemaan sitä. 

Sellainen työ, jossa heitetään ns bussin alle jatkuvasti. Perehdystystä ei tehdä kunnolla eikä kukaan halua tai kerkeä neuvoa, kun eteen tulee pattitilanne. Parhaimmassa tapauksessa saat huudot kun olet tehnyt asian X väärin, kun kukaan ei ole sitä ikinä ohjeistanut eikä ohjeita ole missään.