Mistä tiedät että olet varakaveri?? Listataan tähän asiat

Tästä tulee mieleen että voisiko syynä olla ettei kaikki näe jotain "hohtokeilausta" kovinkaan mielenkiintoisena juttuna, esim. vaikka rakennekynsien takia, tai muuten vaan liian tylsänä tekemisenä eikä siksi jaksanut vaivautua paikan päälle?

Vierailija kirjoitti:

Kaveri ottaa yhteyttä ja pyytää vaikkapa baariin, jos ei saa muuta seuraa ja sanookin vielä tämän. 

Valitettavan tuttua. Soittaa ja pyytää mukaan ja seliittää: kun kukaan ei lupaa tulla, sitten sinä tulit mieleeni. Hätä varana oleminen on saatanasta.

Vierailija kirjoitti:

Saimme kutsun heidän lapsensa synttäreille. Siellä ei ollut ketään muita kuin me ja pöytään kiikutettiin edellisenä päivänä aloitettu, puoliksi syöty täytekakku. Eli meidät kutsuttiin vain rääppijäisiin, mikä olisi ollut vielä jokseenkin ok jos olisivat edes alusta asti olleet ihan avoimia siitä.

Tosin itse hankin kyllä joka päivälle uuden kakun, jos juhlat on monipäiväiset.

Emme ole enää tekemisissä heidän kanssaan.

Nyt on kyllä pakko komentoida, että ei kukaan hanki kalliita täytekakkuja joka päivälle erikseen, jos on esim. viikonloppuna juhla. Kyllähän ne lasketaan tarkkaan tulevien vieraiden henkilömäärän mukaan ja ostetaan sellainen kakku että riittää jokaiselle tarpeeksi syötävää. Ei täytekakku pilaannu  1 päivässä, kai se laitetaan kylmään mahdollisimman pian tarjouilun jälkeen odottamaan seuraavaa kertaa. Yksi iso kakku voi maksaa 50 euroa. Eihän tuossa ole mitään väärää sinua varten tehty, jos kakku on jo aloitettu, tai puoliksi syöty!! Nyt alas sieltä prinsessan istumelta ja nopeesti! Ainoa mistä voisi teoriassa loukkaantua jos teitä ei oltu kutsuttu oikeana juhlapäivänä tulemaan silloin kun muutkin vieraat ilman oikeaa syytä, joku selityshän sille on?

Vierailija kirjoitti:

Kaikenlaisia uuvakkeja sitä maailmaan mahtuu... Parissa kohden silti pisti vähän silmään.

Joku sanoi, että häntä stressaa spontaanius. Noh, minua stressaa kalenterointi. Töissä kun painaa minuuttiaikataululla 5 päivää viikossa, niin vapaalla ei oikeastaan halua. Pakkohan sitä varsinkin perheellisten kanssa tehdä, mutta mieluiten ei. Eikä sillä ole mitään tekemistä sen kanssa, kuka vastapuoli on. Ei siis ehkä kannata ottaa automaattisesti henk.kohtaisena loukkauksena.

Toisena tuo, että kutsutaan kun joku muu on perunut. Kun on rajallinen määrä aikaa ja tilaa, niin aina ei voi olla kaikkien kanssa koko ajan. Iltaa istuessakin yli 6 henkeä on sellainen määrä, että kuulumistenvaihdosta ei oikein tule mitään. Mielelläni kutsuisin kaikki, mutta joskus joutuu priorisoimaan. Enemmän siinä sitten katsoo seuruetta kokonaisuutena kuin pitämisjärjestystä. Minulla on kavereita, jotka eivät ole varsinaisia bilehileitä ja illanistujaisiss

"Minulla on kavereita, jotka eivät ole varsinaisia bilehileitä ja illanistujaisissa tappavat tahtomattaan muidenkin  tunnelman. Ovat silti aivan ihania ihmisiä, ja nautin vilpittömästi heidän seurastaan kahdenkesken "

Siis pystytkö sinä OLLENKAAN asettumaan toisen ihmisen asemaan MISSÄÄN? Ei se vielä riitä mitä SINÄ AJATTELET sen toisen kokevan, vaan miten hän oikeasti sen kokee, että hänet jätetän pois joukosta, kenties AINA?? Oletko KYSYNYT häneltä itseltään ja oikeasti kuunnellut vastauksen? Se että SINUN mielestä hän latistaa tahtomattaan toisten tunnelman juhlissa on kyllä aika törkeästi ajateltu, ja syynäsi olla kutsumatta häntä mukaan. Sillon sinun pitää luopua koko ihmisen hyväksikäytöstä jos oikeasti noin hänetä ajattelet. Miksi roikut hänessä? Jotainhan tarvetta hän kuitenkin sinussa täyttää kun et lopeta hänen kiusaamistaan näillä ohareilla. Olet törkeä. Jos hän ei kelpaa juhliisi silloin kun muutkin on kutsuttu, lopeta hänen kiusaaminen feikillä "muka ystävyydelläsi"!

Soittaa ja pyytää ulos ja kertoo että x, y ja z eivät pääse niin soitti sitten minulle. 

Vierailija kirjoitti:

Meidän tytöt on olleet parhaita ystäviä siitä kun olivat 2v. Näkevät vain päiväkodissa, kun hänen äitinsä haluaa juhlia omien kavereidensa kanssa kaikki lapsen juhlat, ei lapsen ystävien kanssa.

Kun tämä tyttö täytti 5v, he järjestivät kuitenkin hienot juhlat. 

 

Meiltä kysyttiin kakkutelinettä lainaan, että sai kakut esille sukulaisille ja muille kavereille. 

Tuossa vaiheessa pitää olla pokkaa vastata että "pahoittelen, mutta lainaan tavaroitani vain ystäville. Ehkä voisit lainata sinun ystäviltäsi"...heh heh , siinäpähän näkee!

Vierailija kirjoitti:

Mun lapsuuden bestis kirjoitti julkisen somepäivityksen siitä, kuinka hänellä oli surullinen lapsuus kun kasvoi aina ilman yhtä ainutta ystävää kärsien yksinäisyydestä kun ei ollut ketään ketä ystäväksi kutsua. Kuulemma sitten aikuisiällä vihdoin löytyi ihmisiä joita voi pitää ystävinään. Olin että anteeksi mitä. Tuo ystävä oli mulle maailman rakkain. Mutta kai sitten olin vaan varalla tai en tarpeeksi hyvä ystävän statukseen. Näin jälkikäteen se kyllä näkyi hänen käytöksestään että ystävyys taisi olla hieman yksipuolista. Ne nykyiset ilmeisen oikeat ystävät sitten täyttivät kommenttiboksin oot ihana, raksu ym kommenteilla. 

Oisit käräyttänyt julkisesti siinä. Siittenpähän oisit nähny miten selittelee valehteluaan kaikille

Vierailija kirjoitti:

Kaverini:

Kertoo että ostetaan muutamien ystävien kanssa vähän paremmat joululahjat 

Meidän lapselle joululahjaksi Saiturin pörssistä joulukoriste joka hajosi heti.

Mietin että muistaako hän edes näitä juttujaan, mitä hänellä sylki suusta ulos päästää?

Mitä pahaa tässä on? Joidenkin kanssa tapana panostaa lahjoihin puolin ja toisin, ja joidenkin kanssa muistetaan pienemmillä jutuilla. Ihan normaalia minusta ja miksi sitä ei saisi sanoa ääneen?

Vai oletko siis itse ollut siinä käsityksessä, että te ostatte toisillenne paremmat lahjat jouluna ja sinä olet panostanut ja hän ei? Vai onko hänkin aiemmin panostanut ja asia on nyt muuttunut vai mikä sinulla hiertää tässä? 

Vierailija kirjoitti:

Pitkäaikainen ystävä pyysi, että lähtisinkö hänen kanssaan syömään ja sen jälkeen ehkä parille kuppilaan, kun on hänen syntymäpäivänsä. Tämä siis sovittiin jo useampi päivä aiemmin.

Kun olin jo lähtökuopissa sutimassa ripsivärejä naamaan, lähetti ystävä kymmenen sydänemojin viestin miten maailman parhaat ystävät vievät yllätyksenä hänet syömään ja viettämään iltaa, nähdään me joskus toiste. Nuo ihmiset olivat minullekin sen verran tuttuja, että olisin hänenä kyllä pyytänyt minutkin mukaan. 



Itku meinasi tulla ja tulikin, kun hän lähetteli kaverikuvia ja hehkutusviestejä minulle henkilökohtaisesti pitkin iltaa ja yötä. 

Olipas ikävästi tehty..toivottavasti sinulla on ollut mukavampia kokemuksia tuon jälkeen tai löytynyt joku parempi ystävä! :(

Minulla kävi samantapaisesti..kyse ei ollut kuitenkaan syntymäpäivistä mutta jonkinlaisista pikkujouluista. Kaveri oli kutsunut minut illanviettoon paria päivää ennen, ja n. tuntia ennen perui koska hänen toiset kaverinsa olivatkin päässeet paikalle. Minä olin jo lakannut kynteni joulun punaisiksi ja olin vaihtanut kivat vaatteet, hankkinut myös suklaata jonka meinasin viedä. Eipä se kaveruus onneksi sen jälkeen kovin kauan kestänyt.

Puolisoni on taitava kokki, ja illalliskutsut hyväksytään aina ilomielin. Vastakutsua ei vain koskaan kuulu, vaan illanvietot vietetään "parempien" kaverien kanssa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kaveri ottaa yhteyttä ja pyytää vaikkapa baariin, jos ei saa muuta seuraa ja sanookin vielä tämän. 

Valitettavan tuttua. Soittaa ja pyytää mukaan ja seliittää: kun kukaan ei lupaa tulla, sitten sinä tulit mieleeni. Hätä varana oleminen on saatanasta.

Mä oon joskus sanonut noin, vaikka muita en ookkaan kysynyt. Miksi? En enää muista, mutta joku syy siihen oli.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kaveri ottaa yhteyttä ja pyytää vaikkapa baariin, jos ei saa muuta seuraa ja sanookin vielä tämän. 

Valitettavan tuttua. Soittaa ja pyytää mukaan ja seliittää: kun kukaan ei lupaa tulla, sitten sinä tulit mieleeni. Hätä varana oleminen on saatanasta.

Mä oon joskus sanonut noin, vaikka muita en ookkaan kysynyt. Miksi? En enää muista, mutta joku syy siihen oli.

Yrität antaa itsestäsi kuvan, että olet suositumpi kuin oikeasti olet. Yksi koulukaveri oli samanlainen. Itse olen aina käynyt elokuvissa sekä yksin että seurassa riippuen siitä, kiinnostaako elokuva kavereita, lapsia tai puolisoa. Kerran lukioaikana näimme elokuvateatterin aulassa. Hän kertoi odottavansa kavereitaan. Elokuvan jälkeen näin hänet uudelleen, niin hän kertoi, että kaverit lähtivät jo ja että hän voi tulla samas matkaa.

Muualla asuva hyvänä ystävänä pitämäni otti yhteyttä aina kun oli tulossa Hesaan käymään ja oli majapaikkaa vailla. Muutti sitten pk-seudulle itsekin, eikä ottanut enää kertaakaan yhteyttä! Ei lähettänyt osoitetta, ei uutta numeroaan, ei mitään. Ymmärsin yskän ja fb-viestillä sanoin, että "olehan yhteyksissä jos haluat joskus nähdä!" Ei ole koskaan mitään enää kuulunut.

Vierailija kirjoitti:

Aika samaa settiä. Kaverilla ei ole koskaan aikaa sopia tapaamisesta, eli kyse oli jostain viime tingan slotista, eli samana päivänä on kaksi tuntia johonkin tiettyyn aikaan mahdollista. Ei todellakaan tule sellainen olo että tapaamista oikeasti haluttaisiin.Tapaamisessa puhutaan siitä kuinka kauhean kiire ja vaikeaa. Instassa näen laskettelureissuja "parhaiden kavereiden" kanssa, keikkoja ja dinnereitä. Kyse ei ole siis ajanpuutteesta vaan siitä että mun tapaamiseni ei vaan ole minkäänlainen prioriteetti. Olen lakannut ehdottomasta tapaamisia, koska mitäpä sitä suotta pitämään yllä suhdetta, joka ei toiselle osapuolelle ei ole tärkeä.

Tämä kertomus voi ollakin oikeasti näin, mutta tuntuu, että välillä näiden tekstien toiselta osapuolelta puuttuu asettuminen sen vastapuolen asemaan.

Asutteko eri kaupungissa, ja nämä ystävät, joita nähdään useammin samassa kaupungissa? Onko teillä yhtenevästi vapaa aikaa, esim molemmat opiskelijoita/töissä, eikä niin, että toisella on työt ja ylityöt ja perhe siinä pyöritettävänä, sinulla ei? Tai jos puhuit keikoista ja laskettelusta, ovatko nämä sellaisia joihin sinäkin haluaisit mukaan, vai onko teillä eri mieltymykset tuollaisten suhteen? 

 

Itse ainakin ajattelisin, että vähällä vapaa-ajallani haluan lähteä Keski-Eurooppaan, tai haluan keikalle, jos lempibändini on kerrankin kaupungissa. Vaikka se ystävä, kuka asuu kaukana, eikä pidä matkustamisesta, ei ole minulle yhtään vähemmän tärkeä. Nämä ovat vain ajatuksia, sillä helposti ihminen tarkastelee asiaa vain omasta näkökulmastaan.

Vierailija kirjoitti:

Tästä tulee mieleen että voisiko syynä olla ettei kaikki näe jotain "hohtokeilausta" kovinkaan mielenkiintoisena juttuna, esim. vaikka rakennekynsien takia, tai muuten vaan liian tylsänä tekemisenä eikä siksi jaksanut vaivautua paikan päälle?

Hohtokeilaus ei ollut pakollista. Roudasin paikalle tarjottavat, oli sitä ja tätä. Alkoholia ei saanut tuoda, joten tilasin paikan ylläpitäjän ohjein 3-4 pulloa kuoharia. Tässä vielä kuvio, että pullot piti tyhjentää paikan päällä. No en kai lähtenyt niitä juomaan. Aika moni oli autolla.

Lahjoitin sitten kuoharipullon paikan ylläpitäjälle. Ei ollut Elyséetä, vaan parempaa.

Ei hohtokeilaus ollut jutun pointti, vaan mun synttärit. Minun juhlimiseni. En todellakaan velvoittanut ketään keilaamaan!

Ja maksoin sekä keilauksen että tarjoilut ihan itse. Lahjaksi - jos joku haluaa antaa - ehdotin rahaa. En kaivannut mitään kippoja ja kappoja.

Puolen vuoden kuluttua lensin Aasiaan 3:ksi viikoksi.

Tää on hieman samaa sarjaa, kuin se että "kaveri" soitti kouluaamuna vai oliko Tapaninpäivä, että he on olleet joulun Flamingossa, mutta nyt kun jälkikasvu 4 hlöä lähtivätkin jo pois, niin haluatteko tulla syömään heidän maksetut aamupalansa!

Joo ei, kiitos vaan. Antelias tarjous. Aikaa oli 2 tuntia. Sinne muka sitten ajamaan (n 20 km) ja mässäämään. "Kaveri" ja miehensä olisivat myös lähteneet mutta jättävät kupongit respaan. Että köyhätkin saisivat jouluna jotain 😁. Meillä oli yllinkyllin kaikkea, ei oltu mitään keppikerjäläisiä.

Oikein teit.

Ihan törppö tää kaverin mutsi.

Vierailija kirjoitti:

Mistä tiedän? 

 

Siitä että ei koskaan itse ehdota mitään. Sitten kun minä ehdotan, keksii tekosyitä miksi ei voi lähteä.

Ei koskaan tykkää minun päivityksistä. Sitten Instagramin feedissä tulee koko ajan suosituksia joista tämä kaveri X on käynyt samaan aikaan tykkäilemässä. Ihan ventovieraiden jutuista. 

Et ole edes varakaveri, vaan et yksinkertaisesti ole kaveri ollenkaan. Ei kannata enää olla yhteydessä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Saimme kutsun heidän lapsensa synttäreille. Siellä ei ollut ketään muita kuin me ja pöytään kiikutettiin edellisenä päivänä aloitettu, puoliksi syöty täytekakku. Eli meidät kutsuttiin vain rääppijäisiin, mikä olisi ollut vielä jokseenkin ok jos olisivat edes alusta asti olleet ihan avoimia siitä.

Tosin itse hankin kyllä joka päivälle uuden kakun, jos juhlat on monipäiväiset.

Emme ole enää tekemisissä heidän kanssaan.

 

Nyt on kyllä pakko komentoida, että ei kukaan hanki kalliita täytekakkuja joka päivälle erikseen, jos on esim. viikonloppuna juhla. Kyllähän ne lasketaan tarkkaan tulevien vieraiden henkilömäärän mukaan ja ostetaan sellainen kakku että riittää jokaiselle tarpeeksi syötävää. Ei täytekakku pilaannu  1 päivässä, kai se laitetaan kylmään mahdollisimman pian tarjouilun jälkeen odottamaan seuraavaa kertaa

Ai kamala mä oon just tehny näin, että oon kutsunut seuraavalle päivälle kaverini perheineen, koska oon halunnut oikeasti viettää aikaa heidän kanssa ja rauhassa keskustella. Aikaisempana päivänä käynyt sukulaiset ja yhtä härdelliä koko se aika ettei aikaa ole keskittyä kenenkään kanssa enempää vaihtaa kuulumisia.

Up