Lue keskustelun säännöt.
Villi rotta kotonasi, pillastutko?
15.02.2024 |
Harvoin minä minkään uutisen takia alan kaivamaan lisätietoja. Nyt kuitenkin oli IS:ssa kommentti, jossa kotiin tullut rotta sai koko perheen sekaisin 7 viikoksi. Onko sinulla kokemusta rotista, ovatko ne todella niin ällöjä kuin artikkelissa väitetään.?
Linkki iltasanomiin: https://www.is.fi/asuminen/art-2000010225544.html
Kommentit (63)
Vierailija kirjoitti:
Pärjääkö pienikokoinen kissa rotalle, pyydystääkö, syökö kissa sellaista?
Ei kai se kissan koosta riipu, vaan onko kissa tottunut tappaja? Minulla on 2 pienikokoista (3kg ja 5kg) sisäkissaa ja mökillä tulee välillä hiiriä sisälle. Toinen kissani (3kg) ei ole hyvä hiirestäjä, mutta toinen on! Mutta ei sekään ollut alussa mestari, se oppi pikkuhiljaa aina paremmaksi. Alussa se esimerkiksi vain kantoi hiirtä ja yritti leikkiä niiden kanssa. Mutta silloin hiiret karkasi takaisin koloihinsa, joten se oppi, että hiiri pitää tappaa heti.
En osaa sanoa, mitä se tekisi rotan nähdessään. Rotta on valtavan paljon suurempi kuin hiiri. Kokenutkin hiirikissa saattaisi aluksi pelätä rottaa.
Rotat ovat myös ikävä kyllä paljon älykkäämpiä kuin hiiret. Se saattaa olla kissallekin vaarallinen tappelukaveri.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pärjääkö pienikokoinen kissa rotalle, pyydystääkö, syökö kissa sellaista?
Ei kai se kissan koosta riipu, vaan onko kissa tottunut tappaja? Minulla on 2 pienikokoista (3kg ja 5kg) sisäkissaa ja mökillä tulee välillä hiiriä sisälle. Toinen kissani (3kg) ei ole hyvä hiirestäjä, mutta toinen on! Mutta ei sekään ollut alussa mestari, se oppi pikkuhiljaa aina paremmaksi. Alussa se esimerkiksi vain kantoi hiirtä ja yritti leikkiä niiden kanssa. Mutta silloin hiiret karkasi takaisin koloihinsa, joten se oppi, että hiiri pitää tappaa heti.
En osaa sanoa, mitä se tekisi rotan nähdessään. Rotta on valtavan paljon suurempi kuin hiiri. Kokenutkin hiirikissa saattaisi aluksi pelätä rottaa.
Rotat ovat myös ikävä kyllä paljon älykkäämpiä kuin hiiret. Se saattaa olla kissallekin vaarallinen tappelukaveri.
Lisäys äskeiseeni, eli kissani ovat siis täysin sisäkissoja. Eli ovat täysin mökille sisälle tunkevien elukoiden varassa. Hiiriä pääasiassa, kerran löytyi päästäinen.
Jutun tyyppi on hyvä esimerkki nykyajan kädettömistä, iso rotanloukku vain niin loppu tulee aika nopeasti.
Rottahan on laumaeläin joten muitakin varmasti löytyy.
Meillä on vanhassa talossa rottia, hiiriä, metsähiiriä jne. mitä milloinkin. Pihassa on 3 kissaa, ei ne ennätä kaikkia nappaamaan. Loukku on rotalle usein turha, se hoksaa, mistä on kyse, mutta myrkkyä ne typerykset syö paljon. Ekat pakkaset tuo eläimiä sisälle, 2 viikossa ne on likvidoitu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pärjääkö pienikokoinen kissa rotalle, pyydystääkö, syökö kissa sellaista?
Tämä meillä käynyt rotta oli pienikokoisen kissan kokoinen. Epäilen että saman kokoinen kissa olisi sitä saanut listittyä.
t. 13
Youtubessa on näitä videoita, miten kissa pitää lähes itsensä kokoista rottaa kurkusta tai niskasta ja siinähän ovat jossain puolinelsonissa kunnes rotta(parka) kuolee. Kissahan saa tapettua jäniksenkin, joka on sentään rottaa huomattavasti jo isompi. Rotta sen sijaan ei ole kovin iso, vaikka olisi rotaksi iso.
En muista miten eksyin ja tällaisia tuli silmille, vuosia sitten.
Niin, mutta ne ovatkin ulkokissoja. Tottuneita tappajia. Sisäkissat ei välttämättä pärjää rotalle, saati edes yritä tappaa sitä. Eihän esimerkiksi vankeudessa eläneet delfiinit osaa pyydystää ruokaa itse, vaikka ovat älykkyydeltään ihan eläinmaailman huipputasoa.
Että vaikka sulla olis kämppä täynnä kissoja, ei ne välttämättä rotille pärjää. Voi jopa käydä niin, että tulee verilöyly ja todella kallis eläinlääkärilasku. Rotat ovat tottuneita tappokoneita, sisäkissat eivät.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onko kukaan tullut ajatelleeksi, että näiden cityrottien kohdalla voisi olla kyseessä samasta asiasta kuin citykanit?
Eli ihmiset ovat päästäneet lemmikkirottiaan vapaaksi, kun on kyllästynyt ja rahat loppu? Mulle tuli tämä ekana mieleen, kun näin autotiellä liiskaantuneen albiinorotan. Joo, kyllä albinismiä toisinaan esiintyy luonnossakin, mutta lemmikkirotilla albiinot on ihan yleisiä.
Pitäiskö rottien pitäminen lemmikkinä kieltää, ainakin toistaiseksi?
Eihän siitä ole paljon aikaa kun joku löysi marsunkin metsästä. Marsut ovat kuitenkin lämpimän maan asukkeja, joten ne kyllä kuolee Suomen luonnossa. Mutta nyt kun ihmisiä köyhdytetään munat pystyssä, valitettavasti silloin ihmiset tumppaa lemmikkejään luontoon pärjäilemään.
Ja kesyrotat on kiintyneitä ihmisiin ja levittävät sitä kesyyntymistään sitten luonnon rottiinkin. Vähän sama ongelma kuin koirasudet. Oikeat sudet välttelee ihmistä, mutta koirasudet ovat röyhkeitä tungettelijoita.
Hyi saatana, rotta on ylivoimaisesti ällöin elukka. Ulkomailla asuessani sellainen kerran loikki keittiössä, ja lapsuuden kodissa maalla just kellarissa niitä saattoi olla. Kauhukuvana jäänyt mieleen, kun kerran avasin kellarin oven ja rotta pinkoi hirveää vauhtia portaita minua kohti. Paiskasin oven kiinni ja sen jälkeen en ilman koputteluseremonioita sinne mennyt. Luin se iltiksen rottajutun, vaikka ei olisi pitänyt. Ne jutut jäi kummittelemaan mieleen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei ole villiä rottaa. Meillä on sitä varten kissa.
Vierailija kirjoitti:
Meillä on vanhassa talossa rottia, hiiriä, metsähiiriä jne. mitä milloinkin. Pihassa on 3 kissaa, ei ne ennätä kaikkia nappaamaan. Loukku on rotalle usein turha, se hoksaa, mistä on kyse, mutta myrkkyä ne typerykset syö paljon. Ekat pakkaset tuo eläimiä sisälle, 2 viikossa ne on likvidoitu.
Ei rotanmyrkkyä jos on kissa, herranjumala !
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei missään nimessä myrkkyjä. Kissa voi syödä myrkkyä saaneen rotan. Ja muutenkin epäinhimillinen keino.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jutun tyyppi on hyvä esimerkki nykyajan kädettömistä, iso rotanloukku vain niin loppu tulee aika nopeasti.
Rottahan on laumaeläin joten muitakin varmasti löytyy.
No mitä se loukku auttaa jos vahinko on jo tapahtunut? Ja rotat on fiksuja, ei ne noin vaan mene loukkuun.
https://www.is.fi/asuminen/art-2000010225544.html
Rottako muka ällöin? Mun mielestä ihminen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En sekoaisi. Rotta kiinni ja hengiltä. Lapsuudenkodissa niitä oli pihpiirissä ja ulkorakennuksissa paljon. Oon jo alle 10 vuotiaan oppinut miten niitä käsitellään ja tapetaan ilman, että jää kitumaan. Se on eläin, ei mikään hirveä peto, ei niitä kannata pelätä.
Vierailija kirjoitti:
Aloin kaveeraamaan rotan kanssa ja nyt se syö jo kädestä. Vessaharjoittelukausi menossa nyt niin kohta se onkin jo sisäsiisti!
Rotat ovat kyllä ahkeria otuksia. Joitakin vuosia sitten ruokin lintuja (lähinnä variksia) työpaikan viereiseen metsänreunaan, vein niille siis esimerkiksi vanhoja leipiä ja työpaikan taukotilan jääkaapista työkavereiden jättämiä vanhoja ruokia, niin siellähän kulki myös rotta. Oikein touhukkaana kantoi ruokia mukanaan, nälkähän se niilläkin on. Ja ne todennäköisesti jatkavat täällä kunhan ihmiset ovat kadonneet.
Vierailija kirjoitti:
Höpö höpö! Rotta kaupungissa on yhtä harmiton kuin susi maaseudulla, eli hysteeristen ihmisten turhaa panikointia koko juttu!
On alettava sopeuttamaan ihmisiä Suomen kaupungeissa rauhanomaiseen yhteiseloon rottien kanssa, ihan niin kuin ihmiset Nairobissa, Delhissä, tai Rio de Janeirossa tekevät. Siellä on rottia monikertainen määrä väkimäärään suhteutettunakin, eikä ihmiset niistä panikoi! Rotalla on ihan yhtälainen oikeus elää kuin ihmisillä. Nyt vähän suhteellisuudentajua tähän!
Olen samaa mieltä ja olen kotoisin maaseudulta korven keskeltä. Rotat ja torakat perivät maan ihmisten jälkeen.
Kaupungissa asuvia ihmisiä eivät maaseudulla pihojen nurkilla pyörivät sudet ja karhut haittaa ollenkaan. Niihin vain pitää sopeutua, sanovat. Tappaa tai metsästää niitä ei saa missään nimessä.
Minä asun maalla. Niinpä minuakaan eivät Helsingin tai muitten suurkaupunkien rotat haittaa ollenkaan. Niihin vain pitää soputua, sanon. Tappaa tai metsästää niitä ei saa missään nimessä.
"Luonto hakee kyllä tasapainon kunhan ei ihminen vain puutu siihen" sanotaan kun maalla asuva valittaa petoeläimistä pihapiirissä. Niinpä nyt neuvon kaupunkilaisia: Luonto hakee kyllä tasapainon rottienkin suhteen kunhan ette vain puutu asiaan.
Muutenkin tuo kaupunkilaisten hokema siitä kuinka luonto hakee kyllä tasapainon kunhan ihminen ei siihen puutu on kovin valikoiva. Kun maalla karjankasvattaja valittaa pihattonsa ympärillä norkoilevista susista, tämä "luonto kyllä hakee tasapainon...." argumentti muistetaan lyödä pöytään. Kun uutisoidaan Saimaalle ihmisen voimin kolattavista norpan apupesäkinoksista tai norpille tehdyistä keinopesistä, niin jännästi ei silloin "luonto kyllä hakee tasapainon...." väite olekaan voimassa...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täällä maalla ne saa kuriin kun voi vapaasti myrkyttää, loukuttaa ja ampua.
Inhottavampi vieras olisi kaupunkiasunnossa, jossa ei yksittäinen asukas voi paljon tehdä.
Ei ole ollut rottaa koskaan sisätiloissa, ulkorakennuksissa kyllä. Viime keväänä ammuin 5 rottaa ja keräsin 9 myrkyn syönyttä raatoa. Olivat talvella pesineet varastorakennukseen. Hiljeni liikenne kun syötin 3kg myrkkyä.
Pienemmät jyrsijät työntyvät kyllä joka syksy vanhan maalaistalon rakosista sisälle, on ankara loukutusrumba joka syksy/alkutalvi.
T: nimim. Assburger
En haluaisi ostaa sinun pihallasi kasvatettuja porkkanoita tai pelloltasi korjattua viljaa. Mieti mihin tuo määrä rotanmyrkkyä kertyy? Ostat varmaan pullovettä kaivoveden sijaan?
Matematiikka ei liene vahva lajisi.
Maatilan talouskeskuksessa syöttilaatikoiden kautta annosteltuna 3kg myrkkysyöttiä ei uhkaa millään tavalla pohjavesiä eikä viljelyksiä.
Tuollaisen myrkkymäärän käyttö on erittäin poikkeuksellista, edellisen kerran noin merkittävä määrä(silloin n. 1,5kg) piti myrkkyä käyttää n. 20v sitten.
Mitä mielestäni maatilalle pesiytyneelle ja penikoineelle rottapopulaatiolle mielestäsi pitäisi tehdä?
Antaa lisääntyä rauhassa?
T: nimim. Assburger
Mulla on kissa, joka kävisi murhaamassa sen rotan alta aikayksikön.
Nykykissat syö vain Felineä.