Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Mistä tiedät että olet varakaveri?? Listataan tähän asiat
Kommentit (273)
Vierailija kirjoitti:
Uskomattominta on että yksi kaveri joka on tehnyt minulle monia tässä ketjussa mainittuja asioita valitteli minulle joskus yksinäisyyttään. En vaan ymmärrä. Hän oli monesti saanut minut tuntemaan oloni hyvin yksinäiseksi käytöksellään. En saanut sanotuksi suoraan että mitä hittoa.
Olen kokenut samankaltaista. Kaveri vuodatti minulle, kuinka uudet ihanat ystävät olivat alkaneet jättää häntä ulkopuolelle ja miten se tuntui hänestä pahalta. Minusta taas tuntui valitettavan makealta, koska hän itse jätti minut ulkopuolelle ja varakaveriksi kun nämä uudet ihmiset tulivat kuvioon. Yhtäkkiä olinkin muka taas sydänystävä sen aikaa kun kaverilla oli ryppyjä rakkaudessa heidän kanssaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Uusi tuttavuus soitti ja kertoi olevansa paikassa A tekemässä asiaa B, matkalla paikkaan X, ja menossa sieltä paikkaan C tapaamaan henkilöä Y.
Sanoi, että jos NYT HETI lähden paikkaan X, niin hänellä olisi hetki aikaa nähdä minua. No en lähtenyt, ja estin koko tyypin. Tuommoinen pompotteluyritys on selkeää vittuilua, kyllä henkilö, joka oikeasti haluaa nähdä juuri minua järkkää sitä aikaa ihan vaan mun tapaamiseen.
Myöhemmin törmäsin sattumalta tähän tyyppiin ja kysyi haluanko vielä olla yhteyksissä. Sanoin suoraan että en. Tuntui tosi hyvältä!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ollaan asuttu melko eri puolilla suomea vuosikausia, Kaveri ajaa autolla n 200 metrin päästä ohi, muttei vaivaudu sanomaan asiasta, tai pistäytymään. Tieto ohiajostakin kerrotaan vasta myöhemmin. Itseasiassa parikin "ystävää" teki näin...Sit muuten ollaan kyllä ystävää
Tähän voi olla syynä, jos olet vaikka lapseton. Perheelliset tulee ykkösinä, heitä voidaan nähdä helpommin. Lapseton ja vielä sinkku on alinta kastia. :D
Tuon tyylinen tuttu on meilläkin. Ystäväksi ei kai voi häntä kutsua.
Uusi "ystävä," jonka kanssa oltiin jonkun aikaa pyöritty, ihan kivaa oli ollut ja tultiin juttuun oli järkkäämässä bileitä. FB:ssä raportoi valmisteluista ja koristehankinnoista eli oikein varmisti, että huomaan. Bileet pidettiin, kutsua ei mulle missään vaiheessa tullut. Kaikki muut ystävänsä oli sinne kyllä kutsunut.
Kaiken huippu oli se, että hänelle itselleen oli juuri vähän aikaa sitten tehty samoin ja siitä valitteli minulle, kuinka oli asiasta syvästi loukkaantunut ja järkyttynyt! Ja sitten teki minulle ihan samalla lailla! Laitoin samantien välit poikki!
Oikea ystävä tai kaveri ei tahallaan pyri aiheuttamaan toiselle mielipahaa, mitä koin tuommoisen olevan. Halusi ilmeisesti osoittaa, etten kuulu hänen parhaimpien ystäviensä joukkoon.
Tajusin, että olen vain varakaveri, tai joku hänen agendansa kohde, kun huomasin, että ns. ystävätär
- katsoi aina kalenteristaan, missä välissä hän ehtisi tulla minun luokseni kylään
- kylässä ollessaan räpläsi koko ajan puhelintaan saapuvien viestien varalta
- unohti vastata sähköposteihini
- ei juuri oma-aloitteisesti ottanut yhteyttä minuun
- lopulta jätti vain kokonaan vastaamatta
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ottakaa etäisyyttä noihin muka-kavereihin. Mulla ei ole tuollaisia, koska olen tiputellut ilmeisesti pois pikkuhiljaa. Jos jonkun käytös on tuota tasoa, ettei kutsu joihinkin juhliin, niin pitää ymmärtää ja ottaa etäisyyttä. Ette vain ole niin hyviä ystäviä. Niitä hyviä löytyy kyllä.
Joskus työkaverit ovat menneet porukalla vapaa-ajalla johonkin eikä mua oo kutsuttu. Ja just tää klassinen, että mukana on ollut myös joku uudempi työntekijä, mut mua ei oo kutsuttu. Oon vain päättänyt, että ok, nää on vain työkavereita mulle sitten.
Ymmärrän, että jos lapset ovat kavereita keskenään niin silloin ei voi kokonaan katkaista välejä, mutta ei silloinkaan tarvitse jäädä varakaveriksi. Jotain small talkia välillä heittää.
Mä oon miettinyt, että ehkä joku ei vaan pidä musta ja se on ihan fine. Kourallinen oikeita kavereita on ihan riittävästi.
Kiitos tästä kommentista se tosiaan kosketti.
Meillä oli yhdet hyvät kaverit, mutta sitten tämä rouva teki kahdet niin pahat ja röyhkeät oharit, että ei voitu todeksi uskoa. Tyyliin kopioi meidän lapsen nimen-tyyppistä, järjesteli selän takana asian yhden tyypin kanssa joka piti olla ei niin läheinen.
Eli läheisiä ihmisiä ja ystäviä kohteli paskasti, ja sitten näitä puolituttuja yliampuvan hyvin.
Tässä meni jotenkin raja, että en halunnut enää ystävyyttä hänen kanssaan. He olivat erittäin tärkeitä, mutta kaikelta, ihan kaikelta luottamukselta romahti pohja. Sen jälkeen kaikkeen kiinnitti eri tavalla huomiota. Aina seurassa hän lakkaamatta puhui muista ihmisistä. Varmaan meistäkin jauhaa muille.
Meillä on muutamia kivoja tekemisiä tiedossa sekä hyviä ystäviä, jotka nytkin kantaa tämän em ystävien aiheuttaman surun yli. Meillä lapset myös parhaita ystäviä joten tosiaan tekemisissä joutuu olla. Siinä on iso varaus. Varaus niin kauan, kuin tämä henkilö ymmärtää miten on toiminut.
Siitä etten kelpaa matkalle mukaan tai lounasseuraksi
Siitä ettei meille päin koskaan ehdoteta mitään
Siitä että mietitään pitkään kun me ehdotamme jotain, ja yleensä se ei käy
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En kestä, en pysty lopettaa nauramista tolle varakreiville! Ihan paras!
Tämä oli surullinen ketju, tuli muutama oma tosi ikävä kaverikokemus myös mieleen, mutta voi pyllerö sentään, tämä VARAKREIVI!
Mä en taas tajunnut tuota varakreivi juttua ollenkaan..?
Olin kutsuttuna jossain samoissa illanistujaisissa ystävän luona tämän työkaverin kanssa ja tästä ystävä kommentoi jälkeenpäin että "se työkaverini sanoi että olethan ihan mukava" - niin mitä minusta siis odotettiin..? Kun olin sittenkin - odotuksista huolimatta - ihan mukava..? Miksi tuollaista tarvitsisi edes kertoa itselleni jos olisivatkin minusta selän takana jutelleet..?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mun on ehkä vaikeaa ymmärtää sitä, miksi tavatessa tehdään lupauksia siitä että tehdään X, Y, Z jos ei oikeasti ole mielenkiintoa tehdä noita asioita. Meillä esimerkiksi kaveripariskunta itse tekee aina aloitteen ja puhuu erilaisista suunnitelmista, mutta sitä kutsua ei koskaan tule. Viimeksi puhuttiin että hiihtolomalla tehtäisiin jotain yhdessä, mutta hiljaista on taas ollut. Silloin kun itse puhun jostakin asiasta, niin olen myös aloitteellinen ja kyselen ja järkkäilen ajat, mutta en kyllä todellakaan rupea kutsumaan itseäni kylään.
Tänä on helppo! Jo kauan sitten minulle kerrottiin että tuo on kohteliasta käytöstä ja minä olen autistinen jos en sitä ymmärrä!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sovittiin kaverin kanssa treffit pitkästä aikaa kahvilaan. Kaveri tuli paikalle ja toi mukanaan kaksi omaa kaveriaan joita en tuntenut - ei kai haittaa kun tuli puheeksi kommentilla. Istuin sitten kuuntelemassa kun he juttelivat asioista ja ihmisistä joista en tiennyt tai tuntenut ja nieleskelin kyyneliä.
Tuon jälkeen ei pahemmin oltu yhteydessä ja lopulta en ollenkaan. Luulin, että olimme hyviä kavereita ja lähes ystäviä - jotain tulkitsin sitten kai pieleen
Ei hyvä ihme :D sun kanssa piti olla treffit ja toi muita lisäksi. Ei kyllä ymmärrä treffeistä mitää näköjään.
Kaveri pyysi mökille muutaman viikon päähän. Sain sumplittua, mutta kumppanilleni se oli vaikeampaa, ja jotta hän sai vapaata hän joutui tekemään rasittavan työputken ennen mökille lähtöä, ja mökillelähtöpäivää edeltävä yö oli vielä yövuoro.
edeltävänä iltana kaveri laittoi viestiä että selkä oli palanut auringossa, mutta nähdään huomenna sitten! Tuntia ennen lähtöä soitti että selkä on kipeä eikä voi lähteä mökille, että katsotaan joku toinen kerta. Oli siis jo illalla muka varoitellut
Silloin päätimme ettei toista kertaa nähdä tuollaista vaivaa. Myöhemmin saatiin kuulla että tuo kaveri oli ollut edellisenä iltana juhlimassa parempien kavereiden kanssa, eikä ollut puhunut mitään selän palamisesta. Tuosta kaverista ei tuon jälkeen kuulunut 5 kk mitään, vaikka ennen kävi viikottain.
Olisi vain heti juhlimaan lähdettyään laittanut perumisviestin niin en olisi turhaan pakannut ja herättänyt kumppaniani muutaman tunnin yöunien jälkeen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tässä on yksi asia joka muualla maailmassa osataan hoitaa paremmin kuin Suomessa. Ihmisiä ei muualla jätetä yksin ja elämä on yhteisöllisempää. Suomessa moni kärsii yksinäisyydestä ja on todella omituista, kuinka täällä ihmiset lukkiutuvat vaan tiettyyn seuraan ja osa ei kelpaa. Ei, kaikkien kanssa ei ole pakko olla kaveri mutta jos joku ihminen on mukava ja kiva, miksi tällaisia hyljeksitään? Jotenkin todella surullista, että moni normaali, hyvä ja kiva ihminen on vailla ystäviä.
Vierailija kirjoitti:
Mulle yksi kaveri teki parikymppisenä niin että pyysi baariin kanssaan. Maksatti mulla sisäänpääsymaksun, narikan ja ostatti drinkin kun hänellä itsellään ei ollut kuulemma rahaa. Kun näki toisen ystävänsä baarissa, minä jäin kuin nalli kalliolle yksin hengailemaan baarissa.
Mullakin oli tällainen kaveri. Hän soitti aina silloin kun ei ollut löytänyt kaveria baariin, ja kun sinne sitten yhdessä mentiin niin hän katosi muiden tuttujensa seuraan jos sellaisia ilmestyi paikalle. Siis kokonaan ja loppuillaksi, ja myös lähti toiseen baariin/kotiin sanomatta minulle mitään.
Aloin sanomaan että en kerkeä ennen x-kellonlyömää näkemään, mutta nähdään siellä baarissa sitten. Ne kerrat kun laitoin viestiä että olisin nyt täällä baarissa, hän ei edes viitsinyt vastata mitään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulla oli syksyllä ravintolalahjakortti ja pyysin pari ystävänäni pitämääni mukaan nauttimaan. Edellisenä iltana molemmat sitten perui. Peruin pöytävarauksen ja lahjakortti jäi käyttämättä. Kun olin koko vuoden yrittänyt saada seuraa eikä aikaa enää ollut.
OIi aika paska fiilis...
Tätä en oikestaan ihmettele. Muut olisi joutuneet maksamaan jonkun suolaisen hinnan vs. Sun ilmanen
Siis lahjakortti oli useammalle hengelle, olisin tarjonnut
Minut kutsutaan paikalle, jos kreivillä on muuta menoa. Kreivittären aveciksi.
Mun lapsuuden bestis kirjoitti julkisen somepäivityksen siitä, kuinka hänellä oli surullinen lapsuus kun kasvoi aina ilman yhtä ainutta ystävää kärsien yksinäisyydestä kun ei ollut ketään ketä ystäväksi kutsua. Kuulemma sitten aikuisiällä vihdoin löytyi ihmisiä joita voi pitää ystävinään. Olin että anteeksi mitä. Tuo ystävä oli mulle maailman rakkain. Mutta kai sitten olin vaan varalla tai en tarpeeksi hyvä ystävän statukseen. Näin jälkikäteen se kyllä näkyi hänen käytöksestään että ystävyys taisi olla hieman yksipuolista. Ne nykyiset ilmeisen oikeat ystävät sitten täyttivät kommenttiboksin oot ihana, raksu ym kommenteilla.
Ihmisillä täytyy olla sisällään paljon pahaa oloa ja tukahdutettua vihaa tai jotakin muuta pielessä kun he kohtelevat kavereitaan ja ystäviään näin huonosti. Tällainen käytös ei ole normaalia eikä sillä ole hyviä seurauksia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En kestä, en pysty lopettaa nauramista tolle varakreiville! Ihan paras!
Tämä oli surullinen ketju, tuli muutama oma tosi ikävä kaverikokemus myös mieleen, mutta voi pyllerö sentään, tämä VARAKREIVI!
Mä en taas tajunnut tuota varakreivi juttua ollenkaan..?
Käsitin,että joku luki aloituksen 'varakaveri' nopeasti 'varakreivi' 🙆
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pitkäaikainen ystävä pyysi, että lähtisinkö hänen kanssaan syömään ja sen jälkeen ehkä parille kuppilaan, kun on hänen syntymäpäivänsä. Tämä siis sovittiin jo useampi päivä aiemmin.
Kun olin jo lähtökuopissa sutimassa ripsivärejä naamaan, lähetti ystävä kymmenen sydänemojin viestin miten maailman parhaat ystävät vievät yllätyksenä hänet syömään ja viettämään iltaa, nähdään me joskus toiste. Nuo ihmiset olivat minullekin sen verran tuttuja, että olisin hänenä kyllä pyytänyt minutkin mukaan.
Itku meinasi tulla ja tulikin, kun hän lähetteli kaverikuvia ja hehkutusviestejä minulle henkilökohtaisesti pitkin iltaa ja yötä.Miten suhtauduit jatkossa häneen? Kerroitko miltä sinusta tuntui hänen käytöksensä? En ainakaan itse olisi jatkanut ihan kuin mitään ei ol
Tämmösiin pitää osata suhtautua härskisti itsekin. Eli olisin tehny niin että sanonut vaan pokkana että "no tosi kivaa, mä tulen sit sinne itsekin, missä te olette ny"t? eikä alkaa KYSYMÄÄN. Eli ei pidä olla itsekään mitenkään liian kotelias, tai odotella tuollaselta mitään havahtumista käytöstapoihin (joita ei ole selvästikään). Vaan olla tavallaan itsekin sen verran röyhkeä ja tuppaantua "väkisin" mukaan, vaikkei toisilla ole tilannetajua eikä hienotunteisuutta sinua kohtaan. Koska tosiasiahan voikin olla ettei kaikki vaan tule ajatelleeksi asiaa juuri sinun kannalta siinä hetkessä, vaikka pitäisi.
Alue: Aihe vapaa
Paras näpäytys on se kun 30 - 40 vuoden kuluttua yöllisellä vessareissulla istuu unenpöpperössä pöntöllä ja hoksaa että "ei jumaliste se taisikin veeduilla mulle silloin..."