Minne avaruus laajenee?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Siis avaruudessa on loppujen lopuksi vähän ainetta se on suurimmilta osin tyhjyyttä missä ei ole mitään. Jos me lähdettäisiin pois meidän galaksista ja kuvittelisit kaikki hiukkaset isoina palloina ja niiden välissä ei olisi mitään niin pystyisit väistelemään niitä, niin vähän on hiukkasia tuolla avaruudessa. Meidän tähtikunnassa aurinkokuntien välissä on n. 1 hiukkanen per kuutiosenttimetri ja galaksien välissä sata kertaa vähemmän.

Jotainhan on oltava tuolla välitilassakin, jotta informaatio kulkee. Ehkä se on jotain mitä emme havaitse aineellisessa olomuodosssamme millään aineellisilla välineillä. 

No onhan esim. pimeä aine mitä uskotaan olevan mutta sitä ei kai ole pystytty todistaa olevan olemassa mutta kaikki viittaa siihen että jotain sellaista on oltava. Mutta mitä tarkoitat infor

Tarkoitin sitä koetta, en nyt muista sen nimeä. Jossa toisistaan erotetut hiukkaset välittävät informaatiota välittömästi vaikka niillä olisi miten paljon etäisyyttä. Ja ilmeisesti on onnistuttu myös teleporttaamaan jotain hiukkasia johonkin? En nyt muista senkään kokeen nimeä. :D

Vierailija kirjoitti:

Ensimmäisenä päivänä luotiin maa pimeyden keskelle, sekä valo.

Aurinko, kuu ja tähdet luotiin vasta neljäntenä päivänä.

Aika astui mukaan kuvioihin vasta syntiinlankeemuksen jälkeen Edenistä karkoituksen ja kirouksen seurauksena.

Hiljattain kuulin jostain, että genesiksessä kun puhutaan "päivistä", olisi se väärinkäännös. Hitsi, kun aivot on niin jumissa, etten nyt muista minkä väitettiin olevan oikea alkuperäinen käännös. Mutta se ei kai ollut mitään aikaan viittaavaa. 

Vierailija kirjoitti:

Jos aika on osa "avaruutta" niin laajeneminen on aikasidonnainen tapahtuma. Eli tavallaan mitään avaruuden ulkopuolella olevaa ei olisi tässä ajassa edes olemassa ja kysymys "mihin avaruus laajenee" on täysin epärelevantti koska mitään havaintoja tuosta avaruuden ulkopuolisesta asiasta ei voida tehdä.

Lisäyksenä vielä tähän se että yleisesti avaruus tai universumi on käsitetty ns. havaittuna (observable universe) käsitteenä - eli se alue mitä pystymme havaitsemaan.. Tuon alueen ulkopuolella voi olla ääretön määrä sitä samaa tai sitten ei tai...

Tällä hetkellä maasta käsin pystytään havainnoimaan vissiin n. 13 mrd valovuotta tjsp joka antaa aika hyvän arvion siitä milloin maapallo olisi syntynyt tai universumi jossa maa sijaitsee. Laajeneminen on havaittu siitä että tällä havaitulla alueella tietyt pisteet etääntyvät toisistaan jatkuvasti.

Havaintoalueen ulkopuolella voi aivan mainiosti olla toisia "räjähdys" keskittymiä laajenemassa myös jolloin tunnettu universumi olisi vain yksi valopallo jättimäisessä ilotulitusraketissa, tai sitten ei - mutta kaikki tuon 13 mrd valovuoden pallon ulkopuolella on mysteeri joka pikkuhiljaa paljastuu. 

Maailmankaikkeus on ääretön, ja siinä on äärettömästi tähtiä, galakseja ja jopa maapallon klooneja.

Osoita sormella ihan mihin tahansa suuntaan taivaalle niin siinä samassa suunnassa joku täydellinen kopiosi jossain tuolla osoittaa sinua kohti. Äärettömässä universumissa kaikki mahdollinen toteutuu äärettömän monta kertaa äärettömän monessa paikassa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ensimmäisenä päivänä luotiin maa pimeyden keskelle, sekä valo.

Aurinko, kuu ja tähdet luotiin vasta neljäntenä päivänä.

Aika astui mukaan kuvioihin vasta syntiinlankeemuksen jälkeen Edenistä karkoituksen ja kirouksen seurauksena.

Hiljattain kuulin jostain, että genesiksessä kun puhutaan "päivistä", olisi se väärinkäännös. Hitsi, kun aivot on niin jumissa, etten nyt muista minkä väitettiin olevan oikea alkuperäinen käännös. Mutta se ei kai ollut mitään aikaan viittaavaa. 

Onko sillä mitään väliä kun koko opus on täynnä virheellisiä juttuja ja päättömiä myyttejä.

Vierailija kirjoitti:

Jos aika on osa "avaruutta" niin laajeneminen on aikasidonnainen tapahtuma. Eli tavallaan mitään avaruuden ulkopuolella olevaa ei olisi tässä ajassa edes olemassa ja kysymys "mihin avaruus laajenee" on täysin epärelevantti koska mitään havaintoja tuosta avaruuden ulkopuolisesta asiasta ei voida tehdä.

Juuri näin. Todellisuus on tosin hiukan monimutkaisempi mutta nyt ollaan hyvin lähellä. Alkuräjähdyksessä universumi aloitti laajenemisen joka tapahtuu valon nopeudella. Nimenomaan mitään havaintoja ei voi tehdä eli ulkopuolella voi olla tai olla olematta mitään tai mitä tahansa. 

Pössyttele vähemmän eikä tarvitse miettiä et se laajenee sisäänpäin

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ensimmäisenä päivänä luotiin maa pimeyden keskelle, sekä valo.

Aurinko, kuu ja tähdet luotiin vasta neljäntenä päivänä.

Aika astui mukaan kuvioihin vasta syntiinlankeemuksen jälkeen Edenistä karkoituksen ja kirouksen seurauksena.

Hiljattain kuulin jostain, että genesiksessä kun puhutaan "päivistä", olisi se väärinkäännös. Hitsi, kun aivot on niin jumissa, etten nyt muista minkä väitettiin olevan oikea alkuperäinen käännös. Mutta se ei kai ollut mitään aikaan viittaavaa. 

Onko sillä mitään väliä kun koko opus on täynnä virheellisiä juttuja ja päättömiä myyttejä.

Vertauskuvia ja vanhaa viisautta siellä on. Ei pidä olla niin umpimielinen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ensimmäisenä päivänä luotiin maa pimeyden keskelle, sekä valo.

Aurinko, kuu ja tähdet luotiin vasta neljäntenä päivänä.

Aika astui mukaan kuvioihin vasta syntiinlankeemuksen jälkeen Edenistä karkoituksen ja kirouksen seurauksena.

Hiljattain kuulin jostain, että genesiksessä kun puhutaan "päivistä", olisi se väärinkäännös. Hitsi, kun aivot on niin jumissa, etten nyt muista minkä väitettiin olevan oikea alkuperäinen käännös. Mutta se ei kai ollut mitään aikaan viittaavaa. 

Onko sillä mitään väliä kun koko opus on täynnä virheellisiä juttuja ja päättömiä myyttejä.

Vertauskuvia ja vanhaa viisautta siellä on. Ei pidä olla niin umpimielinen.

Vertauskuvia joo. Vanhaa viisautta joka ei päde nykymaailmassa. Niin ja ne tarinat. Moni niistä on härski kopio mm. Sumerien tarinoista.

Vierailija kirjoitti:

Maailmankaikkeus on ääretön, ja siinä on äärettömästi tähtiä, galakseja ja jopa maapallon klooneja.

Osoita sormella ihan mihin tahansa suuntaan taivaalle niin siinä samassa suunnassa joku täydellinen kopiosi jossain tuolla osoittaa sinua kohti. Äärettömässä universumissa kaikki mahdollinen toteutuu äärettömän monta kertaa äärettömän monessa paikassa.

Ehei. Sinun hypoteesi kumoaa Heisenbergin epätarkkuusperiaatteen.

Mikäli materia olisi syntynyt räjähdyksen seurauksena, seurauksena olisi syntynyt myös antimateriaa.

Yhdessä nämä olisivat kumonneet toinen toisensa, jolloin jäljelle ei olisi jäänyt mitään.

Vierailija kirjoitti:

Mikäli materia olisi syntynyt räjähdyksen seurauksena, seurauksena olisi syntynyt myös antimateriaa.

Yhdessä nämä olisivat kumonneet toinen toisensa, jolloin jäljelle ei olisi jäänyt mitään.

Ehkä on olemassa jossain meidän havaintokyvyn ulkopuolella oman universumimme antimateriakopio. Eli antimateria ja materia olisivat muodostaneet samaan aikaan omat universumit, mutta toinen on jossain muualla (toisessa ulottuvuudessa?)

Vierailija kirjoitti:

Mikäli materia olisi syntynyt räjähdyksen seurauksena, seurauksena olisi syntynyt myös antimateriaa.

Yhdessä nämä olisivat kumonneet toinen toisensa, jolloin jäljelle ei olisi jäänyt mitään.

Eihän niiden tarvitse välttämättä muodostua samassa suhteessa.

Vierailija kirjoitti:

Jos aika on osa "avaruutta" niin laajeneminen on aikasidonnainen tapahtuma. Eli tavallaan mitään avaruuden ulkopuolella olevaa ei olisi tässä ajassa edes olemassa ja kysymys "mihin avaruus laajenee" on täysin epärelevantti koska mitään havaintoja tuosta avaruuden ulkopuolisesta asiasta ei voida tehdä.

Mahdollisesti paras ja tyhjentävin kommentti.

Tästä voi muuten johtaa lohdullisen toteaman ja ratkaisun kysymykseen: Jokainen havaitsija luo oman maailmankaikkeutensa ja kunkin havaitsijan napa on sen keskipiste ja siinä se. Jokaisella havaitsijalla on myös siis oma maailmankaikkeutensa ulkoreuna joka on hyvin samanlainen kuin muilla mutta silti erilainen. Ja koska maailmankaikkeuksien rajat ovat erilaisia, ovat ne suhteellisia ja siis triviaaleja. 

Vierailija kirjoitti:

Maailmankaikkeus on ääretön, ja siinä on äärettömästi tähtiä, galakseja ja jopa maapallon klooneja.

Osoita sormella ihan mihin tahansa suuntaan taivaalle niin siinä samassa suunnassa joku täydellinen kopiosi jossain tuolla osoittaa sinua kohti. Äärettömässä universumissa kaikki mahdollinen toteutuu äärettömän monta kertaa äärettömän monessa paikassa.

Maailmankaikkeudella on mitattava ikä joka ei ole ääretön, siispä sen massakaan ei voi olla ääretön koska aikaa ja massaa ei voi erottaa toisistaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos aika on osa "avaruutta" niin laajeneminen on aikasidonnainen tapahtuma. Eli tavallaan mitään avaruuden ulkopuolella olevaa ei olisi tässä ajassa edes olemassa ja kysymys "mihin avaruus laajenee" on täysin epärelevantti koska mitään havaintoja tuosta avaruuden ulkopuolisesta asiasta ei voida tehdä.

Lisäyksenä vielä tähän se että yleisesti avaruus tai universumi on käsitetty ns. havaittuna (observable universe) käsitteenä - eli se alue mitä pystymme havaitsemaan.. Tuon alueen ulkopuolella voi olla ääretön määrä sitä samaa tai sitten ei tai...

Tällä hetkellä maasta käsin pystytään havainnoimaan vissiin n. 13 mrd valovuotta tjsp joka antaa aika hyvän arvion siitä milloin maapallo olisi syntynyt tai universumi jossa maa sijaitsee. Laajeneminen on havaittu siitä että tällä havaitulla alueella tietyt pisteet etääntyvät toisistaan jatkuvasti.

Havainto

Mikä 13 miljardin valovuoden pallo?

Havaittava universumi on 93 miljardia valovuotta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Maailmankaikkeus on ääretön, ja siinä on äärettömästi tähtiä, galakseja ja jopa maapallon klooneja.

Osoita sormella ihan mihin tahansa suuntaan taivaalle niin siinä samassa suunnassa joku täydellinen kopiosi jossain tuolla osoittaa sinua kohti. Äärettömässä universumissa kaikki mahdollinen toteutuu äärettömän monta kertaa äärettömän monessa paikassa.

Ehei. Sinun hypoteesi kumoaa Heisenbergin epätarkkuusperiaatteen.

Perustele. Tämä ei ole minun hypoteesi vaan johtavien fyysikoiden.

Vierailija kirjoitti:

Miksi asioita ei voi selittää yksinkertaisesti? Kuten nyt tämä laajentuminen.

 

Yritetään. Unohdetaan alkuräjähdys kun se on vähän vaikea käsite ja keskitytään nykyhetkeen. Joku mainitsi täällä ketjussa pullataikinan joten sovitaan että me elämme pullataikinan sisällä. Pullataikina on se avaruus. Emme tiedä kuinka paljon pullataikinaa on, sillä emme ole koskaan nähneet sen rajoja. Joku on laittanut pullataikinaan vähän liikaa hiivaa ja kaikkialle ympärillämme syntyy ihan hirveästi ilmakuplia. Näemme tämän siten, että etäisyys rusinoihin joita taikinassa myös on, kasvaa koko ajan - sitä nopeammin mitä kauempana rusinat meistä ovat.

Mainitsin yllä hiivan. Oikeasti emme tiedä mikä laajenemisen aiheuttaa ja loppuuko se joskus. Koska havaintojärjestelmämme on varsin rajallinen, emme voi sanoa varmuudella sitäkään jos vaikka me ja koko ymmärtämämme todellisuus koko ajan kutistuisi (siis aivan kaikki, kuten atomien koko ja valonnopeus myös), ja ne rusinat itse asiassa vain pysyvät paikallaan. Vaikutelma olisi sama. Ehkä olemme tietämättämme kiihtyvässä liikkeessä kohti koko universumin nielaisevaa aivan käsittämättömän kokoista mustaa aukkoa, ja näkemämme laajentuminen johtuukin vain siinä samalla tapahtuvasta ajan hidastumisesta jota emme itse havaitse.

Eli yhteenvetona, kukaan ei siis oikeasti tiedä yhtään mitään. Voimme yrittää selittää asioita ja haukkua toisin ajattelevia tyhmiksi tai uskovaisiksi, mutta tieteellisetkin selitykset ovat vähän mallia pissa on pakkasella puntissa hyvä koska se lämmittää. Ennen pitkää se jäätyy, mutta käyttämämme tieteellinen malli ei sitä vielä tiedä.

Netflixissä hyvä dokkari äärettömyydestä, siellä se kerrotaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Siis avaruudessa on loppujen lopuksi vähän ainetta se on suurimmilta osin tyhjyyttä missä ei ole mitään. Jos me lähdettäisiin pois meidän galaksista ja kuvittelisit kaikki hiukkaset isoina palloina ja niiden välissä ei olisi mitään niin pystyisit väistelemään niitä, niin vähän on hiukkasia tuolla avaruudessa. Meidän tähtikunnassa aurinkokuntien välissä on n. 1 hiukkanen per kuutiosenttimetri ja galaksien välissä sata kertaa vähemmän.

Jotainhan on oltava tuolla välitilassakin, jotta informaatio kulkee. Ehkä se on jotain mitä emme havaitse aineellisessa olomuodosssamme millään aineellisilla välineillä. 

No onhan esim. pimeä aine mitä uskotaan olevan mutta sitä ei kai ole pystytty todistaa olevan olemassa mutta kaikki viittaa siihen että jot

...

Tarkoitin sitä koetta, en nyt muista sen nimeä. Jossa toisistaan erotetut hiukkaset välittävät informaatiota välittömästi vaikka niillä olisi miten paljon etäisyyttä. Ja ilmeisesti on onnistuttu myös teleporttaamaan jotain hiukkasia johonkin? En nyt muista senkään kokeen nimeä. :D

EPR-koe. Edellyttää että kvanttisysteemi on lomittunut. Sinänsä informaatio ei tässä kokeessa siirry mittauspaikkojen välillä, eikä piilomuuttujia ole.