Mistä tiedät että olet varakaveri?? Listataan tähän asiat

Muuten ei näkeminen sopinut vaan oli aina muiden kanssa menossa, kun olin remontoinut soi puhelin ja ehdotti tapaamista luonani. Tullessaan otti salaa valokuvia ja myöhemmin oli apinoinut sisustuksen itselleen. 

Vierailija kirjoitti:

Muualla asuva hyvänä ystävänä pitämäni otti yhteyttä aina kun oli tulossa Hesaan käymään ja oli majapaikkaa vailla. Muutti sitten pk-seudulle itsekin, eikä ottanut enää kertaakaan yhteyttä! Ei lähettänyt osoitetta, ei uutta numeroaan, ei mitään. Ymmärsin yskän ja fb-viestillä sanoin, että "olehan yhteyksissä jos haluat joskus nähdä!" Ei ole koskaan mitään enää kuulunut.

Ei ole minunkaan numeroani sen jälkeen tallennettu kun muutin ja en voi tarjota enää majapaikkaa missä pettää puolisoaan.

Mä tajusin olevani nollakaveri, kun mua ei kutsuttu koskaan heidän hienoon taloonsa sisälle, pihalle kutsuttiin esim marjoja poimimaan. Meni n 10 vuotta ennenkuin kutsuttiin sisälle ja esiteltiin kaikki kolme kerrosta. Aika tavanomaista oli.

Se, mikä oksetti myöhemmin tavatessamme oli, että tämä varakas nainen piilotti lompakkonsa pöydän päältä, kun istuin pöytään. 

Olen tummatukkainen ja -silmäinen ja olen kuulemma hieman mustalaisen näköinen. En siis ole kuitenkaan romani. Kerran naureskelin tälle ihmiselle, että jospa pukisin röyhelöt päälle samoin kuin mustan samettihameen ja riipuvat korvakorut, niin menisinköhän romanista. Siis tosiaan vitsillä. Suomalainen olen.

Tämä taisi tulla hänelle todeksi, kun nappasi lompsansa näkyvistä. Se oli hyvin loukkaavaa. Pidin väliä, kunnes tää taas otti yhteyttä jonkin katastrofinsa takia ja lupasin kuunnella. 

Onhan näitä. Työkavereiden kanssa viihdyttiin toisinaan vapaa-ajallakin. Ilmeisesti en kuitenkaan ollut kaikkien mieleen kun erään kerran huomasin somesta, että ovat olleet bilettämässä keikalla. Töissä tästä ei puhuttu minun kuulteni hiiskuakaan. Myönnän, kirpaisi ja muutti osaltani sitä yhteenkuuluvuuden tunnetta jota meillä oli ollut.

Pyysin jo lapsuudesta lähtien hyväksi ystäväksi luulemaani mukaani kirpparille. Hän kieltäytyi koska ei tykkää kirppareista. Tämä ok, kunnes parin tunnin päästä ilmoitti että toinen ystävänsä oli pyytänyt häntä mukaan kirpparille ja lupasi mennä, joten ei todellakaan nyt jaksa kahta kertaa samana päivänä. Olin ihan wtf?

Hän kieltäytyi useasti asioista. Ehdotin sitä tätä ja tuota. Mikään ei käynyt, joten ymmärsin vihdoin yskän. Meidän ystävyys oli sitä, että olin paikalla olkapäänä tai tavoitettavissa kun hänellä oli tarve jollekin. Muutoin en kuullut hänestä mitään, eikä lupauksista huolimatta ottanut yhteyttä. Minun mielipiteeni ja toiveeni olivat yhdentekeviä, joten jälleen yhden oharin jälkeen päätin, että myös ystävyytemme on jatkossa minulle yhdentekevää. Tämä on pitänyt.

Nyt yksi pitkäaikainen ystävä pelaa jotain ihme peliä. Saa kilarit tyhjästä, ei vastaa viesteihin ja käyttäytyy niin, että jos minä tekisin hänelle samoin, suuttuisi verisesti. Ei ole ollenkaan sama kuin aiemmin. Hänellä varmasti asioita joita pitäisi käsitellä ihan ammattilaisen kanssa, voisi auttaa. Näistä olen huomannut ja antanut itsekin ymmärtää, että arvottaa ystäviään sen perusteella kuka huomaa huomioida häntä eniten. No, hänen ekat kilarit jo tappoi jotain meidän välillä mitä ei enää ehjäksi saa, ja jos tässä todella on joutunut johonkin kummalliseen peliin, niin saa olla tämäkin. Hänellä ystäviä kuitenkin riittää, joten mun puuttumista ei pitkään kaipaa, jos ollenkaan.

En jaksa näin aikuisena tällaisia hiekkalaatikkoleikkejä. Olenkin alkanut tekemään asioita ihan yksin, ei tarvitse huomioida kuin itsensä.

Naiset voi kyllä olla käärmeitä. Muakin on tarvittu, mutta kun mä tarvitsisin kaveria ihan vain kuuntelemaan, ei löydy aikaa.

Yksi nainen otti yhteyttä abt 10 vuoden jälkeen, vaikka asuttiin samoilla huudeilla. No ok. Lähdin kävelylle, vaikka ei paljoa kiinnostanut.

Huomasin, että oli jollain tiedusteluretkellä. Kyseli kaikkea. Vastailin osittain, koska olin jo oppinut että halusi jotain skandalöösiä kuultavakseen. Kun puhuin ihan tavallisia asioita, niin keskeytteli. Ärsyttävää. Hyppi asiasta toiseen. 

Muutin pois ja vielä yritti soittaa/tekstata, mutta EI, en halua.

Oli jäänyt työttömäksi ja yritti saada mun kautta jotain vinkkiä mitä nyt tehdä. Kuinka sä hoidit senjasen? Pyöritin vastauksia. Selvittäköön itse omat juttunsa.

Tiedän että olen varakreivi. Pystyn elämään sen kanssa.

Kun sä kerrot kaverilles sun haaveet ja unelmien matkat ja kaveris toteuttaa ne "oikeiden" kavereidensa kaa. Kun kaveris tekee kaikki isot jutut oikeiden kavereidensa kaa ja sä saat kelvata vaan jos muut ei pääse 

up

Kun kaveri nolaa julkisesti. Töpättyään yhden jutun muistutin, että olin aiemmin sanonut asiasta. En siis huutanut. Kaveri kimmastui niin, että paiskoi kamoja ja karjui. Aikuisia olimme.

Ihmiset tuijottivat. Tää entinen kaveri tajusi muka nopeasti kaiken.

Sama tyyppi. Pyysi apua CV:n tekemiseen. Lupasin. Pyysin listaa, mitä haluaa merkittävän esim koulutuksestaan. 

Kirjoita nyt vaan enmuistamikälukio, hän täydentää sen itse. Kysyin yo-arvosanaa. Ei hän muista.

Ilmeisesti oli jäänyt kesken koulut eikä osallistunut yo-kokeisiin aikoinaan. Mä en saanut asiaa tietää jostain syystä. Tiesi kyllä että mä olin yo.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Muualla asuva hyvänä ystävänä pitämäni otti yhteyttä aina kun oli tulossa Hesaan käymään ja oli majapaikkaa vailla. Muutti sitten pk-seudulle itsekin, eikä ottanut enää kertaakaan yhteyttä! Ei lähettänyt osoitetta, ei uutta numeroaan, ei mitään. Ymmärsin yskän ja fb-viestillä sanoin, että "olehan yhteyksissä jos haluat joskus nähdä!" Ei ole koskaan mitään enää kuulunut.

Ei ole minunkaan numeroani sen jälkeen tallennettu kun muutin ja en voi tarjota enää majapaikkaa missä pettää puolisoaan.

Joo tämä. Kyseessä ei ollut ihan kaveri, vaan naispuolinen esimies. Käytiin jossain ja hän alkoi autossa kysellä, voisiko joskus käyttää minua/asuntoani alibina. Naimisissa, 5-vuotias tyttö. Ällistyin aika pahasti. En tiennyt hänen seikkailuistaan mitään. Ei edes kiinnostanut.

Sanoin lopulta, kun tinkasi, että hyvä on. Jos ei mitään muuta järjesty, niin ok. Meni kyllä kunnioitus samalla.

Ei käyttänyt mua alibinaan kuitenkaan, onneksi.

Pari kertaa hänellä oli kummallisia matkalaskuja, joista kysyttiin minulta. Oli käynyt kuhertelemassa mm. Oslossa. Sanoin vain, että hän saa selvittää ne itse, en tiedä mitään.

Typerää. En ollut ostettavissa.

Minulla ollut parikin tälläistä joille olen se vara.

Ensimmäinen kertoi aina miten järjesti juhlia, 40 v synttäreille en saanut kutsua, en edes kutsua rääppiäisiin. Lahjan kyllä tahtoi.

Samainen ihminen halusi tapahtumiin, minä olin aina kuski, bensoista maksoi olemattomia.

Oli sitten toiset kaverit joiden kanssa kävi leffassa, syömässä yms. Minä olin varalla, jos muut ei päässyt.

Toinen sitten oli sellainen, että otti yhteyttä kun tarvi kuuntelijaa kun harrasti varattuja. Ja jos tarvi apuja.

En viitsinyt enää edes sopia mitään hänen kanssaan, kun tiesin jo valmiiksi, että peruisi kun kiinnostavammat ystävät meni edelle.

Tapailee toista kaveriaan päivittäin ja mulle ei ole aikaa.

Teen kohta saman sille.

Vierailija kirjoitti:

Tapailee toista kaveriaan päivittäin ja mulle ei ole aikaa.

Teen kohta saman sille.

Miten?

"Piti lähteä Liisan kanssa keikalle, mutta hän peruikin viime hetkellä. Lähtisitkö sä?"

En lähde. Olis alunperinkin kannattanut pyytää mua eikä Liisaa, koska mä en tee ikinä tällaisia ohareita. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Muualla asuva hyvänä ystävänä pitämäni otti yhteyttä aina kun oli tulossa Hesaan käymään ja oli majapaikkaa vailla. Muutti sitten pk-seudulle itsekin, eikä ottanut enää kertaakaan yhteyttä! Ei lähettänyt osoitetta, ei uutta numeroaan, ei mitään. Ymmärsin yskän ja fb-viestillä sanoin, että "olehan yhteyksissä jos haluat joskus nähdä!" Ei ole koskaan mitään enää kuulunut.

Ei ole minunkaan numeroani sen jälkeen tallennettu kun muutin ja en voi tarjota enää majapaikkaa missä pettää puolisoaan.

Tämä🤬👹Ystäväni kutsui itsensä vierailulle viikonlopuksi. Ja vielä pidemmän matkan takaa , olin iloinen ja hankin tarjottavaa ja mietin kivaa tekemistä. Tuli perjantai ja miehensä jäi hoitamaan yritystä ja lapset miehen vanhemmilla. Mutta, yksi suuri mutta, vieraana tuli ja perässään joku mies. Samantien lähtivät jonnekin , minä jäin niinkun öö harmaalle paperille. Hänen miehensä soitteli parin tunnin välein enkä uskaltanut vastata. Kun lempiväiset parin päivän kuluttua tuli , sanoin mitä helvettiä oli kuunnella puhelimen pirinää ilta myöhälle. Jälkeenpäin sain tietää että oli valehdellut miehelleen että olimme minun veljeni luona kylässä. On todella entinen ystävä , en ole kenenkään aisan kannattaja ja minusta ei alibia tehdä pettämisilleen , kun vielä tunsinkin hänen miehensä. Törkeää ystävyyden hyväksi käyttöä.

Kaveri kutsuu häihinsä viikkoa ennen juhlaa koska joku muu on perunut. En mennyt.

Vierailija kirjoitti:

"Piti lähteä Liisan kanssa keikalle, mutta hän peruikin viime hetkellä. Lähtisitkö sä?"

En lähde. Olis alunperinkin kannattanut pyytää mua eikä Liisaa, koska mä en tee ikinä tällaisia ohareita. 

Tässä oli vielä pieni varaus sille, että Liisa saattaa ehkä sittenkin pyörtää perumisensa. Eli mun olisi pitänyt valmistautua lähtöön ja odottaa vielä viime hetkelle, että pääsenkö mukaan vai en :D Törkeyden huippu.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Muualla asuva hyvänä ystävänä pitämäni otti yhteyttä aina kun oli tulossa Hesaan käymään ja oli majapaikkaa vailla. Muutti sitten pk-seudulle itsekin, eikä ottanut enää kertaakaan yhteyttä! Ei lähettänyt osoitetta, ei uutta numeroaan, ei mitään. Ymmärsin yskän ja fb-viestillä sanoin, että "olehan yhteyksissä jos haluat joskus nähdä!" Ei ole koskaan mitään enää kuulunut.

Ei ole minunkaan numeroani sen jälkeen tallennettu kun muutin ja en voi tarjota enää majapaikkaa missä pettää puolisoaan.

Tämä🤬👹Ystäväni kutsui itsensä vierailulle viikonlopuksi. Ja vielä pidemmän matkan takaa , olin iloinen ja hankin tarjottavaa ja mietin kivaa tekemistä. Tuli perjantai ja miehensä jäi hoitamaan yritystä ja lapset miehen vanhemmilla. Mutta, yksi suuri mutta, vieraana tuli ja perässään joku mie

Tämä tapaus hoiti alibinsa niin, että alkoi mustamaalata minua miehelleen. Tuli ilmi vahingossa kun kertoi hänen miehensä sanoneen minusta jotain ja ei kuulostanut yhtään minulta. Ei oltu ikinä edes tavattu ja henkilöllä on ihan outo kuva minusta. Tajusin heti mistä luulot oli saaneet alkunsa kun ei ole kuin yksi yhdistävä tekijä. 

Varakreivin varakaveri

Ystäväni perui usein tapaamisiamme, koska ei huvittanutkaan tai tuli jotain kiinnostavampaa tilalle. 

Meidän piti tehdä yksi yhteinen reissu, oli jo liput ja hotelli varattu, mutta hän perui sen. Lähti sitten jonkun toisen kaverinsa kanssa Eurooppaan kaupunkireissulle, vaikka minulle esitti perumisen syyksi työasiat. 

En sovi hänen kanssaan enää mitään.