Lapsen kaveri kylässä ja syömässä usein
Tästä aiheestahan löytyi keskusteluja vaikka kuinka, mutta kaikki muutaman vuoden vanhoja.
Ekaluokkalaisen samanikäinen kaveri on käynyt välillä enemmän ja välillä vähemmän, monesti suoraan koulun jälkeen ja joskus ollaan ihan iltaan asti. Pitää jo sanoa, että nyt meillä alkaa iltapalat ja -pesut ja kohta mennään nukkumaan, joten olisi hyvä aika lähteä kotiin. Lapsi on syönyt meillä välipalaa ja iltaruuankin, jotka on ihan ok meille. Ihmettelen vain, että jos oma ekaluokkalainen olisi kaverilla koko illan, niin kyllä soittaisin perään että mitä tekee, onko tehnyt läksyt ja yleensä soitan kyllä kotiin syömään. Meillä on myös kaksi nuorempaa lasta, joten aloitetaan iltapala ehkä aiemmin, kuin joissain kodeissa mutta kyllä minusta puoli kahdeksan aikaan illalla on hyvä ekaluokkalaisen jo olla kotona arkena. Ja haluan itsekin viettää lapseni kanssa aikaa, joten vähän harmi kun tällä viikolla joka päivä on ollut kaveri kylässä.
Joskus kaveri on kertonut että äiti on työreissussa ja eno on hänestä vastuussa, joten on soittanut tälle että voiko tulla meidän kanssa vaikka käymään lasten serkuilla tjms., kun olen aluksi ehdottanut että hän lähtisi kotiin kun mennään kylästelemään. Eikai lasta voi oikein poiskaan pakottaa, mutta vähän ahdisti ajaa autolla kun yhdellä ei ollut turva- istuinta, kun samankokoisella omalla lapsellani oli. Tämäkin oli enolle kuulema ok.
Missä vaiheessa pitäisi huolestua, että onko lapsen kotona kaikki ok, pärjääkö yksin kotona kun äiti on töissä ja sen takia on meillä päivät, ja joskus illatkin.
Kommentit (145)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuosta samasta syystä nykyään lähes inhoan yhtä lapsen kaveria, ei meinaa edes totella, kun pyytää poistumaan.
Tälläkin viikolla yhtenä iltana kutsuin omat lapseni iltapalalle ja sanoin, että kavereiden pitää nyt lähteä. Kun lapset tulivat alas ja kaveri huomasi mitä olin tehnyt iltapalaksi, huudahti oikein, että soittaa äidilleen ettei tulekaan vielä kotiin, sillä täällä on tarjolla pannukakkua. Olin siis noin 30 sekuntia aiemmin ilmoittanut, että kaverit lähtevät nyt kotiin ja meidän lapset tulevat iltapalalle. Välillä on meillä aamusta iltamyöhään käymättä välillä kotona. Usein ihan kehotan häntä menemään välillä kotiin syömään, kukaan ei siellä päässä tunnu kaipaavan.
Voi mikä tossu sä olet. Mun kodissa tollainen päältäkävely ei onnistu koskaan. Aikuinen sanoo säännöt. Vieraat kakarat ei päätä syödä meillä.
Ei päältä kävely onnistukaan. En tietenkään antanut jäädä iltapalalle, vaan asetin rajat. Ärsyttää vaan vääntää vieraan lapsen kanssa samoista asioista viikoittain. Kylässä pitää kyllä uskoa isäntäväkeä kerrasta, ja mielellään vielä olla joutumatta sellaisiin tilanteisiin, joissa vierasta joudutaan ojentamaan.
Vierailija kirjoitti:
Poika väänsi märät ripulit eilen olohuoneen lattialle, miten osan asiaan puheeksi
Ap
Tämä vieras lapsi? Miksi edes kysyt? Etkö oikeasti tiedä mitä tässä tehdään?
Vierailija kirjoitti:
Pahin tapaus omalla kohdallani on lapsen kaveri, 11 vuotias tyttö. Etenkin lomilla saattaa tulla meille heti aamusta siten, että syö aamupalaa lapseni kanssa, on iltamyöhään kunnes tytöt keksivät, että kaveri voisi jäädä yöksi. Jos annan luvan, lapsi on yötä, ja vielä seuraavaankin iltaan, kunnes kysytään, saako jäädä toiseksikin yöksi. Tätä siis tapahtuu usein. Tekisi mieli joskus testata, kuinka kauan lapsi meillä oleilisi, jos en asettaisi rajoja. Ikinä ei ole tämän vanhempi ollut minuun missään yhteydessä, en tiedä edes nimiä tai naamoja, vaikka lapsi käytännössä asuisi meillä, jos antaisin.
Tuohan on vaarallista. Mahdollistat ehkä tietämättäsi jotain negatiivista ja sen jatkumista.
Ehdottomasti sinun kuuluu tuntea jollain tavoin tuon lapsen vanhemmat.
Jos lapsella on ihan normaali turvallinen koti niin ottaisin yhteyttä vanhempiin ja sopisin kyläilyn säännöt . Jos lapsi vaikka päihdekodista niin ruokkisin kyllä ja kutsuisin joskus yökyläänkin . Tällöinkin ottaisin vanhempiin yhteyttä .
Vierailija kirjoitti:
Voi olla vieraanvaraisuutta mutta jossain kohtaa riittää ja vieras muksu omaan kotiin
Just näin. En minä ainakaan jaksa olla vieraanvarainen joka päivä, jokaisena valveillaolotuntinani. Siten meillä olisi lasten kavereita, jos mitään rajoja ei asettaisi. Täällä on päivittäin oltava sen verran rauhaa, että jokainen saa läksyt ja työt tehtyä ja illalla rauhoituttua nukkumaan. Myöskään ruokaa ei ole jokaisena päivänä mahdollista tarjota kavereille, jos se on mitoitettu vain meidän perheellemme. Monesti ylimääräistä on, silloin voi toki kaverikin syödä.
Vierailija kirjoitti:
Tuosta samasta syystä nykyään lähes inhoan yhtä lapsen kaveria, ei meinaa edes totella, kun pyytää poistumaan.
Tälläkin viikolla yhtenä iltana kutsuin omat lapseni iltapalalle ja sanoin, että kavereiden pitää nyt lähteä. Kun lapset tulivat alas ja kaveri huomasi mitä olin tehnyt iltapalaksi, huudahti oikein, että soittaa äidilleen ettei tulekaan vielä kotiin, sillä täällä on tarjolla pannukakkua. Olin siis noin 30 sekuntia aiemmin ilmoittanut, että kaverit lähtevät nyt kotiin ja meidän lapset tulevat iltapalalle. Välillä on meillä aamusta iltamyöhään käymättä välillä kotona. Usein ihan kehotan häntä menemään välillä kotiin syömään, kukaan ei siellä päässä tunnu kaipaavan.
Nämä on hankalia, kun eivät oikein tottele ja vanhemmat usein sitten sellaisia ettei kiinnosta. Tuntee itsensä roistoksi kun laittaa sen lapsen sitten kotiin ajoissa. tai kieltää tulemasta.
Miksi lapsille ei nykyisin enää saa sanoa kodin sääntöjä. Röyhkeimmät mukulat tekee toisten kodeissa mitä tykkää ja oleskelevat niin kauan kuin tykkää ja milloin vaan. Nyt pitää aikuisen ottaa se aikuisen rooli.
Tehkää rohkeammin lasuja näistä lokkilapsista. Vastuu näistä lapsista ei ole teillä, vaan lasten huoltajilla ja sosiaalitoimella. Se, mitä voitte tehdä ja mitä teiltä vaaditaan on tosiaan sen lasun tekeminen ja sosiaalitoimen vastuulla on sitten asioiden selvittäminen.
Liiasta ystävällisyydestä johtuen saa maanvaivoja naapuruston kakaroista. Meille änkesi yhtenä vuonna naapurin kakru koulun jälkeen säännöllisesti. Sanoin sille, että sun pitää mennä kotiin koulun jälkeen. Varsinkin, kun ei ollut samaa ikäluokkaa mun lasten kanssa.
Hän kertoi, että kotona ei ole ketään. Minä siihen, että meillä et voi viettää aikaasi koulun jälkeen. Piste
Oma lapsuuteni teki sen ettei meillä ei erotella kuka on kenenkin lapsi. Kaikkia ruokitaan, autetaan, kuunnellaan, jne.
Puurot ja pannukakut ovat halpaa tarjottavaa jos nälkäisiä lapsia tulee kylään. Ei luulisi kenekään menevän konkurssiin tarjota edes jotain syötävää.
Riisipussikin on ihan kaikkein halvinta tehdä riisipuuroa. Toinen halvinta on tehdä kesäkeittoa. Kunnon emäntä osaa leipoa rieskoja ja siihen vähän voita päälle tai paistella vaikkapa pinaatti lättyjä. 😋
Vierailija kirjoitti:
Oma lapsuuteni teki sen ettei meillä ei erotella kuka on kenenkin lapsi. Kaikkia ruokitaan, autetaan, kuunnellaan, jne.
Voi miten naivi ajatus tuo sun ajatus. Kyllä meillä oli naapuruston kakaroita jonoksi asti päivittäin , ellen olisi sanonut, että ei meille voi tulla päivittäin. Kutsuttuna saa tulla.
Jos lapsi on samassa koulussa/samalla luokalla kuin oma lapsesi ja vasta 7-8-vuotias, niin minusta olisi luontevaa soittaa/viestittää lapsen äidille ja jutella vierailujen säännöistä/tavoista. Varsinkin jos vierailut ovat noin pitkiä ja toistuvia. Vähän ihmettelen, ettei ap ole jo tätä tehnyt. Lapset ovat tosi pieniä!
Toinen vaihtoehto on jututtaa lasta ja kysellä esim. siinä ruokailun lomassa arjesta. Esim. onko harrastuksia, mitä tekee viikonloppuisin, millaista reissutyötä äiti tekee. Eikö sisaruksia ole? Ei tarvitse olla kuulustelemista eikä tavoitteena lastensuojeluilmoituksen teko. Sen sijaan ap saisi varmasti kattavamman käsityksen lapsen tilanteesta tutustumalla edes vähän lapseen. Helpottaisi arvuuttelua.
Vierailija kirjoitti:
Puurot ja pannukakut ovat halpaa tarjottavaa jos nälkäisiä lapsia tulee kylään. Ei luulisi kenekään menevän konkurssiin tarjota edes jotain syötävää.
Riisipussikin on ihan kaikkein halvinta tehdä riisipuuroa. Toinen halvinta on tehdä kesäkeittoa. Kunnon emäntä osaa leipoa rieskoja ja siihen vähän voita päälle tai paistella vaikkapa pinaatti lättyjä. 😋
Ei se ole naapurin emännän velvollisuus syöttää muitten lapsia. Lapsen oman vanhemman velvollisuus on huolehtia lapsensa ravinnonsaannista. Siinä tapauksessa, että vieras lapsi tulee alvariinsa norkoilemaan naapurien ruokia, niin siitä mukulasta on syytä tehdä lasu.
Vierailija kirjoitti:
Puurot ja pannukakut ovat halpaa tarjottavaa jos nälkäisiä lapsia tulee kylään. Ei luulisi kenekään menevän konkurssiin tarjota edes jotain syötävää.
Riisipussikin on ihan kaikkein halvinta tehdä riisipuuroa. Toinen halvinta on tehdä kesäkeittoa. Kunnon emäntä osaa leipoa rieskoja ja siihen vähän voita päälle tai paistella vaikkapa pinaatti lättyjä. 😋
Kuka nuo mainitsemasi ruuat siis tekee ja millä ajalla?
Näköjään sitä pitäis olla paljon tiukempi. Tällainen kyläilykulttuuri on jäänyt itsellä ihan kokonaan väliin, kavereita kävi ehkä kerran kk tai kahdessa, koska kaverit samalla luokalla asuivat ympäri kaupunkia, eivätkä ihan lähinaapurustossa ja lisäksi oli usein harrastuksia, jonka vuoksi ei ehtinyt nähdä kavereita läksyjen teon jälkeen.
Lapsi käy myös kaverillaan, mutta 1/10 kerrasta kun ovat yhdessä niin ovat meillä. Kerran kävivät meillä syömässä välipalan, ja menivät sitten tämän kaverin luokse, mutta tulivat meille syömään.
Harmittaa, kun haluaisin olla mukava ja turvallinen vanhempi myös lasten kavereille, mutta selkeästi olen sen verran introvertti että haluan välillä olla kotona myös oman perheen kesken.
Mä tein lapsena tuota. Menin kavereille ja söin siellä enkä halunnut mennä kotiin. Lopulta kaverien vanhemmat alkoi kieltää sitä, että en saa syödä heillä.
Jälkeenpäin ajateltuna syynä oli se, että äitini oli työnarkomaani eikä koskaan kotona. Masentunut työtön isäni oli kotona, mutta makasi vain sängyssä lääkkeissä eikä tehnyt koskaan ruokaa. Äiti teki ehkä ruokaa kun tuli illalla 20 jälkeen töistä kotiin (äitini teki 13h työpäiviä kaikki arkipäivät ja myös sunnuntait). Isoveljeni kävivät koulun jälkeen kotona nopeasti syömässä leipää ja lähtivät kavereilleen tai pelasivat koko päivän tietokoneella. Kaikista meistä kasvoi hyvin epävakaita aikuisia.
Ja täytyy sanoa, että tämä arki oli "helppoa". Kaikkein pahinta oli aina oma-aika kun äiti ja koko perhe oli kotona. Isoveljet ja äiti kiusasivat minua. Isä nukkui kuten yleensä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pahin tapaus omalla kohdallani on lapsen kaveri, 11 vuotias tyttö. Etenkin lomilla saattaa tulla meille heti aamusta siten, että syö aamupalaa lapseni kanssa, on iltamyöhään kunnes tytöt keksivät, että kaveri voisi jäädä yöksi. Jos annan luvan, lapsi on yötä, ja vielä seuraavaankin iltaan, kunnes kysytään, saako jäädä toiseksikin yöksi. Tätä siis tapahtuu usein. Tekisi mieli joskus testata, kuinka kauan lapsi meillä oleilisi, jos en asettaisi rajoja. Ikinä ei ole tämän vanhempi ollut minuun missään yhteydessä, en tiedä edes nimiä tai naamoja, vaikka lapsi käytännössä asuisi meillä, jos antaisin.
Tuohan on vaarallista. Mahdollistat ehkä tietämättäsi jotain negatiivista ja sen jatkumista.
Ehdottomasti sinun kuuluu tuntea jollain tavoin tuon lapsen vanhemmat.
Samaa mieltä. Tuossa esimerkissä oudosti ei käyttäydy vain perhe, joka antaa 11-vuotiaan oleilla missä sattuu yötä myöten, vaan myös tämä majoitusta ja ruokaa tarjoava perhe. Herää myös kysymys tätä ketjua lukiessa, että ettekö te aikuiset tutustu ollenkaan lastenne kavereihin?? Lapsilta voi myös kysyä ihan suoraan kotiintuloajoista ja ilmaista huolta/välittämistä heistä myös suullisesti.
Vierailija kirjoitti:
Puurot ja pannukakut ovat halpaa tarjottavaa jos nälkäisiä lapsia tulee kylään. Ei luulisi kenekään menevän konkurssiin tarjota edes jotain syötävää.
Riisipussikin on ihan kaikkein halvinta tehdä riisipuuroa. Toinen halvinta on tehdä kesäkeittoa. Kunnon emäntä osaa leipoa rieskoja ja siihen vähän voita päälle tai paistella vaikkapa pinaatti lättyjä. 😋
Nämäkö siis ilmaantuvat vaivatta ja edullisesti kaappiin ilman lisävaivaa? Ja määräkin vielä sellainen, ettei lopu kesken kun pitää olla niin vieraanvarainen, mutta ei jää kuitenkaan kaappiin märkänemään vaihtelevasta vieraiden määrästä huolimatta (turha kustannus)? Kuulostaa hyvältä.
Voi olla vieraanvaraisuutta mutta jossain kohtaa riittää ja vieras muksu omaan kotiin