Lue keskustelun säännöt.
Puolison lapset ahdistaa
19.02.2024 |
Taas ahdistaa jo valmiiksi tuleva viikonloppu, kun mieheni kaksi lasta tulevat meille perjantaina. Ja nyt on vasta maanantai ja ahdistus vaan kasvaa viikonlopun lähestyessä Ja tämä sama ralli jatkuu joka toinen viikonloppu. Aina noiden lapsiviikonloppujen jälkeen maanantaina kun tulen töistä tyhjään kotiin, minulle tulee helpottunut olo ja tuntuu että olen taas oma itseni ja pystyn hengittämään.
Itse olen siis lapseton enkä ole ikinä ollut erityisen lapsirakas tai välittänyt muiden lapsista. Haluan kyllä vahvasti omia lapsia tulevaisuudessa ja myös mieheni on valmis siihen. En ole mikään nuori enää eli aikaa ei olisi enää lykätä omia lapsihaaveita, mutta pääseekö tuosta toisten lasten inhosta ikinä eroon?! Noista miehen lapsista kun ei pääse ikinä eroon kun kuuluu pakettiin.. Olemme alle vuoden asuneet yhdessä ja useamman vuoden seurustelleet. Tuo ahdistus vaan alkoi tai ainakin paheni ryminällä siitä kun muutimme saman katon alle.
En edes yritä olla mikään bonushahmo noille lapsille koska se ei tunnu luontevalta. He ovat aivan vieraan ihmisen lapsia joiden äitiä en ole edes tavannut. Mies ei onneksi vaadi minulta mitään tähän liittyen eikä pakota mihinkään äitipuolen rooliin. Yritän aina väkisin keksiä tekemistä noille viikonlopuille kun lapset ovat meillä ja joudun ns. lähtemään omasta kodistani karkuun ettei pää hajoa. Ällöttää suoraan sanottuna kun he tulevat meille sotkemaan ja huutamaan ja viikonlopun jälkeen on pakko siivota välittömästi kun inhottaa että ovat lääppineet joka paikkaa. Miten saan tämän järkyttävän ahdistuksen pois että en tuntisi itseäni aivan vieraaksi omassa kodissani?! Vai onko ainut vaihtoehto ero tuon ylimääräisen taakan takia joka rasittaa suhdettamme? Jos muutamme takaisin erillemme, niin sitten joutuisimme hautaamaan meidän yhteiset tulevaisuuden haaveet.
Kommentit (242)
Eroa, ei tuo mies kuitenkaan tuon ahdistuksen arvoinen ole.
Itse oon lapseton (pysyvästi) enkä koske pitkällä tikullakaan miehiin joilla on lapsia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pitäisikö teidän aikuisten sopia yhdessä jotkin pelisäännöt, jos esimerkiksi se sotkeminen vaivaa sinua? Jos keskustelisit asiasta miehesi kanssa ja sitten lasten äidin kanssa kolmistaan. Varmasti kuitenkin kaikilla on pohjimmaisena tavoitteena tarjota lapsille onnellinen lapsuus, mutta siihen voi päästä niin eri tavoin.
Monelta voi unohtua, että eri paikoissa on eri tavat toimia ja elää. Lapsetkin siihen tottuvat, mutta säännöistä pitää sitten pitää kiinni. Yksi vaihtoehto on myös se että vietätte noita viikonloppuja välillä jossain muualla, tai sinä menet joskus toisaalle.
Vierailija kirjoitti:
Ovat 10 vuoden molemmin puolin iältään eli nuoria.
Ongelmahan on tullut nyt vasta tämän yhteenmuuton myötä ilmi. Erillään asuessa ei ollut näin paha olla ehkä siksi että kävin vaan miehen luona heitä moikkaamassa lapsiviikonloppuisin ja minulla oli oma rauha kun olin yöt omassa kodissani. En tuntenut mitään tällaista silloin.
Ap
Ymmärrän vitutuksesi etenkin jos mies ei siivoa lasten jälkiä niiden lähdettyä. Miehelläni on oma kämppä, missä viettää aikaa silloin kun lapset ovat hänen luonaan. Muuten vietämme aikaa minun luonani. Välillä käy lasten kanssa luonani ja minua ärsyttää kun ne sotkee, läästii vastapestyt ikkunat ja peilit. Murustelee, vaikka olen sanonut, että vain keittiössä syödään. Likaisilla sormilla koskettelee sohvaa ym. Hienovaraisesti aina vihjailenkin, että jospa lähtisitte nyt ja nähdään sitten taas miehen kanssa kun lapset ovat kotonaan eli äidillään. Itselläni on jo lähes täysi-ikäiset lapset.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ovat 10 vuoden molemmin puolin iältään eli nuoria.
Ongelmahan on tullut nyt vasta tämän yhteenmuuton myötä ilmi. Erillään asuessa ei ollut näin paha olla ehkä siksi että kävin vaan miehen luona heitä moikkaamassa lapsiviikonloppuisin ja minulla oli oma rauha kun olin yöt omassa kodissani. En tuntenut mitään tällaista silloin.
Ap
Ymmärrän vitutuksesi etenkin jos mies ei siivoa lasten jälkiä niiden lähdettyä. Miehelläni on oma kämppä, missä viettää aikaa silloin kun lapset ovat hänen luonaan. Muuten vietämme aikaa minun luonani. Välillä käy lasten kanssa luonani ja minua ärsyttää kun ne sotkee, läästii vastapestyt ikkunat ja peilit. Murustelee, vaikka olen sanonut, että vain keittiössä syödään. Likaisilla sormilla koskettelee sohvaa ym. Hienovaraisesti aina vihjailenkin, että jospa lähtisitte nyt ja nä
Kyllähän tuonikäiset osaavat jo itse siivota, eivätkä sotkekaan niin kuin jotkut taaperot.
Aika lapsivihamielinen ketju naisilta, jotka haluavat omia lapsia. Juu, lapset sotkee, oli ne omia tai toisen. Se on ihan teistä itsestä kiinni, miten siihen sotkuun suhtautuu. Toiset valitsee inhota lapsia, toiset asennoituu sietämään enemmän sotkua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ovat 10 vuoden molemmin puolin iältään eli nuoria.
Ongelmahan on tullut nyt vasta tämän yhteenmuuton myötä ilmi. Erillään asuessa ei ollut näin paha olla ehkä siksi että kävin vaan miehen luona heitä moikkaamassa lapsiviikonloppuisin ja minulla oli oma rauha kun olin yöt omassa kodissani. En tuntenut mitään tällaista silloin.
Ap
Ymmärrän vitutuksesi etenkin jos mies ei siivoa lasten jälkiä niiden lähdettyä. Miehelläni on oma kämppä, missä viettää aikaa silloin kun lapset ovat hänen luonaan. Muuten vietämme aikaa minun luonani. Välillä käy lasten kanssa luonani ja minua ärsyttää kun ne sotkee, läästii vastapestyt ikkunat ja peilit. Murustelee, vaikka olen sanonut, että vain keittiössä syödään. Likaisilla sormilla koskettelee sohvaa ym. Hienovaraisesti aina vihjailenkin, että jospa lähtisitte nyt ja nä
No hyi! En päästäisi lapsia kotiini enää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hulluja naisia. Onko teillä ollut tosi onnellinen lapsuus, että ette osaa kuvitella miten paskoja olette niille lapsille? Vai niin huono lapsuus että ette tajua että lapsi ansaitsee onnellisen lapsuuden? Oli niin tai näin, pilaatte niiden lasten elämän. Koska se on ainoa tärkeä asia, ei sinun lapsellinen kotileikkisi. Siitä ei tule totta koskaan, että sinulla olisi oma söpö vaiva ihkun miehesi kanssa, ja entiset lapset katoavat takavasemmalle. Se mies on niiden lasten isä, ja jos ei ole aivan kelvoton paskiainen, tulevat ne AINA sinua ennen.
Mitä tarkoitat? Mitä paskaa siinä on jos käyttäytyy asiallisesti? Ihan hyvin voi myös lähteä muualle siksi aikaa kun ne lapset on käymässä tai keksiä itselleen muuta tekemistä. Lapset ovat vanhempiensa vastuulla eikä puolison niistä tarvitse sen enempää välittää.
Täällä on useampi sinunlaisesi kirjoittanut omista lapsihaaveistaan. Tajuatko ollenkaan että niistä inhoamistanne lapsista tulee oman lapsesi sisaruksia? Jotka ovat siis osa elämää aina. Et voi kuvitella että lapset ovat puolisosi vastuulla mutta jotenkin erillään oman lapsesi ja kuvittelemasi perheen elämästä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Aika lapsivihamielinen ketju naisilta, jotka haluavat omia lapsia. Juu, lapset sotkee, oli ne omia tai toisen. Se on ihan teistä itsestä kiinni, miten siihen sotkuun suhtautuu. Toiset valitsee inhota lapsia, toiset asennoituu sietämään enemmän sotkua.
Toisten lapset on täysin eri asia kuin omat. Omiaan rakastaa eikä niiden likaisuus tai sotkuisuus ole niin ärsyttävää ja ällöttävää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aika lapsivihamielinen ketju naisilta, jotka haluavat omia lapsia. Juu, lapset sotkee, oli ne omia tai toisen. Se on ihan teistä itsestä kiinni, miten siihen sotkuun suhtautuu. Toiset valitsee inhota lapsia, toiset asennoituu sietämään enemmän sotkua.
Toisten lapset on täysin eri asia kuin omat. Omiaan rakastaa eikä niiden likaisuus tai sotkuisuus ole niin ärsyttävää ja ällöttävää.
Niin, sekin on valinta kysymys, onko puolison lapset "omaa porukkaa" vai vierasta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hulluja naisia. Onko teillä ollut tosi onnellinen lapsuus, että ette osaa kuvitella miten paskoja olette niille lapsille? Vai niin huono lapsuus että ette tajua että lapsi ansaitsee onnellisen lapsuuden? Oli niin tai näin, pilaatte niiden lasten elämän. Koska se on ainoa tärkeä asia, ei sinun lapsellinen kotileikkisi. Siitä ei tule totta koskaan, että sinulla olisi oma söpö vaiva ihkun miehesi kanssa, ja entiset lapset katoavat takavasemmalle. Se mies on niiden lasten isä, ja jos ei ole aivan kelvoton paskiainen, tulevat ne AINA sinua ennen.
Mitä tarkoitat? Mitä paskaa siinä on jos käyttäytyy asiallisesti? Ihan hyvin voi myös lähteä muualle siksi aikaa kun ne lapset on käymässä tai keksiä itselleen muuta tekemistä. Lapset ovat vanhempiensa vastuulla eikä puolison niistä tarvitse sen enempää välittää.
Mitä paskaa on siinä että isän luona, joka siis ennen oli lapsen oma perhe ja koko elämä, asuu joku nainen joka vihaa sinua. Hmm, sitäpä voikin miettiä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hulluja naisia. Onko teillä ollut tosi onnellinen lapsuus, että ette osaa kuvitella miten paskoja olette niille lapsille? Vai niin huono lapsuus että ette tajua että lapsi ansaitsee onnellisen lapsuuden? Oli niin tai näin, pilaatte niiden lasten elämän. Koska se on ainoa tärkeä asia, ei sinun lapsellinen kotileikkisi. Siitä ei tule totta koskaan, että sinulla olisi oma söpö vaiva ihkun miehesi kanssa, ja entiset lapset katoavat takavasemmalle. Se mies on niiden lasten isä, ja jos ei ole aivan kelvoton paskiainen, tulevat ne AINA sinua ennen.
Mitä tarkoitat? Mitä paskaa siinä on jos käyttäytyy asiallisesti? Ihan hyvin voi myös lähteä muualle siksi aikaa kun ne lapset on käymässä tai keksiä itselleen muuta tekemistä. Lapset ovat vanhempiensa vastuulla eikä puolison niistä tarvitse sen enempää välittää.
Minä ja mieheni sekä meidän lapsi ollaan perhe ja miehen entisen suhteen lapset ovat vain mukana roikkuva riesa. En välitä heistä ja toivon ettei heitä olisi. Jos joskus eroaisimme tekisin kaikkeni estääkseni viikkoviikko sekoilut koska nyt tiedän miten raivostuttavaa on kun kotona joutuu sietämään ulkopuolisia lapsia.
Näin ajattelen täysin rehellisesti mutta ikipäivänä mä en sanoisi tätä ääneen enkä näytä inhoani ulospäin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Aika lapsivihamielinen ketju naisilta, jotka haluavat omia lapsia. Juu, lapset sotkee, oli ne omia tai toisen. Se on ihan teistä itsestä kiinni, miten siihen sotkuun suhtautuu. Toiset valitsee inhota lapsia, toiset asennoituu sietämään enemmän sotkua.
Siis jos vielä -+10-vuotiaana saa toisten kodit viikonlopussa mullin mallin, niin kyllä siinä on käytöstavoissakin puutteita. Varsinkin jos toistuu joka toinen vkl. Ei siisteyttä ylläpitävissä tavoissa ole mitään lapsivihamielistä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hulluja naisia. Onko teillä ollut tosi onnellinen lapsuus, että ette osaa kuvitella miten paskoja olette niille lapsille? Vai niin huono lapsuus että ette tajua että lapsi ansaitsee onnellisen lapsuuden? Oli niin tai näin, pilaatte niiden lasten elämän. Koska se on ainoa tärkeä asia, ei sinun lapsellinen kotileikkisi. Siitä ei tule totta koskaan, että sinulla olisi oma söpö vaiva ihkun miehesi kanssa, ja entiset lapset katoavat takavasemmalle. Se mies on niiden lasten isä, ja jos ei ole aivan kelvoton paskiainen, tulevat ne AINA sinua ennen.
Mitä tarkoitat? Mitä paskaa siinä on jos käyttäytyy asiallisesti? Ihan hyvin voi myös lähteä muualle siksi aikaa kun ne lapset on käymässä tai keksiä itselleen muuta tekemistä. Lapset ovat vanhempiensa vastuulla eikä puolison niistä tarvitse sen enempää välittää.
Kuka tässä ketään vihaa? Senkun ovat mutta minä en halua osallistua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Viettävätkö ihmiset enää ollenkaan aikaa ulkona lasten kanssa? Minä olin lapsena 2000-luvun alussa mummilla harva se viikonloppu, ja siellä oltiin enimmäkseen ulkona. Sisällä oltiin sitten siistimmin.
Vierailija kirjoitti:
Sinulla lapset vain joka toinen viikonloppu. Itselläni joka toinen VIIKKO ja lisäksi ovat jostain syystä viettävät suurimman osan iltapäivistä meillä niilläkin viikoilla, kun ovat äidillään.
Kuvittele sitä tunnetta, kun lasten ei pitäisi olla teillä, kuvittelet, että saat palata töistä puhtaaseen, hiljaiseen kotiin, mutta kotona odottaakin teini, plus tämän viisi kaveria, kuuden teinin välipala-astiat tiskipöydällä ja kaikki mahdolliset voileipätarvikkeet ympäri keittiötä ja lämpimässä.
Kaikkeen sitä ihminen altistuu. Voihan tuota seurustella lapsellisen kanssa, mutta ehdottomasti omat kodit oltava . Tahtoo se rakkaus karata, kun arki astuu kuvioihin. Yleensä se alustuja on nainen .
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aika lapsivihamielinen ketju naisilta, jotka haluavat omia lapsia. Juu, lapset sotkee, oli ne omia tai toisen. Se on ihan teistä itsestä kiinni, miten siihen sotkuun suhtautuu. Toiset valitsee inhota lapsia, toiset asennoituu sietämään enemmän sotkua.
Siis jos vielä -+10-vuotiaana saa toisten kodit viikonlopussa mullin mallin, niin kyllä siinä on käytöstavoissakin puutteita. Varsinkin jos toistuu joka toinen vkl. Ei siisteyttä ylläpitävissä tavoissa ole mitään lapsivihamielistä.
Jos asuntoa pidetään kliinisenä niin kyllähän ne lapsen leikit ja harrastukset tuntuu laittavat asunnon "mullin mallin". Voi sitä tietysti sanoa, että leikit pysyy omassa huoneessa ja toivoa, että se lapsi pysyy siellä poissa silmistä ja poissa mielestä.
Exäni yritti tehdä musta lapselleen äitipuolta ja väkisin yritti saada mut viettämään aikaa sen kanssa. Kutsui käymään ja muka yhtäkkiä hänelle tulikin joku tärkeä meno ja minun piti jäädä lapsen kanssa. Sieltä sitä sitten tultiin monen tunnin päästä naama hymyssä takaisin kyselemään oliko kivaa! No ei ollut!
Nykyisellä miehelläni on myös lapsi ja asumme yhdessä. Homma kuitenkin toimii koska mies ei odota eikä vaadi minulta mitään lapsensa suhteen. Kun lapsi tulee minä olen ja elän kuten normaalistikin eikä lapsen läsnäolo vaikuta tekemisiini mitenkään. Kaikki olisi täydellistä ilman sitä lasta.
Ei ole herkkua olla lapsena näissä kuvioissa. Minut heitettiin pihalle ydinperheidyllistä kun olin 16. Minun omistamastani talosta, jossa loisivat lesken oikeudella. En ole ollut lainkaan yhteydessä kahdeksantoista täytettyäni, viiteentoista vuoteen. Kaiketi ovat edelleen hengissä koska taloni on edelleen vallattuna, eikä perunkirjoituksiin ole tullut kutsua.
Olen pöyristynyt miten ketjussa on paljon naisia, jotka vihaavat puolison lasta! Tämän lapset ovat oletettavasti olleet tiedossa ennen yhteistä elämää, toivottavasti ne lapset ovat isälleen tärkeämpiä kuin heidän puolisonsa.
Itsellä oli hyvin tiedossa, ennen kuin miehen kanssa aloin seurustelemaan, että hänellä on lapsia, ja joista parilla on erityistarpeita. Alkuun mies hoiti lapsien jutut täysin, en puuttunut niihin, muutakuin saatoin siivota ruuanlaiton jäljet. Nopeasti aloin ottamaan vastuuta, joka tuntui luonnolliselle asialle. Jos lähdetään reissuun niin viimeksikin huolehdin muksujen pakkaamiset, ja että kaikki tulee mukaan. Mies hoiti muita asioita tällä välin. Lapset on joka toinen viikko. En sitä kiellä, etteikö ikinä potuttaisi ne muksut, mutta suurimman osan pidän heistä kovasti.
Lapset kyllä havaitsevat, jos heistä ei pidetä.
Kääntyisin katsomaan sisäänpäin, että mikä niissä lapsissa niin ärsyttää. Mielestäni joka toinen viikonloppu puolison lasten kanssa on vähän siedettävää. Jos se tuntuu liialta niin ehkä parempi etsiä mies ilman lapsia.