Otatteko yhteyttä jälkeenpäin työnantajaan, jos ette saaneet hakemaanne työpaikkaa?

Olen kysellyt ja olen saanut palautetta. Olen saanut vinkkejä, mutta ne eivät ole johtaneet työpaikkaan.

En ikinä kehtaisi. Heillä on muutaki tekemistä ku alkaa koutsaamaan minua.

En. Mennyt on mennyttä.

Kerran kysyin, kyseessä oli harjoittelupaikka. Oli unohdettu ilmoittaa, että sain harjoittelupaikan firmasta.

Noilla ura- ym. yksilövalmentajilla ei mene hissi edes toiseen kerrokseen asti. Typeriä löpinöitä, joilla ei ole mitään tekemistä tosielämän kanssa! 

Mitäs tänne soittelet? Et taida olla penaalin terävin kynä jos et kerrasta ymmärtänyt valinnan kohdistuneen sopivampaan. No ei siinä mitään, laitetaan nimi muistiin.

Vierailija kirjoitti:

Noilla ura- ym. yksilövalmentajilla ei mene hissi edes toiseen kerrokseen asti. Typeriä löpinöitä, joilla ei ole mitään tekemistä tosielämän kanssa! 

Da! Sanoin omalleni että kiitti, mulle riitti. Hän vastasi että jos kaikki tekisi minulle saman mitä sinä juuri teit olisin kohta työtön.

Hyvä idea! Heille voisikin alkaa soitella ja sanoa, että ette tiedä, mitä nyt menetitte: minua parempaa työntekijää ette löydä mistään.

En. Kuten en deitillekään, joilta tullut pakit.

"Yhyyyhyy, miks en kelvannut?"

Jos olen päässyt haastatteluun asti ja vastaukseksi tulee vain geneerinen "et valitettavasti tullut valituksi"-viesti, kysyn perusteita. Mutta yleensä ihan kysymättäkin yritys laittaa perusteet, joilla valitsivat uuden työntekijän ja mitä minulta uupui. Silloin en tarvitse enempää tietoa.

En todellakaan. Eikä myöskään ole otettu yhteyttä, kun olen valinnut tiimiin uutta jäsentä. 

En ottaisi yhteyttä. Olisi hyvin outoa.

Työnantaja ei välttämättä voi kuitenkaan kertoa totuutta. Esim. emme palkanneet, koska sinulla on niin runsaasti ylipainoa, että arvelimme, että et jaksa tehdä fyysistä työtä. Tai emme palkanneet, koska tehtävä oli vain muodonvuoksi auki, ja meillä oli jo tiedossa työntekijä jonka halusimme valita (laki pakottaa ilmoittamaan työpaikan, vaikka oikeasti työntekijä on jo valittu).

Olen pyytänyt ansiovertailun. Se olisi tärkeä ainakin siinä tapauksessa, että huomaa tulleensa syrjityksi, joko iän tai sukupuolen vuoksi.

Siitä myös näkee, millä ansioilla tulee valituksi ja mahdolliset virheet. Minut oli merkitty jossakin vertailussa x-tieteen ylioppilaaksi, vaikka olin jo valmis y-tieteen maisteri. En valittanut vaan oleskelin tyytyväisenä ansiosidonnaisella päivärahalla.

Yksi laittoi viestiä 

sanoimne että muilla on parempi koulutus ja myös kielitaitoa ja näyttöjä. 

 

ja emme sanoneet että perseeseen ammutun karhun asenne ei toimi 

Vierailija kirjoitti:

Noilla ura- ym. yksilövalmentajilla ei mene hissi edes toiseen kerrokseen asti. Typeriä löpinöitä, joilla ei ole mitään tekemistä tosielämän kanssa! 

Aikoinaan olin yhden työnhakuvalmentajan vastaanotolla hän motti minun työkokemusta koska niitä on useammalta alalta tarkentaen että osa työnantajista pelkää että olet vain hetken töissä ja sitten lähdet muualle 

Jos olen ollut loppuvaiheen haastattelussa ja saan tiedon, että valitsivat toisen hakijan niin kysyn kyllä, miksei valinta kohdistunut minuun. Kyse ei tähän saakka ole ollut osaamisestani vaan siitä, että ovat kokeneet toisen hakijan persoonan sopivan paremmin tiimiin.

Miksi vaivautua, kun joka paikkaan on ollut 40 - 260 hakijaa?

Vierailija kirjoitti:

Jos olen ollut loppuvaiheen haastattelussa ja saan tiedon, että valitsivat toisen hakijan niin kysyn kyllä, miksei valinta kohdistunut minuun. Kyse ei tähän saakka ole ollut osaamisestani vaan siitä, että ovat kokeneet toisen hakijan persoonan sopivan paremmin tiimiin.

Mitä ihmettä tuo nyt sitten tarkoittaa? 

Jos joku olisi niin urpo että kyselisi perään, sanoisin hänelle että kokonaisuus ratkaisi. En missään nimessä antaisi pikkurilliäkään sille että alkaisimme väittelemään onko hän jossain hyvä vai ei?

Miksi käyttäisin energiaa kuullakseni etten ollut tällä kertaa ihan se paras ja olin erikoistunut hiukan vääriin asioihin? Toisin sanoen naama ja puhetapa ei miellyttänyt ja nuori hymyilevä nainen valittiin.