Lue keskustelun säännöt.
Tällä hetkellä työelämässä ja parisuhteissa on paljon aikuisia, joilla on ollut hyvä ja onnellinen lapsuus mutta joita on lapsena piiskattu.
23.02.2024 |
"Kun olen ajatellut omia lapsuudenkokemuksiani 80-luvulla, minun on ollut helppo ajatella, että piiskaaminen oli silloin yleistä. Se kuului ajankuvaan ja sitä tehtiin muissakin perheissä."
"Ainakin minä olin kiltti lapsi: en minä halunnut ehdointahdoin tehdä mitään väärää."
https://hidastaelamaa.fi/2022/09/piiskatut-lapset-ovat-nyt-aikuisia-mit…
Tässä jutussa hyvä pointti, koska yleensä, jos kurituksesta puhutaan, se liitetään muutoinkin huonoihin, rikkonaisiin ja väkivaltaisiin perheisiin. Mitenkään tällaisten perheiden lasten tuskaa väheksymättä, ihan hyvä myös pohtia sitä, miten hyvien onnellisten perheiden kiltit lapset, joita on ajan tavan mukaan vielä 80-luvulla (ja omalla kohdalla vielä 90-luvulla) vyöllä tms. kuritettu, ovat asian kokeneet.
Kommentit (96)
Vierailija kirjoitti:
10 vuoden kuluttua:
"Tällä hetkellä työelämässä ja parisuhteissa on paljon aikuisia, joilla on ollut hyvä ja onnellinen lapsuus mutta joita on lapsena jäähytetty."
20 vuoden kuluttua:
"Tällä hetkellä työelämässä ja parisuhteissa on paljon aikuisia, joilla on ollut hyvä ja onnellinen lapsuus mutta joille on lapsena sanoitettu."
20 vuoden kuluttua työelämässä pitäisi olla lapsia jotka on saanut leikkiä yhtä leikkiä lapsena sad beige asunnossa, joiden vanhemmat on kontrolloineet aivan kaiken lasten aikuisuuteen asti ja siksi he eivät oletkaan työelämässä vaan työkyvyttömyyseläkkeellä ja syrjäytyneitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
10 vuoden kuluttua:
"Tällä hetkellä työelämässä ja parisuhteissa on paljon aikuisia, joilla on ollut hyvä ja onnellinen lapsuus mutta joita on lapsena jäähytetty."
20 vuoden kuluttua:
"Tällä hetkellä työelämässä ja parisuhteissa on paljon aikuisia, joilla on ollut hyvä ja onnellinen lapsuus mutta joille on lapsena sanoitettu."
Tämä! Kuuntelin eilen pihalla isää, joka halusi mennä sateesta sisälle. Lapselle hän sanoin, että "olisi kiva mennä kotiin, mennäänkö" ja lapsi vastasi, että "ei vielä". No isä nökötti siinä katsomassa, kun lapsi ei tehnyt mitään, kunhan seisoi ja seurasi isompia lapsia katseellaan. Isä toisti tuon "nyt olisi isin mielestä aika mennä syömään tms." 5 kertaa ja minä olisin halunnut huutaa hänelle, että hitto soikoon, sille lapselle sanotaan tasan yhden kerran, että "nyt on lounasaika, nyt mennään sisälle" eikä kysellä, että mitä mieltä sinä lapsi noin 4v tästä olet. Ja kun isässä viimein oli tarpeeksi aikuista sanomaan, että nyt mennään eikä meinata, niin lapsi itkemään ja kieltämään ja isä sanoittamaan tunteita. Että sinua harmittaa ja on paha mieli, kun isä käskee, mutta kun isillä on jo ihan märkä takki. Ja tätä selittelyä sitten melkein 10 minuuttia ja se loppui vasta siihen, kun perheen äiti (?) tuli asunnon ovelle huutelemaan, että missä olette, ruoka jo jäähtyy.
Ei ollut piiskaaminen yleistä enää kasarilla. Junttivanhemmat harrasti sitä, ei fiksut perheet. Kyseinen toimintahan tehtiin laittomaksikin kasarin alussa ja en ole eläessäni ajatellut, että vanhempani olisivat minuun tai siskooni koskeneet. Edes äitiäni ei ole piiskattu lapsena, vaikka on syntynyt 40-luvun lopussa. Isä on saanut pari kertaa selkäänsä ja nykypäivänäin on sitä mieltä, että aivan syystä tuli. Ei ollut mitään ihan pientä, kun jättää pikkusisaruksensa rannalle yksin (siihen aikaan esim. 8-vuotias oli oiva lapsenvahti rannalla 3-vuotiaalle) ja lähtee metsään leikkimään kavereiden kanssa, vaikka oli sovittu, että on pienemmän kanssa ja tuo sen takaisin kotiin sitten. Siitä tuli selkään toinen kerta, kun joku naapurin nainen näki taaperon yksin rannalla. Toinen kerta liittyi myös johonkin toiselle vaaran aiheuttamiseen.
"Onnellisin" uhri, on kusetetuin uhri.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
10 vuoden kuluttua:
"Tällä hetkellä työelämässä ja parisuhteissa on paljon aikuisia, joilla on ollut hyvä ja onnellinen lapsuus mutta joita on lapsena jäähytetty."
20 vuoden kuluttua:
"Tällä hetkellä työelämässä ja parisuhteissa on paljon aikuisia, joilla on ollut hyvä ja onnellinen lapsuus mutta joille on lapsena sanoitettu."
Tämä! Kuuntelin eilen pihalla isää, joka halusi mennä sateesta sisälle. Lapselle hän sanoin, että "olisi kiva mennä kotiin, mennäänkö" ja lapsi vastasi, että "ei vielä". No isä nökötti siinä katsomassa, kun lapsi ei tehnyt mitään, kunhan seisoi ja seurasi isompia lapsia katseellaan. Isä toisti tuon "nyt olisi isin mielestä aika mennä syömään tms." 5 kertaa ja minä olisin halunnut huutaa hänelle, että hitto soikoon, sille lapselle sanotaan tasan yhden kerran, että "nyt on lounasaika, nyt mennään sisälle" e
Seisot sateessa kuuntelemassa tuota? Outoa. Olit varmasti ihan likomärkä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
10 vuoden kuluttua:
"Tällä hetkellä työelämässä ja parisuhteissa on paljon aikuisia, joilla on ollut hyvä ja onnellinen lapsuus mutta joita on lapsena jäähytetty."
20 vuoden kuluttua:
"Tällä hetkellä työelämässä ja parisuhteissa on paljon aikuisia, joilla on ollut hyvä ja onnellinen lapsuus mutta joille on lapsena sanoitettu."
Tämä! Kuuntelin eilen pihalla isää, joka halusi mennä sateesta sisälle. Lapselle hän sanoin, että "olisi kiva mennä kotiin, mennäänkö" ja lapsi vastasi, että "ei vielä". No isä nökötti siinä katsomassa, kun lapsi ei tehnyt mitään, kunhan seisoi ja seurasi isompia lapsia katseellaan. Isä toisti tuon "nyt olisi isin mielestä aika mennä syömään tms." 5 kertaa ja minä olisin halunnut huutaa hänelle, että hitto soikoon, sille lapselle sanotaan tasan yhden kerran,
Miksi olisin ollut likomärkä? Myös aikuisille on vedenpitäviä ulkoiluasuja ja sateenvarjoja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
10 vuoden kuluttua:
"Tällä hetkellä työelämässä ja parisuhteissa on paljon aikuisia, joilla on ollut hyvä ja onnellinen lapsuus mutta joita on lapsena jäähytetty."
20 vuoden kuluttua:
"Tällä hetkellä työelämässä ja parisuhteissa on paljon aikuisia, joilla on ollut hyvä ja onnellinen lapsuus mutta joille on lapsena sanoitettu."
Tämä! Kuuntelin eilen pihalla isää, joka halusi mennä sateesta sisälle. Lapselle hän sanoin, että "olisi kiva mennä kotiin, mennäänkö" ja lapsi vastasi, että "ei vielä". No isä nökötti siinä katsomassa, kun lapsi ei tehnyt mitään, kunhan seisoi ja seurasi isompia lapsia katseellaan. Isä toisti tuon "nyt olisi isin mielestä aika mennä syömään tms." 5 kertaa ja minä olisin halunnut huutaa hänelle, että hitto soikoon, sille lapselle sanotaan tasan yhden kerran, että "nyt on lounasaika, nyt mennään sisälle" e
Aluksi isä vain tarjosi ajatusta sisälle menosta, lapsi hylkäsi ehdotuksen. Ei sen kummempaa.
On outoa, että isä puhui itsestään kolmannessa persoonassa... piti itseään kohteena (yhteistyön vastakohta), ja kerjäsi huomiota. Ryhtyi sitten ahdistelemaan lasta, saadakseen tältä suostumuksen sisälle menosta; ei ollut sitä mieltä, että sisälle meno olisi lapsen kannalta hyvä asia. Ts. oli itsekäs, mutta ei halunnut ottaa siitä vastuuta. Ei kuitenkaan ollut asian vuoksi aggressiivinen, muuta kuin ahdistelemalla lasta oman toiveensa jankkaamisella.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
10 vuoden kuluttua:
"Tällä hetkellä työelämässä ja parisuhteissa on paljon aikuisia, joilla on ollut hyvä ja onnellinen lapsuus mutta joita on lapsena jäähytetty."
20 vuoden kuluttua:
"Tällä hetkellä työelämässä ja parisuhteissa on paljon aikuisia, joilla on ollut hyvä ja onnellinen lapsuus mutta joille on lapsena sanoitettu."
Tämä! Kuuntelin eilen pihalla isää, joka halusi mennä sateesta sisälle. Lapselle hän sanoin, että "olisi kiva mennä kotiin, mennäänkö" ja lapsi vastasi, että "ei vielä". No isä nökötti siinä katsomassa, kun lapsi ei tehnyt mitään, kunhan seisoi ja seurasi isompia lapsia katseellaan. Isä toisti tuon "nyt olisi isin mielestä aika mennä syömään tms." 5 kertaa ja minä olisin halunnut huutaa hänelle, että hitto soikoon, sille lapselle sanotaan tasan yhden kerran, että "nyt on lounasaika, nyt mennään sisälle" e
En ymmärrä miksi näitä tarinoita tullaan aina kertomaan kun aiheena on kuristusväkivalta. Aivan kuin kuritusväkivallan vastakohta olisi muunlainen epäjohdonmukainen ja lapsen turvallisuudentunnetta huojuttava "kasvattaminen".
Kuristusväkivallalla kasvattamisen vastakohta on hyvä, johdonmukaisesti positiivisin menetelmin kasvattaminen.
Ja sitten on niitä röyhkeitä vapaan kasvatuksen tuotoksia, joille voisi jälkikäteen antaa tukkapöllyä tai peräti selkäsaunan. Johan loppuisi virnuilut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En ymmärrä miten ajatellaan et hakkaamalla saa lapsesta empaattisen, muut huomioon ottavan ja toimintakykyisen aikuisen.
Vierailija kirjoitti:
Ja sitten on niitä röyhkeitä vapaan kasvatuksen tuotoksia, joille voisi jälkikäteen antaa tukkapöllyä tai peräti selkäsaunan. Johan loppuisi virnuilut.
Hakatut ja muutoin kaltoinkohdellut huonoimmin käyttäytyy.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Omia kavereitani ei lapsena piiskattu 80- ja 90-luvulla, näistä on hyvin avoimesti keskusteltu nyt aikuisena.
Minua löi äitini. Ei ollut mikään onnellinen lapsuus ja luottamus meni ihmisiin jatkuvan pelon vuoksi. Ihan eri kokemus siis tästä asiasta. Kaikista kasvoi kunnon ihmisiä, vaikkei hakattukaan ja helpompi olisi ollut elämää itselläkin rakentaa ilman tuota kotona hakkaamista ja fyysisiä rangaistuksia. Mitä sen lapsen pitää tehdä mikä oikeuttaa väkivaltaan? Itkeä, vähän kirkua, rikkoa jotain vahingossa, nauraa niin että äitiä ottaa päähän?
Vierailija kirjoitti:
En ymmärrä miten ajatellaan et hakkaamalla saa lapsesta empaattisen, muut huomioon ottavan ja toimintakykyisen aikuisen.
Ei millään hakkaamisella, mutta kyllä tuolla painelee muksuja, joille rajan olisi hyvä tulla vastaan. Nämä haistattelevat, sylkevät ja muiden omaisuudesta viis veisaavat mukulat lopettaisivat takuulla ainakin puolet sikailustaan mikäli siitä tulisi muutaman kerran tupenrapinat. Ei siis mitään mielivaltaista eikä varsinkaan hakkaamista, vaan selkeä palauttava syy-seuraussuhde ja sen jälkeen myös mahdollisuus toimia oikein.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
10 vuoden kuluttua:
"Tällä hetkellä työelämässä ja parisuhteissa on paljon aikuisia, joilla on ollut hyvä ja onnellinen lapsuus mutta joita on lapsena jäähytetty."
20 vuoden kuluttua:
"Tällä hetkellä työelämässä ja parisuhteissa on paljon aikuisia, joilla on ollut hyvä ja onnellinen lapsuus mutta joille on lapsena sanoitettu."
Tämä! Kuuntelin eilen pihalla isää, joka halusi mennä sateesta sisälle. Lapselle hän sanoin, että "olisi kiva mennä kotiin, mennäänkö" ja lapsi vastasi, että "ei vielä". No isä nökötti siinä katsomassa, kun lapsi ei tehnyt mitään, kunhan seisoi ja seurasi isompia lapsia katseellaan. Isä toisti tuon "nyt olisi isin mielestä aika mennä syömään tms." 5 kertaa ja minä olisin halunnut huutaa hänelle, että hitto soikoon, sille lapselle sanotaan tasan yhden kerran,
Miksi et ymmärrä sitä, että 80-luvulla lapsen kurittaminen on todella epätavallista, mutta nyt ollaan toisessa ääripäässä eli lapsi saa päättää kaiken ja tulokset tulevat olemaan ihan yhtä surkeita. Sinne terapiaan ne ravaamat kertomaan, että oli kamalaa, kun joutui johtamaan perhettä eikä ne aina totelleetkaan.
Vierailija kirjoitti:
Minua äiti tukisti ja löi, mutta aina aiheesta, koen että minulla oli maailman paras äiti. Olen hyvin läheinen äitini kanssa nykyään. Olen erittäin tasapainoinen ihminen, lääkärinä työelämässä.
Kai ymmärrät, että jos sinulle tuodaan hoidettavaksi lyöty lapsi,.sinun pitää ilmoittaa poliisille. Lapsipotiilaasi ovat vaarassa, kun suhtaudut noin positiivisesti ja ihaillen äitisi kaltaisiin väkivaltaisiin vanhempiin. Pelottaa lapsipotilaidesi puolesta.
Nykyään kyllä huomaa että ei ole enään ruumiillista kuritusta, lapsilla on valtavasti mielenterveysongelmia ha ovat erittäin väkivaltaisia. Olen nähnyt tätä päiväkodissa joka päivä. Surutta käydään muiden ja aikuisten kimppuun.ei ole väliä vaikka joku vanha lastentarhanopettaja joka eläkkeellä tulee sijaistaan. Olen nähnyt kun sellaisenkin kimppuun käydään, mieti vanhan naisen!! Ennen tuota olisi pidetty häpeällisenä että penikka tulkuttaa vastaan ja hakkaa vanhaa naista.
Tänään se on hienoa ja ajatellaan että kunhan pennuille ei saa tehdä mitään.mistään muusta ei välitetä. Nämäkin ensi syksynä koulussa.
Hesarin kolumni: Kuritusväkivallalla ei kasvateta hyviä ihmisiä
https://www.hs.fi/mielipide/art-2000010238902.html
Vuonna -88 toteutetun kyselyn mukaan yli 70 % lapsista oli kokenut vanhempiensa toteuttamaa fyysistä väkivaltaa, vuonna -22 enää viidennes vastaajista. Se on mielestäni silti paljon, jos joka viides lapsi kohtaa väkivaltaa omassa kodissaan.
Vierailija kirjoitti:
Nykyään kyllä huomaa että ei ole enään ruumiillista kuritusta, lapsilla on valtavasti mielenterveysongelmia ha ovat erittäin väkivaltaisia. Olen nähnyt tätä päiväkodissa joka päivä. Surutta käydään muiden ja aikuisten kimppuun.ei ole väliä vaikka joku vanha lastentarhanopettaja joka eläkkeellä tulee sijaistaan. Olen nähnyt kun sellaisenkin kimppuun käydään, mieti vanhan naisen!! Ennen tuota olisi pidetty häpeällisenä että penikka tulkuttaa vastaan ja hakkaa vanhaa naista.
Tänään se on hienoa ja ajatellaan että kunhan pennuille ei saa tehdä mitään.mistään muusta ei välitetä. Nämäkin ensi syksynä koulussa.
Sun logiikalla siis jos lapsi hakkaa aikuista, se on väärin, mutta jos aikuinen hakkaa lasta vyöllä, se on oikein? Niinkö?
Minulta pestiin pari kertaa suu saippualla ja kiroilu loppui siihen. Myös tukistus oli käytössä. En koe kokeneeni väkivaltaa. Hyvät suhteet vanhempiini. Ei vain mennyt sana perille lapsena.