Liika kyseleminen

Entä liika uteliaisuus?

Näitä kysymyksillä keskustelijoita mun lähipiirissä on muutama. Olen sanonut, että on rasittavaa, kun jokainen virkkeesi alkaa kysymyksellä.

Epäilen jotain nepsykirjolaista näiden kohdalla

no onhan se hyvä jos haluaa tietoa eikö tyydy luuloon. nyt pääsi kauhea pieru. 497

Niin mutta kumpaan se liittyy enemmän?

Vierailija kirjoitti:

Näitä kysymyksillä keskustelijoita mun lähipiirissä on muutama. Olen sanonut, että on rasittavaa, kun jokainen virkkeesi alkaa kysymyksellä.

Epäilen jotain nepsykirjolaista näiden kohdalla

Epävarmuus, ei uskalla todeta mitään. Ei ihme, jos patapäät luulevat heti kaikkea aurismiksi. Todella ahdistava ympäristö.

Uteliaisuus? 

Eikö nykypäivänä ihminen saa olla mitään, että se tarvii sovittaa jonkin diagnoosin tai häiriön alle. Voisiko olla vilkas ja eneginen luonne olematta adhd? Voisiko olla muuten vaan introvertti olematta asberger? Tarviiko jokaikisen taviksen yrittää päästä psykologin tai psykiatrin saappaisiin ilman koulutusta? Sekin! 

Ei ole mikään tyypillinen adhd-oire. Luultavasti autismin kirjoa.

Tällaiselle ihmiselle on ehkä jopa opetettu tai hän on itse tajunnut, että pitää olla kiinnostunut muista ihmisistä. Autisteillahan on usein vaikeuksia muistaa muiden näkökulmaa ja taipumus jumittaa omissa jutuissaan. Mutta sitten kuitenkin puuttuu se hienosäätö siitä, mikä on kysymysten sopiva määrä tai laatu.

Autismin kirjolaiset hyvin havainnollistavat, miten synnynnäisiä ja "itsestään selviä" monet sosiaaliset pelisäännöt ovat. Esimerkiksi oikeassa kohdassa hymyilemistä on liki mahdoton opettaa. Tai sitä, kuinka etäällä tai lähellä pitäisi seisoa jne. Sama koskee sujuvaa, vastavuoroista keskustelua. 

Autisti!

Entä jos tietää kyseleminen ei ole sopivaa, mutta ei pysty hillitsemään sitä?

Ja jos tämä on alkanut vasta myöhemmin?

Eikö uteliaisuus ole enempi ADHDta?

Ocd

Ei liity välttämättä kumpaankaan, voi olla ihan vain ominaisuus/luonteenpiirre.

Vierailija kirjoitti:

Uteliaisuus? 

Eikö nykypäivänä ihminen saa olla mitään, että se tarvii sovittaa jonkin diagnoosin tai häiriön alle. Voisiko olla vilkas ja eneginen luonne olematta adhd? Voisiko olla muuten vaan introvertti olematta asberger? Tarviiko jokaikisen taviksen yrittää päästä psykologin tai psykiatrin saappaisiin ilman koulutusta? Sekin! 

Niinpä. Todella kyllästyttävää. 

Mikä nyt edes on kenellekin liikaa? Jotkut rakastavat sitä, että heidän elämästään kysellään, toisilta ei saa kysellä yhtään mitään. Antaa kaikkien kukkien kukkia, ihan sama jotkut diagnoosit. 

Vierailija kirjoitti:

Entä jos tietää kyseleminen ei ole sopivaa, mutta ei pysty hillitsemään sitä?

Ei ole pakko vastata.