Miksi farkkuihin pukeutuminen hautajaisissa olisi niin väärin?
Kommentit (430)
Chinot ei ole farkut, mutta tietyiltä osin niissä on paljon samaa kuin farkuissa. Chinot valmistetaan osin samoin kuin farkut ja se on sitten lähinnä tuottajan käsissä, myydäänkö niitä chinoina vai farkkuina.
Ihmisen elämässä on arkea ja juhlaa. Arjen ja juhlan erottaa mm. Vaatetuksesta.
Fiksut tämän tietää. Muut menevät työvaatteista juhliin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun nuori oli hautajaisissa mustassa juhlavassa kauluspaidassa, mustissa nahkanilkkureissa ja siisteissä tummansinisissä farkuissa. Kokonaisuus oli siisti ja mielestäni tilaisuutta kunnioittava.
Talous on muutenkin hieman tiukilla, joten en nähnyt järkeä hankkia kahden tunnin takia mitään pukuhousuja. Sentään ei tultu reisitasuhousuissa, hupparissa ja turvakengissä, kuten yksi vieras.
Ehkä hänellä oli sama tilanne. Monet pukeutuvat hankalaan tilanteeseen asuun, mikä antaa tuttuudellaan turvaa. Monet pönötyksen vastustajat käyttävät pönötystä suojaverhona sosiaalisten tilanteiden pelolle tai ajatukselle siitä, että ei osaa käyttäytyä tilanteessa.
Olen tehnyt saman tulkinnan tuosta joidenkin ihmisten vaikeudesta pukeutua muodollisemmin eri tilanteissa. Tottumattomuus, arkuus ja epäva
Etikettihän on tarkoitettu juuri niille omasta pukeutumisestaan epävarmoille ja pukeutumista arkaileville. Kun ei tiedetä miten pitäisi pukeutua eikä olla niitä lähimpiä omaisia, eikä olla ehkä niin totuttu pukeutumaan hautajaisiin, turvaudutaan etikettiin ja pukeudutaan varmuuden vuoksi tummiin pukuihin. Ehkä se on myös keino yrittää häivyttää sitä omaa epävarmuutta tilanteessa.
Vierailija kirjoitti:
Menisitkö naimisiin valkoisissa farkuissa? Eihän sekään väärin ole.
Menin naimisiin sinisissä farkuissa. Olisiko pitänyt siis erikseen käydä hakemassa valkoiset?
Vierailija kirjoitti:
Ihmisen elämässä on arkea ja juhlaa. Arjen ja juhlan erottaa mm. Vaatetuksesta.
Fiksut tämän tietää. Muut menevät työvaatteista juhliin.
Niin. Miksi siis niin moni olisi valmis menemään juhliin bleiserissä, joka suunniteltiin työvaatteeksi ja urheiluvaatteeksi?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun nuori oli hautajaisissa mustassa juhlavassa kauluspaidassa, mustissa nahkanilkkureissa ja siisteissä tummansinisissä farkuissa. Kokonaisuus oli siisti ja mielestäni tilaisuutta kunnioittava.
Talous on muutenkin hieman tiukilla, joten en nähnyt järkeä hankkia kahden tunnin takia mitään pukuhousuja. Sentään ei tultu reisitasuhousuissa, hupparissa ja turvakengissä, kuten yksi vieras.
Ehkä hänellä oli sama tilanne. Monet pukeutuvat hankalaan tilanteeseen asuun, mikä antaa tuttuudellaan turvaa. Monet pönötyksen vastustajat käyttävät pönötystä suojaverhona sosiaalisten tilanteiden pelolle tai ajatukselle siitä, että ei osaa käyttäytyä tilanteessa.
Olen tehnyt saman tulkinnan tuosta joidenkin ihmisten vaikeudesta pukeutua muodollisemm
Katselin Ahtisaaren hautajaisia telkkarista. Siellä niitä epävarmoja riitti saattelemassa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihmisen elämässä on arkea ja juhlaa. Arjen ja juhlan erottaa mm. Vaatetuksesta.
Fiksut tämän tietää. Muut menevät työvaatteista juhliin.
Niin. Miksi siis niin moni olisi valmis menemään juhliin bleiserissä, joka suunniteltiin työvaatteeksi ja urheiluvaatteeksi?
Siis tarkoitatko naista vai miestä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihmisen elämässä on arkea ja juhlaa. Arjen ja juhlan erottaa mm. Vaatetuksesta.
Fiksut tämän tietää. Muut menevät työvaatteista juhliin.
Niin. Miksi siis niin moni olisi valmis menemään juhliin bleiserissä, joka suunniteltiin työvaatteeksi ja urheiluvaatteeksi?
Siis tarkoitatko naista vai miestä?
Mitä merkitystä sillä on?
Lapsellani oli isänsä hautajaisissa jotkut farkkutyyppiset housut. Tummansiniset, muuta en muista. Sen lisäksi kauluspaita, koska oli kevät. Tuskin lapsi olisi isänsä muistoa kunnioittanut eri tavalla tummassa vartavasten teetetyssä puvussa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun nuori oli hautajaisissa mustassa juhlavassa kauluspaidassa, mustissa nahkanilkkureissa ja siisteissä tummansinisissä farkuissa. Kokonaisuus oli siisti ja mielestäni tilaisuutta kunnioittava.
Talous on muutenkin hieman tiukilla, joten en nähnyt järkeä hankkia kahden tunnin takia mitään pukuhousuja. Sentään ei tultu reisitasuhousuissa, hupparissa ja turvakengissä, kuten yksi vieras.
Ehkä hänellä oli sama tilanne. Monet pukeutuvat hankalaan tilanteeseen asuun, mikä antaa tuttuudellaan turvaa. Monet pönötyksen vastustajat käyttävät pönötystä suojaverhona sosiaalisten tilanteiden pelolle tai ajatukselle siitä, että ei osaa käyttäytyä tilanteessa.
Olen tehnyt saman tulkinnan tuosta joidenkin ihmisten vaikeudesta pukeutua muodollisemmin eri tilanteissa. Tottumattomuus, arkuus ja epäva
Sellaistako se on?
Ei meillä vaan. Lapsellani ei ole tummaa pukua, mutta isomummon 95v juhliin teini haki itse esille mielestään sopivimman, vaaleansininen kauluspaidan ja vaaleat suorat housut.
Vierailija kirjoitti:
Ihmiset pukeutuu niin kuin haluaa. Jos joku juhlanpitäjä haluaa pukeutumiskoodin, niin voi kertoa siitä etukäteen juhlavieraille.
No itseasiassa kenenkään ei tarvitse kertoa mitään, sillä tämä on ihan olemassa oleva koodi/etiketti. KVG ja ensimmäinen tulos "hautajaisvaatteet etiketti":
Nykyisenkin etiketin mukaan naiset ja miehet pukeutuvat hautajaisiin mustiin tai tummasävyisiin vaatteisiin. Hautajaisiin ei tarvitse välttämättä erikseen ostaa vaatteita. Etenkään jos omasta vaatevarastosta löytyy siisti musta jakku ja polvipituinen hame
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihmiset pukeutuu niin kuin haluaa. Jos joku juhlanpitäjä haluaa pukeutumiskoodin, niin voi kertoa siitä etukäteen juhlavieraille.
No itseasiassa kenenkään ei tarvitse kertoa mitään, sillä tämä on ihan olemassa oleva koodi/etiketti. KVG ja ensimmäinen tulos "hautajaisvaatteet etiketti":Nykyisenkin etiketin mukaan naiset ja miehet pukeutuvat hautajaisiin mustiin tai tummasävyisiin vaatteisiin. Hautajaisiin ei tarvitse välttämättä erikseen ostaa vaatteita. Etenkään jos omasta vaatevarastosta löytyy siisti musta jakku ja polvipituinen hame
Itse käytän mieluummin hametta ja paitaa. Ei tosin löydy mustana, mutta tummana.
Myös valkoinen on hautajaisiin sopiva väri.
Farmarihousut on alunalkaen tehty työvaatetukseksi. Hautajaisissa se on sama kuin kirurgi menisi hautajaisiin leikkaussalivaatteissa.
Vierailija kirjoitti:
Farmarihousut on alunalkaen tehty työvaatetukseksi. Hautajaisissa se on sama kuin kirurgi menisi hautajaisiin leikkaussalivaatteissa.
Niin on suorat, kokopitkät housutkin, eli puku olisi logiikallasi sama kuin että timpuri menisi raksahaalareissa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihmisen elämässä on arkea ja juhlaa. Arjen ja juhlan erottaa mm. Vaatetuksesta.
Fiksut tämän tietää. Muut menevät työvaatteista juhliin.
Niin. Miksi siis niin moni olisi valmis menemään juhliin bleiserissä, joka suunniteltiin työvaatteeksi ja urheiluvaatteeksi?
Siis tarkoitatko naista vai miestä?
Mitä merkitystä sillä on?
Aika paljonkin, jos perustelet ajankohdalla, jolloin bleiseri oli työ- ja urheiluvaate. Siihen aikaan naisten ja miesten vaatteet oli vielä erikseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Menisitkö naimisiin valkoisissa farkuissa? Eihän sekään väärin ole.
Menin naimisiin sinisissä farkuissa. Olisiko pitänyt siis erikseen käydä hakemassa valkoiset?
No jos naimisiinmeno on sinulle yhtä juhlaa tai arkinen asia kuin S-Marketissa käynti, niin ei kai sitä kieltääkään voi, jos ei tyylitajun puutettakaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Farmarihousut on alunalkaen tehty työvaatetukseksi. Hautajaisissa se on sama kuin kirurgi menisi hautajaisiin leikkaussalivaatteissa.
Niin on suorat, kokopitkät housutkin, eli puku olisi logiikallasi sama kuin että timpuri menisi raksahaalareissa.
Eli mitä ehdotat? Mikä olisi mielestäsi juhlaetikettiin paremmin sopiva vaihtoehto?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Menisitkö naimisiin valkoisissa farkuissa? Eihän sekään väärin ole.
Menin naimisiin sinisissä farkuissa. Olisiko pitänyt siis erikseen käydä hakemassa valkoiset?
No jos naimisiinmeno on sinulle yhtä juhlaa tai arkinen asia kuin S-Marketissa käynti, niin ei kai sitä kieltääkään voi, jos ei tyylitajun puutettakaan.
Millä tavalla sopimuksen allekirjoitustilaisuus olisi jotenkin erityisen juhlava tilaisuus?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihmisen elämässä on arkea ja juhlaa. Arjen ja juhlan erottaa mm. Vaatetuksesta.
Fiksut tämän tietää. Muut menevät työvaatteista juhliin.
Niin. Miksi siis niin moni olisi valmis menemään juhliin bleiserissä, joka suunniteltiin työvaatteeksi ja urheiluvaatteeksi?
Siis tarkoitatko naista vai miestä?
Mitä merkitystä sillä on?
Aika paljonkin, jos perustelet ajankohdalla, jolloin bleiseri oli työ- ja urheiluvaate. Siihen aikaan naisten ja miesten vaatteet oli vielä erikseen.
Mitä?
Ei se bleiseri siitä vaatteena mihinkään muutu, oli sen käyttäjällä mitä tahansa jalkojen välissä.
Olen tehnyt saman tulkinnan tuosta joidenkin ihmisten vaikeudesta pukeutua muodollisemmin eri tilanteissa. Tottumattomuus, arkuus ja epävarmuus harvoin koetuissa tilaisuuksissa voi tosiaan näkyä niinkin, että hiukan normaalista poikkeaviin vaatteisiin pukeutuminen tuntuu ylivoimaiselta. Ja kun itsekin tietää ettei ne omat kuteet ole ihan parhaasta päästä, alemmuudentunne pistää haukkumaan muita pukupelleiksi.
Teineillähän tätä arastelua näkee paljon. Mummin 70-vuotispäiviä varten saa uhkailla ja lahjoa, että veeti luopuu hetkeksi hupparistaan.