Mistä tiedät että olet varakaveri?? Listataan tähän asiat

Pyytää kylään mutta kun olen kylässä, katselee vaan telkkaria koko ajan. 

Kertoo kuinka kukaan ei häntä halua nähdä, mutta peruu joka kerta kun teidän pitää tavata. Tai laittaa, että on jonkun toisen kaverin kanssa. 

Tai jos olisi mahdollisuus nähdä ees hetken verran, hän ei halua, koska "eiks se ois mälsä nähdä vaa tunnin verran?"

Ei olla nähty vuoteen. 

Vierailija kirjoitti:

Kertoo kuinka kukaan ei häntä halua nähdä, mutta peruu joka kerta kun teidän pitää tavata. Tai laittaa, että on jonkun toisen kaverin kanssa. 

 

Tai jos olisi mahdollisuus nähdä ees hetken verran, hän ei halua, koska "eiks se ois mälsä nähdä vaa tunnin verran?"

 

Ei olla nähty vuoteen. 

Mulle kävi vähän samantapainen, tutustuin uuteen kaveriin, joka myös kertoi että ei ole onnistunut kavereita oikein löytämään vaikka on jo joitakin vuosia paikkakunnalla asunut. Itse en ollut samassa tilanteessa niinkään uusia kavereita vaillakaan, mutta miksipä ei. Kutsuinkin hänet siis kylään, laitoin pöperöä ja juomia tarjolle, ei tullut paikalle, eikä edes ilmoittanut peruvansa. Sama vielä toistamiseen ja sitten alkoikin vippailla multa milloin mitäkin, eikä näitä korvannut takaisin päin. Nyt välit viilenneet kun mulle alkoi riittää, mutta olihan häneltä sentään tuo yksi juttu rehellinen, ettei oikein tahdo kavereita löytyä, miksiköhän ihmeessä?!?!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kaveri järjestää isot synttärit ja meille kahvitus varsinaisten juhlien jälkeen jossain. Jos sitäkään. 

Ystäväni juhlii isoja juhlia viikonloppuisin, ja kun ei halua kutsua meitä, niin sopii sunnuntaille jotain tekemistä meidän kanssa. Tiedämme että olemme varalla vain koska lapset niin hyviä kavereita. Ei tiedetä miksi emme mahdu mukaan.

Vaikka kaverillasi olisi muitakin juttuja elämässään, ei ole mikään laki, että sinut tarvii kutsua mukaan mihinkään niistä. Voi olla, että olet hiukan erilainen kuin juhlien muut naiset, etkä sopisi porukkaan. Tai emäntä on mustasukkainen sinusta, ja haluaa mieluumin tavata yksin, tai jos lapset ovat kavereita, on tuollainen perhetapaaminen varmaan mukavin tapa heille tavata. On mullakin kivoja perhekavereita, joiden kanssa on ihan mukavaa, mutta tiedostan kuitenkin erilaisuutemme eikä meistä koskaan tulisi parhaita kaveruksia. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko tämä joku naisten juttu? Ei voi olla useita ystäviä, eri tilanteisiin? Pitää olla ns.bestis jonka kanssa jaetaan kaikki tai ei mitään?

Joo, tämä on juuri naisten juttu jättää ihmisiä ulkopuolelle ja kieroilla. 

Miehet tekee tätä myös. Nimenomaan naimisissa olevat miehet pitää taskussa muutamia viestikaverinaisia joille kirjoitella jos tai kun oma vaimo ei kuuntele miehen huolia ja pitää seksikaveria tai jopa rakastuu kun vaimon kanssa on arki koittanut eivätkä osaa panostaa parisuhteeseen tai mennä itseensä. Että eläpä yleistä. XD

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kertoo kuinka kukaan ei häntä halua nähdä, mutta peruu joka kerta kun teidän pitää tavata. Tai laittaa, että on jonkun toisen kaverin kanssa. 

 

Tai jos olisi mahdollisuus nähdä ees hetken verran, hän ei halua, koska "eiks se ois mälsä nähdä vaa tunnin verran?"

 

Ei olla nähty vuoteen. 

Mulle kävi vähän samantapainen, tutustuin uuteen kaveriin, joka myös kertoi että ei ole onnistunut kavereita oikein löytämään vaikka on jo joitakin vuosia paikkakunnalla asunut. Itse en ollut samassa tilanteessa niinkään uusia kavereita vaillakaan, mutta miksipä ei. Kutsuinkin hänet siis kylään, laitoin pöperöä ja juomia tarjolle, ei tullut paikalle, eikä edes ilmoittanut peruvansa. Sama vielä toistamiseen ja sitten alkoikin vippailla multa milloin mitäkin, eikä näitä korvannut takaisin päin. Nyt välit viilenneet kun mulle a

Okei, aika jännä ihminen, mulla toi kaveri siis on vanha tuttu joka on yhtäkkiä muuttunut tollaiseksi

1) Otetaan yhteyttä vain kun tarvitaan jotain; kuuntelijaa kun menee huonosti, kaveria jonnekin kun kukaan muu ei lähde tai kun kaivataan seuraa ja ketään muuta ei saa. 2) Otetaan yhteyttä vain lyhyellä varoajalla jos pyydetään jonnekin yhteiseen ajanviettoon tai tekemiseen. 3) Esitetään että ollaan hyviäkin ystäviä, mutta muut kaverit on sitten niitä kenen kanssa postaillaan someen kivat juhlat ja muut jutut. 4) Jos kysyt itse tätä kaverina pitämääsi henkilöä jonnekin, tiedät olevasi varakaveri, jos hän ei voi luvata mitään ennenkuin viime hetkellä, kun on selvinnyt että pääseekö kukaan oikea parempi kaveri. XD

Minulla on paljon kavereita ja kaikki ovat kuvailun kaltaisia varakavereita. Ikävää ja turhaa yliajattelua miettiä tuollaisia. Yhden kanssa on kiva tehdä sitä ja toisen kanssa tätä. Oma elämäntilannekin vaikuttaa siihen, kenen kanssa on helppo tavata ja kenen kanssa on samanikäiset lapset. En useinkaan ehdi vastata viesteihin, tai tavata. Osa on varmasti loukkaantunutkin siitä, että olen ghostannut vaikka ajatuksissani olen soittamassa heille heti kun ehdin. Kun elämässä on tilanne ettei ole ystäviä, sitä alkaa arvostaa ihan pieniäkin kohtaamisia, kuten vartin kahvittelua töissä. 

Vierailija kirjoitti:

Minulla on paljon kavereita ja kaikki ovat kuvailun kaltaisia varakavereita. Ikävää ja turhaa yliajattelua miettiä tuollaisia. Yhden kanssa on kiva tehdä sitä ja toisen kanssa tätä. Oma elämäntilannekin vaikuttaa siihen, kenen kanssa on helppo tavata ja kenen kanssa on samanikäiset lapset. En useinkaan ehdi vastata viesteihin, tai tavata. Osa on varmasti loukkaantunutkin siitä, että olen ghostannut vaikka ajatuksissani olen soittamassa heille heti kun ehdin. Kun elämässä on tilanne ettei ole ystäviä, sitä alkaa arvostaa ihan pieniäkin kohtaamisia, kuten vartin kahvittelua töissä. 

Jep mullakin on paljon kavereita joita näen harvemmin. En kyseenalaista enkä yliajattele heidän tapaansa olla ystävä, koska olemme tasavertaisia ja näemme kun elämäntilanteet sallii.

Itse olen valitettavasti muutamalle sellainen varakaveri tai roskasanko, johon otetaan yhteyttä vain silloin kun jokin on huonosti, tarvitaan jotain konkreettista tai kukaan muu ei ole päässyt. Ja jonka kanssa menot voi perua jos joku ns kivempi pääseekin. En tiedä tunnistatko ihmistyypin, mutta heidän yhteydenottoihinsa tulee aina suhtaudutta hieman varauksella, siellä on aika koira haudattuna. :)

Vierailija kirjoitti:

Soittaa todella lyhyellä varoitusajalla että voisinko vaikka nähdä kaupungilla. Siis tyyliin niin että puolen tunnin päästä pitäisi olla kaupungilla. Tulee mieleen että joku parempi kaveri on perunut niin soittaa viime tipassa mulle. Ja mitään ei voi sopia yhtään etukäteen.

Kuulostaa ihan tyypilliseltä elämäntapaintiaanilta pikemminkin.

Vierailija kirjoitti:

Kaverini tietää, että minulla oli hyvin hyvin raskas jakso elämässä kahden pienen lapsen kanssa. Sanoin että lähtisin tosi mielelläni naisseurassa hänen kanssaan esim ulos syömään.

Koskaan ei sopinut mutta mm järjesteli samaan aikaan Lontoon reissun toisen puolituttavamme kanssa. Minua ei tietenkään pyydetty mukaan. Toisen kanssa Kämpiin yöksi. Kolmannen luo meni Norjaan. 

En vain tiedä että olen varalla. Hän oikein hieroo sitä naamaan joka päivä. 

Ehkä hän otti huomioon ettet raskaan jakson vuoksi voisi osallistua noille reissuille?

Ei pidä ikinä olettaa mitään. Kyllä pyytäminen on kivempi kuin olla pyytämättä. 

Masentuneena varsinkin kun kaveri pyysi, vaikka ties etten jaksa, niin se oli paljon kivempi kuin ne jotka ei pyytänyt mitään. 

Vierailija kirjoitti:

Ehkä just se, kun mitään ei voi sopia etukäteen. On kuulemma menoa kaikki viikonloput. Joskus arkisin viikolla päivää aikaisemmin tulee ehdotus näkemisestä, mutta vuorotyöläisenä vähän hankalaa järjestää. Peruu monesti samana päivänä jo sovitun tapaamisen, ettei jaksakaan tms. On niin nähty. 

No, mulla oli ystävä, joka ei edes viitsinyt perua tapaamista. Ei vaan tullut, kun ei huvittanutkaan.