Kalle, 10, joutui pakkohoitoon ja erotettiin koulusta lastensuojelun piti auttaa, mutta kävikin päinvastoin
Mutta koulun pitäisi sitten osata ottaa nämä vastaan? Ei ole huostaanotto oikea ratkaisu mutta jos lapsi on väkivaltainen, ei siitä pitäisi muiden kärsiä koulussa.
Kommentit (93)
Nämä on valitettavan yleisiä ongelmia nepsylasten kanssa, ja huostaanotto tosiaan yleensä huonontaa heidän vointiaan ja pahentaa oireita. Osaaminen näissä asioissa on ihan onnettoman huonoa läpi koko "tukea" tarjoavan kentän.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Paistaa läpi yh äiti jolla vakavia ongelmia omassa elämässään ja väkisinkin myös kasvatuksessa. Eihän kukaan koskaan halua myöntää, että itsessä olisi vikaa tai kotona ongelmia, egei, aina ongelmat johtuvat jostain aivosairaudesta ja vika on muissa. Koulussa, hoitotahossa, lastensuojelussa, yhteiskunnassa, etc. Ei ikinä katsota peiliin, vaikka kotonahan lapsi valtaosan ajasta ollut vuorovaikutussuhteista ongelmat lähtevät. Mutta kivempi on, kun voi syyttää muita.
Huostaanotto tehdään vain, jos avohuollon toimet eivät ole riittäviä. Ei siis todellakaan kevyin perustein. Kotona on ollut jotain vakavasti pielessä. Äiti ei ole pystynyt tarjoamaan hyvää kasvuympäristöä. Isää ei ilmeisesti ole kuvioissa ollutkaan. Hyvä, et on otettu huostaan.
Et sitten lukenut sitä juttua? Huostaanotto on nimenomaan tehty muista syistä, kuin siitä, e
Totta kai se äippä väittää noin. Kuka nyt haluaisi sanoa, että on kyvytön vanhempana. Tiedän näitä ihmisiä, jolla elämänhallinta täysin pielessä ja syyttävät laskua, kun tahtovat puuttua asioihin. Lasu ei voi ottaa huostaan, jos kotona on riittävät mahdollisuudet huolehtia. Huostaanotto on ihan eri juttu kuin avohuollon sijoitus. Siinä on aina kyse siitä, että kotona ei voida tarjota hyvää kasvuympäristöä eli vanhemman ongelmista.
Hyvä että otettu lapsi huostaan. On edes joku mahdollisuus, että vielä saa vakaat olot. Jutun äiti niitä selvästi ei pysty antamaan. Kovasti ämmästyttäö että näille äideille aina omat oikeudet ovat lapsen oikeuksia tärkeämmät. Lapsella on oikeus turvalliseen kasvuympäristöön. Olisi parempi olla tekemättä lapsia, jos ei sellaista pysty tarjoamaan. Tai olemaan dokaamatta edes raskausaikana. Onhan se mahdollista että pojalla on aivovamma (FASD), ja se on kyllä 100% äidin juomisesta johtuva.
Kaikki lapset huostaan. Löytyisiköhän Suomesta jokin hylätty hotelli?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitähän tää äiti valittaa. Ottaisi lapsen kotiin jos kokee hänen kanssaan pärjäävän. Kotiin ei voida loputtomiin antaa tukea, siksi lapsia sijoitetaan.
Loputtomiin? Laitoshoito on todella kallista. On valitettavaa, että nepsylapsille tarjotaan liian usein ensimmäiseksi vaihtoehdoksi sijoitusta, vaikka heidän kohdallaan siitä on useimmiten haittaa. Olisi monia muita tapoja auttaa.
Mikä se tapa on? Näitä nepsyjä on pilvin pimein eikä kaikille riitä terapeuttia julkisella puolella. Koulu ei ole oikea paikka terapoida muiden kustannuksella.
Sermi, oma tila, pienryhmä, VSOP, lyhennetty koulupäivä, avustaja, pienryhmä, pajaluokka, sairaalakoulu, tutkimukset, tukihenkilö, psy
Eihän nämä kaikki nyt yhdellä lapsella ole käytössä. Nämä oli esimerkkejä erilaisista tukitoimista. Yhden lapsen sijoitus maksaa reilusti yli 100000 euroa vuodessa. Miten meillä on varaa tähän, mutta ei ennaltaehkäisyyn? Oma tila (lapsen iästä riippuen) sermi, lyhennetty koulupäivä tai VSOP ei tuo koululle kuluja kuin ylimääräisten palaverien muodossa, joita haastavissa tilanteissa pidetään muutenkin. Pienryhmät maksaa toki suhteellisesti enemmän, mutta ei nekään mitään yksityiskouluja ole. Tutkimukset maksaa vähemmän kuin psykiatrinen hoito. Kun ennaltaehkäistään, voidaan myös kuntouttaa.
Olen itse esimerkki aggressiivisesta nepsystä, jolla kuormitus aiheutti väkivaltaisuutta. Monen mielestä olisin varmasti kuulunut sähkötuoliin niin kuin täällä joku kommentoi. Onneksi olen kuitenkin saanut apua ja tukitoimia hyvin vaikeisiin oireisiin. Nykyään olen korkeasti koulutettu ja tienaan enemmän kuin keskivertonainen.
Mikä tätä aikaa vaivaa. Diagnooseja diagnoosien perään, kuka niistä hyötyy?
Lapsi tarvitsee rakkautta ja hyväksyntää, syliä ja hellyttä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitähän tää äiti valittaa. Ottaisi lapsen kotiin jos kokee hänen kanssaan pärjäävän. Kotiin ei voida loputtomiin antaa tukea, siksi lapsia sijoitetaan.
Loputtomiin? Laitoshoito on todella kallista. On valitettavaa, että nepsylapsille tarjotaan liian usein ensimmäiseksi vaihtoehdoksi sijoitusta, vaikka heidän kohdallaan siitä on useimmiten haittaa. Olisi monia muita tapoja auttaa.
Mikä se tapa on? Näitä nepsyjä on pilvin pimein eikä kaikille riitä terapeuttia julkisella puolella. Koulu ei ole oikea paikka terapoida muiden kustannuksella.
Sermi, oma tila, pienryhmä, VSOP, lyhennetty koulupäivä, avustaja, pienryhmä, pajal
Eihän nämä kaikki nyt yhdellä lapsella ole käytössä. Nämä oli esimerkkejä erilaisista tukitoimista. Yhden lapsen sijoitus maksaa reilusti yli 100000 euroa vuodessa. Miten meillä on varaa tähän, mutta ei ennaltaehkäisyyn? Oma tila (lapsen iästä riippuen) sermi, lyhennetty koulupäivä tai VSOP ei tuo koululle kuluja kuin ylimääräisten palaverien muodossa, joita haastavissa tilanteissa pidetään muutenkin. Pienryhmät maksaa toki suhteellisesti enemmän, mutta ei nekään mitään yksityiskouluja ole. Tutkimukset maksaa vähemmän kuin psykiatrinen hoito. Kun ennaltaehkäistään, voidaan myös kuntouttaa.
Olen itse esimerkki aggressiivisesta nepsystä, jolla kuormitus aiheutti väkivaltaisuutta. Monen mielestä olisin varmasti kuulunut sähkötuoliin niin kuin täällä joku kommentoi. Onneksi olen kuitenkin saanut apua ja tukitoimia hyvin vaikeisiin oireisiin. Nykyään olen korkeasti koulutettu ja tienaan enemmän kuin keskivertonainen.
Onko ne siellä häkissä koko koulupäivän vai miten se sermi auttaisi, kun lähtökohtaisesti oppituntien pitäisi olla niitä rauhallisimpia mahdollisissa hetkiä päivän aikana?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitähän tää äiti valittaa. Ottaisi lapsen kotiin jos kokee hänen kanssaan pärjäävän. Kotiin ei voida loputtomiin antaa tukea, siksi lapsia sijoitetaan.
Loputtomiin? Laitoshoito on todella kallista. On valitettavaa, että nepsylapsille tarjotaan liian usein ensimmäiseksi vaihtoehdoksi sijoitusta, vaikka heidän kohdallaan siitä on useimmiten haittaa. Olisi monia muita tapoja auttaa.
Mikä se tapa on? Näitä nepsyjä on pilvin pimein eikä kaikille riitä terapeuttia julkisella puolella. Koulu ei ole oikea paikka terapoida muiden kustannuksella.
Sermi, oma tila, pienryhmä, VSOP,
Missä ihmeen häkissä? Sermi voi auttaa esimerkiksi sellaisia lapsia, joilla on keskittymisvaikeuksia. Ihan jo tietty paikka luokassa voi auttaa, mutta opettajat voi harata näissäkin vastaan. Esimerkiksi itse halusin istua aina takana, koska se helpotti keskittymistä.
"Totta kai se äippä väittää noin. Kuka nyt haluaisi sanoa, että on kyvytön vanhempana. Tiedän näitä ihmisiä, jolla elämänhallinta täysin pielessä ja syyttävät laskua, kun tahtovat puuttua asioihin. Lasu ei voi ottaa huostaan, jos kotona on riittävät mahdollisuudet huolehtia. Huostaanotto on ihan eri juttu kuin avohuollon sijoitus. Siinä on aina kyse siitä, että kotona ei voida tarjota hyvää kasvuympäristöä eli vanhemman ongelmista."
Et yhäkään lukenut sitä juttua? Yle on nähnyt ne lastensuojelun paperit asiasta.
Koko jutun aiheena on se, että tuota sijoitusta vaaditaan hoidon saamisen ehtona, ei vanhemmuuden ja kodin ongelmien takia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitähän tää äiti valittaa. Ottaisi lapsen kotiin jos kokee hänen kanssaan pärjäävän. Kotiin ei voida loputtomiin antaa tukea, siksi lapsia sijoitetaan.
Loputtomiin? Laitoshoito on todella kallista. On valitettavaa, että nepsylapsille tarjotaan liian usein ensimmäiseksi vaihtoehdoksi sijoitusta, vaikka heidän kohdallaan siitä on useimmiten haittaa. Olisi monia muita tapoja auttaa.
Mikä se tapa on? Näitä nepsyjä on pilvin pimein eikä kaikille riitä terapeuttia julkisella puolella. Koulu ei ole oikea paikka terapoida muiden kustannuksella.
Sermi, oma tila, pienryhmä, VSOP, lyhennetty koulupäivä, avustaja, pienryhmä, pajal
Voin kertoa, että pienluokka, johon on kaikki agressiiviset laitettu samaan, vain pahentaa asioita. Varsinkin niiden raukkojen osalta, jotka sattuvat olemaan siellä muusta syystä kuin väkivaltaisuduen vuoksi. Jäi itselle melkoiset traumat tuosta, kun sai käytännössä peklätä että milloin tahansa tulee pataan ilman minkäänlaista syytä, ja siellähän se oli ok.
Sermithän voit viedä vaikka itse sinne luokkaan, ei siihen yhteiskunnan rahaa ja päätöksiä tarvita. Kotiopiskelu tulee yhteiskunnalle halvemmaksikin. Ei aina tarvitse kitistä muilta ratkaisua asioihin joita voi tehdä itse. Lasta ei kannata palvella ja terapoida avuttomaksi ja sairaaksi, sekin tekee pahaa. Terapian pitäisi lähinnä opettaa selviytymiskeinoja.
Näissä jutuissa aina annetaan ymmärtää, että kaikki nepsyt ovat jutun kaltaisia häiriköitä. Pahiten kärsivät hiljaiset ja rauhalliset nepsyt, joille ns normaalit lapset ovat niitä häiriköitä.
Vierailija kirjoitti:
Kuinkahan moni näistä nepsyistä on ihan muotisyistä nepsyjä ja huonoa käytöstä vain vahvistetaan sillä, että "ymmärretään" lapsen häiriökäytöstä? Joskus olen jopa todistanut tilanteen, missä hyvin pienelle lapselle nauretaan hyväksyvästi, kun se hiukan tuuppii ja hakkaa tavaralla päähän toista lasta, koska "tää meijän eemeli nyt on t
Viimeisessä kommentissa neuvotaan vanhempia ohjaamaan lasta lempeästi. Juu, aivan varmasti. Perheessä yksi lapsi oli poikkeuksellisen itsepäinen ja vaativa. "Kaunis puhe" ei tehonnut tähän pienokaiseen. Hän löi vanhempiaan, kun häntä kiellettiin. Kun oltiin ostoksilla kaupungilla, lapsi potki vanhempiaan, jos ei heti saanut haluamaansa tavaraa. Hänestä kasvoi silti mukava ihminen. Ehkä puuttuu jotain pitkäpinnaisuutta eikä oikein pysty odottamaan pitempään jotakin tavoitetta.
Mulla on lähipiirissä kirjolla oleva lapsi. Hän löi ja potki, kun oli ylikuormittunut. Kerran olin paikalla ko tilanteesa, kun hän potkaisi minua sääreen. Se sattui niin, että purskahdin itkuun ihan oikeasti.
Lapsi katsoi minua hämmästyneenä ja potkut ja lyömiset eivät koskaan enää kohdistuneet minuun ja kuulemani mukaan lähes kokonaan loppuivat muutenkin. Silloin tuli mieleen juuri tuo aivojen kehittyneisyyden viive. Lapsi ei ehkä ymmärtänyt, että ne potkut ja lyömiset oikeasti sattuivat, kun aikuiset eivät näyttäneet kipua.
Jaksamista kaikille.
Et sitten lukenut sitä juttua? Huostaanotto on nimenomaan tehty muista syistä, kuin siitä, että kotona olisi ollut jotain pielessä.
Jutussa kerrottiin, että lapsen vointi on huonontunut. Tämä on siis mielestäsi hyvä?