35-vuotias sai eutanasian masennuksen takia
Jollain lailla tämä tuntuu pahemmalta kuin vaikkapa parantumattomasti syöpäsairaan eutanasia. Voin olla väärässä, mutta tuntuu, että masentuneella voisi olla vielä toivoa. Ainakin psykedeliterapiaa kannattaisi kokeilla ennen lopullista ratkaisua.
Toinen kysymys kokonaan, mitä itsemurhaaja kohtaa rajan toisella puolella. Onko itse aiheutettu kuolema tosiaan helppo ja lopullinen poistuminen elämän pyörästä? Vapaasti lainattuna Aila Meriluodon runo: "Mitä muuta me voimme tietää kuolemasta kuin että hän ei enää tule ovesta."
https://www.iltalehti.fi/muutlajit/a/7d2a008f-c247-4cdc-9c4f-a7b8c4c485…
Kommentit (303)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hirvittävää, että joku puoltaa laillista murhaa tai itsemurhaa. Ja samaan aikaan laissa on kielletty sekä murha että itsemurhassa avustaminen.
Ihan varma on, että lopulta eutanasiasta kehkeytyy yleislluontoinen elämänhalunsa menettäneiden lopetuspiikki, johon marssitaan kuin botoxille.
Olisiko sitten parempi, että nämä tyypit marssivat junan tai rekan eteen?
Ei ole parempi.
Jokaisen kuuluisi tehdä elämänsä aikana matka, joka pisin, mitä on olemassa. Nimittäin matkan itseensä. Mennä itseenä ja sitten Jumalan eteen armoa anomaan, että saisi syntinsä anteeksi ja pelastuisi iankaikkiseen elämään.
Jeesus varoitti, että harvemmat pelastuisivat, suurin osa menee kadotukseen, kulkien oman tahdon tietä ja epäuskon tietä. Viisas miettii tarkkaan näitä asioita, mitä Jeesus Raamatussa sanoo.
Vierailija kirjoitti:
Kummallista on että ei hoideta, vaan luovutetaan. Parannuskeinoja on.
Lääkkeet saa pään vaan entistä enemmän sekaisin vaikka kuinka lääkäri sanoisi "ei aiheuta mitään haittaa", kokemusta on kyllä. Mieluummin kärvistelen tai luovutan kuin myrkytän itseäni yhtään enempää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hänen keho, hänen päätös
Miksi yhteiskunnan pitäisi kustantaa itsemurhia?
Yhteiskunta kustantaa itsemurhan jo nyt. Ihan tavallisesta, omassa asunnossa tehdystä itsemurhasta seuraa se, että paikalle tulevat poliisit, ruumiin kuljetus, kuolemansyyntutkinta, ruumiinavaus, läheisille sosiaalipäivystyksen kriisiapua, sairauslomaa jne. Puhumattakaan siitä, että kuollut on hoidettu yhteiskunnan laskuun päivähoidossa ja terveydenhoidossa ja koulutettu mahdollisesti pitkällekin, ja ihan turhaan lopulta.
Veljeni teki itsemurhan kaksisuuntaisen mielialahäiriön takia, joten tiedän kokemuksesta. Tiedän myös, että eutanasia olisi ollut meille läheisille helpompi vaihtoehto. Kenenkään ei olisi tarvinnut löytää häntä, eikä meillä olisi mietittävinä kauhukuvia, minkälaisia hänen viimeisten hetkien on pitänyt olla, ja kuinka paljon hän on pelännyt ja kärsinyt.
Veljeni kohdalla ainakin kaikki mahdollinen tehtiin hänen auttamisekseen vuosien ajan. Vanhempieni oli taloudellisesti ja voimiensa puolesta mahdollista hankkia hänelle monenlaista apua. Viimeisillä viikoilla oli jokin hoitokontakti lähes päivittäin. Ei ole jossiteltavaa, kaikkea kokeiltiin.
Itsekin haluaisin eutanasian. En ole masentunut, mutta en silti jaksaisi tätä elämää loppuun.
Vierailija kirjoitti:
Ei ole mitään rajaa. On vain tämä elämä, ja sitten ei mitään.
Eikä se masentunut ole kenellekään mitään velkaa. Eikä hänen tarvitse muita varten elää, että muilla olisi parempi olla itsensä kanssa.
Onpas tyhmä kommentti. Et voi tietää varmaksi, ettei rajaa ole olemassa. 50% mahdollisuus että on, 50% mahdollisuus ettei ole.
Miten häntä on hoidettu? Tottakai vakavan masennuksen syövereissä tuntuu, että ei ole ulospääsyä ja helpotusta.
Hyvä että apua saa. Toisin kuin Suomessa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hirvittävää, että joku puoltaa laillista murhaa tai itsemurhaa. Ja samaan aikaan laissa on kielletty sekä murha että itsemurhassa avustaminen.
Ihan varma on, että lopulta eutanasiasta kehkeytyy yleislluontoinen elämänhalunsa menettäneiden lopetuspiikki, johon marssitaan kuin botoxille.
Olisiko sitten parempi, että nämä tyypit marssivat junan tai rekan eteen?
Ei ole parempi.
Jokaisen kuuluisi tehdä elämänsä aikana matka, joka pisin, mitä on olemassa. Nimittäin matkan itseensä. Mennä itseenä ja sitten Jumalan eteen armoa anomaan, että saisi syntinsä anteeksi ja pelastuisi iankaikkiseen elämään.
Jeesus varoitti, että harvemmat pelastuisivat, suurin osa menee kadotukseen, kulkien oman tahdon tietä ja epäuskon tietä. Viisas miettii tarkkaan näitä asioita, mi
Mitä raamattu sanoo eutanasiasta? Onko kyseessä itse murh aan verrattava synti tai peräti mur ha (antava osapuoli)? Joutuuko jompi kumpi tai molemmat hel vettiin
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hänen keho, hänen päätös
Miksi yhteiskunnan pitäisi kustantaa itsemurhia?
Yhteiskunta kustantaa itsemurhan jo nyt. Ihan tavallisesta, omassa asunnossa tehdystä itsemurhasta seuraa se, että paikalle tulevat poliisit, ruumiin kuljetus, kuolemansyyntutkinta, ruumiinavaus, läheisille sosiaalipäivystyksen kriisiapua, sairauslomaa jne. Puhumattakaan siitä, että kuollut on hoidettu yhteiskunnan laskuun päivähoidossa ja terveydenhoidossa ja koulutettu mahdollisesti pitkällekin, ja ihan turhaan lopulta.
Veljeni teki itsemurhan kaksisuuntaisen mielialahäiriön takia, joten tiedän kokemuksesta. Tiedän myös, että eutanasia olisi ollut meille läheisille helpompi vaihtoehto. Kenenkään ei olisi tarvinnut löytää häntä, eikä meillä olisi mietittävinä kauhukuvia, minkälaisia hänen viimeisten hetkien
Jälkikäteen on helppo viisastella, että eutanasia olisi ollut helpompi muulle perheelle. Aika harvoin kuitenkin tilanne on sellainen, että mt-sairaan vanhemmat tai sisarukset olisivat siinä hetkessä sitä mieltä, ettei mitään toivoa enää ole. Usein sitä mieltä on vain sairas itse, ja näistäkin valtaosa muuttaa jossain vaiheessa mielensä ja saa toivosta kiinni.
Itsemurhan tehnyt joutuu seuraavassa elämässään kohtaamaan ne samat haasteet kuin tässäkin elämässä, koska tavallaan jätti pelin kesken liian aikaisin.
Vierailija kirjoitti:
Jälkikäteen on helppo viisastella, että eutanasia olisi ollut helpompi muulle perheelle. Aika harvoin kuitenkin tilanne on sellainen, että mt-sairaan vanhemmat tai sisarukset olisivat siinä hetkessä sitä mieltä, ettei mitään toivoa enää ole. Usein sitä mieltä on vain sairas itse, ja näistäkin valtaosa muuttaa jossain vaiheessa mielensä ja saa toivosta kiinni.
Ihan tosissasiko sinä kirjoitat, että läheisen itsemurhan jälkeen on "helppo viisastella"?!?
Jos et ole vastaavaa kokenut, niin sinä tässä viisastelet. Mieti nyt vähän, jos pystyt.
Kyseiselle masentuneelle oli kokeiltu kaikki lääkkeet ja sähköhoidot ja mistään ei ollut apua.
Vierailija kirjoitti:
En näe asiassa mitään ongelmaa.
Paljon huolestuneempi olen siitä, että vanhuksia ja vammaisia painostetaan eutanasiaan, ja ta pe taan vastoin heidän tahtoaan.
Olisi tosiaan huolestuttavaa. Missään ei tosin näin onneksi tapahdu.
Vierailija kirjoitti:
Itsekin haluaisin eutanasian. En ole masentunut, mutta en silti jaksaisi tätä elämää loppuun.
Sama täällä. Olen 6-kymppinen perheetön mies - toistaiseksi vielä terve (täytyy koputtaa puuta), mutta koskaanhan ei tiedä, mikä tauti iskee. Jouduin seuraamaan molempien vanhempieni kärsimystä letkuissa. En olisi suonut sitä heille, enkä toivoisi sitä myöskään itselleni. Jos eutanasiaa ei tällaisessa tilanteessa ole saatavilla, päätän itse päiväni. On tosin hyvin vaikeaa löytää varma ja tuskaton keino.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En näe asiassa mitään ongelmaa.
Paljon huolestuneempi olen siitä, että vanhuksia ja vammaisia painostetaan eutanasiaan, ja ta pe taan vastoin heidän tahtoaan.
Olisi tosiaan huolestuttavaa. Missään ei tosin näin onneksi tapahdu.
Kyllä jätetään hoidotta, lopetetaan nesteytys jne.
Ihan järkyttävä uutinen. Tämän takia vastustan eutanasiaa.
Vierailija kirjoitti:
Itsemurhan tehnyt joutuu seuraavassa elämässään kohtaamaan ne samat haasteet kuin tässäkin elämässä, koska tavallaan jätti pelin kesken liian aikaisin.
Kerro tämä sodan lapsiseksiorjille tai vaikkapa als:a sairastavalle. Että peli kesken - niin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ole mitään rajaa. On vain tämä elämä, ja sitten ei mitään.
Eikä se masentunut ole kenellekään mitään velkaa. Eikä hänen tarvitse muita varten elää, että muilla olisi parempi olla itsensä kanssa.
Onpas tyhmä kommentti. Et voi tietää varmaksi, ettei rajaa ole olemassa. 50% mahdollisuus että on, 50% mahdollisuus ettei ole.
Mistä ihmeestä päättelit, että mahdollisuus on 50/50? Siitä, että vaihtoehtoja on kaksi? Minä joko saan lotossa seitsemän oikein ensi viikolla tai sitten en saa. Onko mahdollisuus siis 50/50?
Mulla ei ainakaan ole keinoja arvioida kuolemanjälkeisen elämän todennäköisyyttä. Tiedän vain sen, että kaikki mitä ihmisestä suurella todennäköisyydellä todeksi tiedetään viittaa siihen, ettei meissä ole eikä voi olla mitään sellaista joka voisi jatkaa olemassaoloa ruumiin kuoltua.
Valitsen eutanasian kärsimyksen yli koska tahansa