Taloyhtiö ajaa meidät konkurssiin

Vierailija kirjoitti:

Mistä tiedät, että sähkö- ja ilmastointijärjestelmissä ei ole havaittu mitään vikoja?

Siitä että sen rahat on loppu.

Saahan siihen lainan.

Ehkä asunto pitäisi myydä (taloyhtiön mielestä), ellei halua maksella. Yleensä taloyhtiö voisi ottaa remonttilainan, asunnon asukas maksaa vähitellen, ei kertärykäys tai henk.koht laina. Summaa voi kertätä myös etukäteen vastikkeissa. Mini-omakotitalossa saisi omaan tahtiin, ellei lahoa yhtäkkiä putket. Suomessa uusiminen on liian kallista kaikessa, pitäisi keksiä taloudellisempia tapoja. Myös rivitaloissa ja luhtitaloissa saisi olla kassat, ettei asukkaan päälle kaadu kaikki yhtäkkiä. Tai sitten asumista pitäisi muuttaa radikaalisti niin, että kaikilla on oikeus omaan kotiin ja rahavirrat saadaan ohjattua sinne.

Täys remontti jo 30v jälkeen, kuulostaa laadukkaalta nykyiseltä rakentamiselta. Sähköjen uusinta ei varmasti ole teknisesti mitenkään tarpeellista mutta menee samassa konkurssissa mukavasti kun piikki on auki. Myisin itse pois tuollaisen heti jos vain vielä saisin kaupat järkevällä hinnalla.Tuttu myi rivarin pois kun kaikki vastikkeet yhteensä  reilusti yli 2000 eur /kk ja tuossakin remontit teki puolet vastikkeesta.

Ap, sinä olet osa taloyhtiötä. 

Ostin 18 vuotiaana uuden asunnon perintörahoilla.

48 vuotiaana taloon tehtiin linjasaneeraus (koska '80-luvun muoviputket eivät kestäneet..)

58 vuotiaana maksoin julkisivu - ja kattoremontin

68 vuotiaana maksoin ikkunat, hissien modernisoinnin

78 vuotiaana annoin asunnon tyttärelleni lahjana.

Kun olin 88 vuotias niin taloon tehtiin taas linjasaneeraus, koska edellisestä oli jo 40 vuotta aikaa.

98 vuotiaana tehtiin jälleen uusi katto ja julkisivun remontointi.

Huomaatko kaavan...

Meidän taloyhtiössä tehtiin vuonna 2021 julkisivuremontti, joka tuli maksamaan lähes 500 000 euroa. Kyseessä 50-luvun pienehkö taloyhtiö, joten hintaa per osakas tuli enemmän kuin vaikkapa putkiremontissa. Koko talo oli huputettuna ja piikkausmelun keskellä puoli vuotta. Yhtiökokouksessa isännöitsijä ja konsultti perustelivat remontin tarvetta sillä, että rappaukset rapisevat viereiselle jalkakäytävälle aiheuttaen turvallisuusriskin ohikulkijoille. Ihan potaskaa, kaupunki täynnä vastaavankuntoisilla julkisivuilla varustettuja taloja. Eikä se remontti laskenut edes energiankulutusta, saman verran kaukolämpöä mennyt kuin ennenkin. Nyt korkojen kasvun myötä vastikkeet ampuneet taivaisiin. Talossa jatkuvasti asuntoja myynnissä ja ihan samat pyyntihinnat kuin ennen remppaa.

putkiremppa on halvempi jos tehdään sukitus. joskus on ehkä jotkut turhaakin juttua ,vaan kivemman ulkonäon takia tehtyjä juttuja.kannattaa kokouksessa selvittää, eri vaihtoehtojen hinnat.

AP täällä. Viemärit siis kuvattiin viime kesänä, ja niissä ne todettiin vielä hyvä kuntoisiksi, ei ole ollut myöskään mitään vuotoja tai syöpymiä. Kuvaajien mukaan asiaan kannattaa palata 10 vuoden päästä. Hallituksen mielestä tehdään nyt vaan kaikki etukäteen. Samoin ilmastoinnin osalta, 2 vuotta sitten putsauksen yhteydessä tarkistetu, eikä ollut mitään ongelmia. Isännöitsijä vaan on onnistunut puhumaan hallituksen yli, että tehdään kaikki etukäteen. Sähköissä ei siis mitään ongelmia raportoitu, vaan haluavat päivittää ne uusiin, vetää lisää pistorasioita ja muuttaa kaikki maadotetuiksi. Emme vastusta rikkinäisten tai käyttöiän lopussa olevien asioiden korjauksia, vaan että lähdetään huimasti etukäteen korjaamaan ehjiä asioita ja päivittämään tasoa ei välttämättömillä asioilla - jos haluaa omaan asuntoonsa tehdä päivitykset, miksei sitten voisi näin tehdä omilla rahoilla, miksi kaikkien on näin tehtävä?

Yhtiökokous päättää, hallitus ei päätä tämmöisiä asioita. Hallitus esittää, yhtiökokous päättää. 30v vanha talo harvoin tarvitsee putkiremppaa, jos sattuu olemaan valurautaviemärit niin ne voi tarvita esim sukituksen. Vesijohdoilla pääsenee noin 20-25v vielä. 

Eikö tuollaiset asiat päätetä taloyhtiö kokouksessa, jonne sinunkin pitäisi mennä. 

Vierailija kirjoitti:

Meidän taloyhtiössä tehtiin vuonna 2021 julkisivuremontti, joka tuli maksamaan lähes 500 000 euroa. Kyseessä 50-luvun pienehkö taloyhtiö, joten hintaa per osakas tuli enemmän kuin vaikkapa putkiremontissa. Koko talo oli huputettuna ja piikkausmelun keskellä puoli vuotta. Yhtiökokouksessa isännöitsijä ja konsultti perustelivat remontin tarvetta sillä, että rappaukset rapisevat viereiselle jalkakäytävälle aiheuttaen turvallisuusriskin ohikulkijoille. Ihan potaskaa, kaupunki täynnä vastaavankuntoisilla julkisivuilla varustettuja taloja. Eikä se remontti laskenut edes energiankulutusta, saman verran kaukolämpöä mennyt kuin ennenkin. Nyt korkojen kasvun myötä vastikkeet ampuneet taivaisiin. Talossa jatkuvasti asuntoja myynnissä ja ihan samat pyyntihinnat kuin ennen remppaa.

Velkaa se on korjausvelkakin. Ihmiset karsastaa taloja ja taloyhtiöitä joissa on rempat tekemättä. Ei toki pidä ylikorjata ja rempat pitää suhteuttaa alueen hintatasoon. 

Taloyhtiöissä monesti hallitus päättää asioista, jotka eivät ole hallituksen päätäntävallassa. Yhtiökokous päättää remonteista, kun on isompi summa kyseessä. Hallitus voi päättää pienemmistä, kuten saunaremontti, varsinkin jos yhtiöllä on rahat siihen valmiina.

Onneksi olen asunut vuokralla aina. Olen säästänyt noin 170000 euroa 20 vuoden aikana.

Kuulostaa aika lyhyiltä nämä putkistojen kestoiät. Meillä (1950-luvulla rakennettu kerrostalo) tehtiin linjasaneeraus 2020, eli ne putket oli kestäneet ainakin 60 vuotta.  Ei ollut mitään vesivahinkoja tai muita ollut, vaan remppa oli asianmukaisesti suunniteltu ja kirjattu taloyhtiön suunnitelmaan 5 vuotta aikaisemmin. Kai ne sitten rakensi paremmin 50-luvulla.

Kuulostaa remppana ihan fiksulta. Ajankohta on vaan 10-15 vuotta liian aikaisin ennen kuin kannattaisi edes alkaa tekemään hankesuunnitelmaa.

"Jos olet noin köyhä, niin muuta muualle." Klassista mammapalstaa.

Vierailija kirjoitti:

Korjaukset on tehtävä ennenkuin ehtii syntyä vahinko tai järjestelmät on käyttöikänsä päässä. On järkevää tehdä kaikki yhtäaikaa kun niitä rakenteita kuitenkin avataan.

Myös kerrostaloa on pidettävä kunnossa ja se tarkoittaa kalliita remontteja, toki harvoin. Moni luulee, että kerrostalossa voi vain asua.

Itse ostin 70-luvun kerrostalokolmion, johon oli tehty linjasaneeraus-, julkisivu-, parveke-, ikkuna-, ovi- ja piharemppa.

Myyjä oli aikoinaan maksanut kaikki rempat pois.

Ostin tietäen tietäen, että hissiremppa tuli viimeisenä 2023, rahoitusvastike 1 euro/m2/kk eli 70 euroa kuussa.

Toki ymmärrän senkin, että esim. eläkeläisille rahoitusvastikkeet tulevat olemaan kovat ja rahatilanne huolestuttaa.

Katto vielä, niin hyvä tulee!

Vierailija kirjoitti:

Tutun talo oli rakennettu 70-luvulla. Kyllä se purettiin melkein pelkkiin rakenteisiin kun tehtiin putki- sun muut remontit asuntoihin ja talon yleisiin tiloihin jne. Kesti vielä usean kuukauden nuo remontit.  Kallista oli mutta tutulla oli tuo raha säästössä mutta puhutaan isosta summasta rahaa per osakkeenomistaja.

Tyttöystävälläni oli tällaisesta täysin remontoidusta 1970-luvun talosta ostettu yksiö opiskeluaikana. Onneksi joku grynderi oli ostanut koko talon ja remontoinut sen kerralla valmiiksi.

Lopputulos oli tässä kuten joka ikisessä 1970-luvun elementtitalossa se että lopputulos oli paska mutta maksoi enemmän kuin uuden täysin nykyaikaisen talon rakentaminen. Rakennusyhtiö meni konkurssiin kun ei saanut myytyä näitä edes omakustannushintaan ja muutaman pakkohuutokaupan jälkeen kohde rajulla tappiolla toiselle veivaajalle joka sai asunnot asunnot myytyä ilmeisesti jopa voitolla ostohintaan nähden.

Vaikka talo oli purettu elementtihylsyksi huoneet olivat edelleen kapeita putkia joiden päässä on ikkuna ja ohuiden elementtien läpi pääsivät kaikki äänet ja hajut vaikka miten yritettiin lisäeristää. Taloon rakennettiin jopa erillisiä "palkoja" sisäpihan puolelle että jokaiseen huoneistoon saatiin jotenkin nykyaikaisen kokoinen kylppäri johon mahtui pesukonekin. Tuo olikin ainoa hyvä osa taloa.