"Opetusta sateenkaariseksistä olisi hyvä antaa jo 5-luokkalaisille"
"jo lapselle tulisi kertoa, miten muun muassa sukupuolia on enemmän kuin kaksi."
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/5d897969-f9b4-4a6e-9aae-a59048d44060
Kommentit (708)
Vierailija kirjoitti:
Minä kaipaisin niin paljon sellaista vanhan ajan yhteiskuntaa - en kaikkiin asioihin liittyen, mutta tässä asiassa.
Sellaista Astrid Lindgren- ja vanhojen tyttö-/poikakirjojen maailmaa. Sellaista selkeää, jossa lähtökohtaisesti on tietyt perusasetelmat olemassa (sukupuolia kaksi jne.), mutta lapset oppivat ymmärtämään niitä "poikkeamia" luontevasti, ilman tuputusta. Niin, että heidän erilaisuudestaan ei tehdä numeroa, vaan he ovat erilaisuuksineen luonteva osa yhteisöä.
Oma pappani oli pappi pienellä paikkakunnalla ja osin varmaan kylän 'terapeutti". Ihmiset kävivät pappilassa purkamassa monenlaisia huoliaan. Aivan kaikki ottivat mummi ja pappa vastaan, kaikki saivat tulla pappilaan vaikka keskellä yötä. Vieras istui pöytään, mummi laittoi aina jotakin ruokaa tai muuta tarjottavaa ja pappa saattoi tuntikausiakin kuunnella ja keskustella vieraan kanssa.
Usein mummolassa käydessämme näitä vieraita oli ja silloin myös kuuli
No 371 jatkaa vielä:
Totta kai haukkumiseen ja syrjintään pitää puuttua. Olen itse pieneltä paikkakunnalta kotoisin, ja vaikka en itse ole homo, olen jälkikäteen miettinyt, että opettajat ja muut aikuiset olisivat voineet puuttua enemmän esimerkiksi "homo" - sanan käyttöön haukkumasanana. Se, että puututaan erilaisen ihmisen huonoon kohteluun, ei ole agendan tuputusta ja siinä yhteydessä on luontevaa opettaa myös ihan asiallisia käytöstapoja ja ymmärrystä erilaisuutta kohtaan.
Mutta nykyajan tuputtava agenda on jo liikaa: lapset ja nuoret hämmentyvät, kun maailmankuva muuttuu liian varhain liian monia poikkeamia sisältäväksi. Mitä te aikuiset ihmiset, jotka tätä ketjua luette, oikeasti ajattelette siitä, että vaikka päiväkoti-ikäisille luetaan satuja, joissa lapsi ei koe olevansa tyttö eikä poika ja sitten loppuratkaisu on, että hän onkin jokin muunsukupuolinen (tällaiseen olen oikeasti törmännyt). Allekirjoitatteko todella, että ette usko tällaisen sekoittavan lasten mieliä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta on erittäin tärkeää, jopa tärkeintä, lapsen kasvatuksessa, että lapsi ymmärtää erilaisuutta. Onhan se toki kauheaa taas persutolloille, jotka rakastavat vihaa ja syrjintää.
Mutta missä menee raja? Jossainhan se sinunkin mielestäsi varmasti menee. Mistä fetisseistä ja seksuaalisuuden kummallisuuksista voi vielä alakouluikäisille opettaa? Mistä kaikesta tarvitsee tietää ja kuinka paljon?
Ei tässä ole kyse vihasta ja syrjinnästä vaan huolesta siitä, että lapset eivät saa olla rauhassa lapsia ja että heidät sekoitetaan liian aikaisin näillä aiheilla.
Ei missään opeteta mistään fetisseistä ja seksuaalisuuden kummallisuuksista alakouluikäisille.
Siinä
"Olen sun kanssa täysin eri mieltä noista, eikä se kerro siitä, etten osaisi ajatella syvällisesti ja kaukonäköisesti. Ajattelen vain erilailla kuin sinä. "
Mihin viestiin tämä vastaus oli? Harmi, kun nämä lainaukset toimivat niin huonosti :(
""Olen sun kanssa täysin eri mieltä noista, eikä se kerro siitä, etten osaisi ajatella syvällisesti ja kaukonäköisesti. Ajattelen vain erilailla kuin sinä. "
Mihin viestiin tämä vastaus oli? Harmi, kun nämä lainaukset toimivat niin huonosti :("
Joo, menee pointti keskustelusta kun nää lainaukset ei toimi.
Se oli vastaus sille, jonka mielestä missään nimessä ei saa kertoa lapsille esim. polyamoriasta, ja että jos on sitä mieltä, että pitäis kertoa, niin ei osaa ajatella syvällisesti ja kauaskantoisesti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä kaipaisin niin paljon sellaista vanhan ajan yhteiskuntaa - en kaikkiin asioihin liittyen, mutta tässä asiassa.
Sellaista Astrid Lindgren- ja vanhojen tyttö-/poikakirjojen maailmaa. Sellaista selkeää, jossa lähtökohtaisesti on tietyt perusasetelmat olemassa (sukupuolia kaksi jne.), mutta lapset oppivat ymmärtämään niitä "poikkeamia" luontevasti, ilman tuputusta. Niin, että heidän erilaisuudestaan ei tehdä numeroa, vaan he ovat erilaisuuksineen luonteva osa yhteisöä.
Oma pappani oli pappi pienellä paikkakunnalla ja osin varmaan kylän 'terapeutti". Ihmiset kävivät pappilassa purkamassa monenlaisia huoliaan. Aivan kaikki ottivat mummi ja pappa vastaan, kaikki saivat tulla pappilaan vaikka keskellä yötä. Vieras istui pöytään, mummi laittoi aina jotakin ruokaa tai muuta tarjottavaa ja pappa saattoi tuntikausiakin kuunnella ja keskustella vieraan kanssa.
Usein mummolassa käyd
Laitoin yläpeukun, samaa mieltä.
Vierailija kirjoitti:
Minusta on erikoista, että ihmisiä noin harmittaa erilaisuus. Juuri se sinunkin lapsesi saattaa olla sillä tavalla erilainen. Yleensä se saa paatuneenkin harhapersun heräämään erilaisuuden hyväksymiseen. Maailma muuttuu ja kaikenlaiset ihmiset saavat nyt olla ylpeästi sitä mitä ovat. On erinomaista, että lapsesta asti kerrotaan, että heilläkin on ihmisarvo, vaikka sitten kotona vihan täyttämä isi tai äiti muuta väittäisikin.
Oma lapseni saisi olla ihan miltä tuntuu, mutta en silti hyväksy seksijuttuja ala-astelaisille. Ne kun ovat kaksi eri asiaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta on erittäin tärkeää, jopa tärkeintä, lapsen kasvatuksessa, että lapsi ymmärtää erilaisuutta. Onhan se toki kauheaa taas persutolloille, jotka rakastavat vihaa ja syrjintää.
Mutta missä menee raja? Jossainhan se sinunkin mielestäsi varmasti menee. Mistä fetisseistä ja seksuaalisuuden kummallisuuksista voi vielä alakouluikäisille opettaa? Mistä kaikesta tarvitsee tietää ja kuinka paljon?
Ei tässä ole kyse vihasta ja syrjinnästä vaan huolesta siitä, että lapset eivät saa olla rauhassa lapsia ja että heidät sekoitetaan liian aikaisin näillä aiheilla.
Ei missään opeteta mistään fetisseistä ja seksuaalisuuden kummallisuuksista alakouluikäisille.
Siinä vaiheessa, kun lapsille voi kertoa heteroparisuhteista, niin voi kertoa homoparisuhteista. Siinä vaihee
Viestisi kuvaa sitä, kuinka osalla ihmisistä todella on jo hämärtynyt taju siitä, millaiset rajat on hyvä pitää, jotta yhteiskunta ei tuhoutuisi moraalisesti ja varsinkin siitä, mitä peruskouluikäisille tulisi eri asioista kertoa.
Käyttäkää joskus mielikuvitustanne ja kuvitelkaa, mihin kaikkeen tämä yhä kasvava lähes kaiken sallimisen agenda on meidät kansakuntana viemässä. Linkkaan pohjaksi tämän artikkelin: https://www.iltalehti.fi/uutiset/a/2012073115902219
Sinulle, joka luulet, että kirjat ja asioiden käsittely sekoittaa lasten mieliä. Lapseni ryhmässä oli päiväkodissa lapsi, joka koki olevansa toista sukupuolta. Asia nousi isoksi lähinnä muiden lasten kiusaamisen takia, jolloin siitä täytyi sitten ryhmässä puhua. Luettiin kirja, jossa oli sisältö jotakuinkin niin kuin selostit. Lopputulema oli, että tällä erilaisella lapsella oli parempi olla ryhmässä. Oli kuulemma hymy korvissa ja kuin iso kuorma pois harteilta. Ja entä muut lapset sitten? Entistä ylpeämpiä siitä, että "mää oon tyttö" tai "mää oon poika". Kukin tunsi, että mä saan olla mä. Tätä kertoi hoitajatkin iloisina, ettei ois uskoneetkaan miten positiivinen vaikutus sillä voi olla muihinkin. Kysynkin sulta miten vähän luottoa sulla on lapsiin ja siihen, että heidän sisäinen minänsä ei jonkun toisen erilaisuudesta tai yhdestä kirjasta romutu?
Onpa typerä otsikko. Ei lapsille tietenkään pidä opettaa minkäänlaisesta seksistä, ei opetus heteroseksistä ole yhtään parempi idea. Tuossa iässä voi kyllä hyvin käydä läpi, että ihmisillä on parisuhteita eri sukupuolten kanssa ja se on ihan ok. Enemmän pitäisi mielestäni seksuaalikasvatuksessa korostaa omien ja toisten rajojen tunnistamista ja kunnioittamista, että ei pakota itseään eikä muita mihinkään, mihin ei ole valmis. Se on seksuaalikasvatuksessa se tärkeä asia.
Vierailija kirjoitti:
""Olen sun kanssa täysin eri mieltä noista, eikä se kerro siitä, etten osaisi ajatella syvällisesti ja kaukonäköisesti. Ajattelen vain erilailla kuin sinä. "
Mihin viestiin tämä vastaus oli? Harmi, kun nämä lainaukset toimivat niin huonosti :("
Joo, menee pointti keskustelusta kun nää lainaukset ei toimi.
Se oli vastaus sille, jonka mielestä missään nimessä ei saa kertoa lapsille esim. polyamoriasta, ja että jos on sitä mieltä, että pitäis kertoa, niin ei osaa ajatella syvällisesti ja kauaskantoisesti.
Minä en tuollaisista asioista kerro, ellei lapset tule itse kysymään. Eivät ole vielä tähän mennessä (yksi ala-asteella ja toinen lukiossa).
Vierailija kirjoitti:
Minusta on erikoista, että ihmisiä noin harmittaa erilaisuus. Juuri se sinunkin lapsesi saattaa olla sillä tavalla erilainen. Yleensä se saa paatuneenkin harhapersun heräämään erilaisuuden hyväksymiseen. Maailma muuttuu ja kaikenlaiset ihmiset saavat nyt olla ylpeästi sitä mitä ovat. On erinomaista, että lapsesta asti kerrotaan, että heilläkin on ihmisarvo, vaikka sitten kotona vihan täyttämä isi tai äiti muuta väittäisikin.
Olemme jokatapauksessa erilaisia. Olemme aina saaneet olla Suomessa yksilöitä ja sitä on alleviivattu lastenkasvatuksessa ja koulussa.
Mistä ihmeestä siis tuotetaan tätä harhaista käsitystä jostakin yhdenmukaisuuden ihanteesta jossa yksilöllisyys pyritään hävittämään?! Saati erilaisten ihmisten ihmiarvo olosi vähäisempi? En minä ainakaan viisikymppisenä tunnista tuota.
Erilaisuudesta (sen teennäisestä politisoidusta tuotteistamisesta) ei vain tehty ideologian ainesosaa. Erilaisuutta ei ole voinut aiemmin käyttää psykologisena aseena tai syyllistämisen saati kiristämisen välineenä. Erilaisuutta ei fetisoitu, nostettu itseisarvoksi syystä jota kukaan ei edes tiedä.
Mistä päästään siihen että "erilaisuus" vasemmisto-hokemamerkityksessä tulee kärsimään massiivisen arvonmenetyksen. Se puhkeaa kuin tyhjä kupla, kuten valheille kuuluukin käydä. Toivottavasti mahdollisimman pian.
Yksilöllisyys ei tule häviämään mihinkään. Päinvastoin, hölynpölyn hälvenemisen myötä se vain vahvistuu.
Vierailija kirjoitti:
Minusta on erikoista, että ihmisiä noin harmittaa erilaisuus. Juuri se sinunkin lapsesi saattaa olla sillä tavalla erilainen. Yleensä se saa paatuneenkin harhapersun heräämään erilaisuuden hyväksymiseen. Maailma muuttuu ja kaikenlaiset ihmiset saavat nyt olla ylpeästi sitä mitä ovat. On erinomaista, että lapsesta asti kerrotaan, että heilläkin on ihmisarvo, vaikka sitten kotona vihan täyttämä isi tai äiti muuta väittäisikin.
Minua harmittaa, että ajattelet oletusarvoisesti lasten olevan niin ikäviä ja kamalia, että eivät osaisi suhtautua tyynen neutraalisti erilaisuutta kohdatessaan, ilman ulkopuolista paasausta.
Biologiassa oppivat ihan jos kuuntelevat opetusta. Ei tarvitse sukupuoliasioita erikseen mainita.
Nykyään jokainen tietää että ihmislajilla ja eläinlajeilla on hermafrodiitteja ja kasvimaailmassa se on todella yleistä.
Sukupuolia on todellakin enemmän kuin kaksi ihan tieteellisesti todistettuna.
Vierailija kirjoitti:
Jos lapsia olisi, niin laittaisin kyllä tätä menoa perinteisiä arvoja kunnioittavaan yksityiseen oppilaitokseen.
Juuri samat ajatukset. Olen siinä iässä, että pitäisi alkaa lapsia hankkia jos vielä haluaisi ehtiä, ja tulee mietittyä tällaisiakin asioita. Ehdottomasti laittaisin lapseni johonkin tuollaiseen yksityiskouluun, jos sellaisia olisi. Riippuen toki vähän, missä asuisimme perheenä. Minulla on sukulainen opettajana pienellä idyllisellä vanhalla kyläkoululla, jossa kaikki tuntuu toimivan hienosti ja lapset oppivat hyvin. Opettajat ovat arvoiltaan enemmän konservatiivisia kuin liberaaleja, ja ainakaan tähän mennessä koululla ei ole ollut esim. seta:n vierailuja. Jos olisi sen tyyppinen julkinen koulu, sinne voisin hyvillä mielin lapseni laittaa.
Pakolliset tutustumisaktit kaikenlaisten suuntauksien kanssa (esim 1 kuukausi pikana vapaavalintaisena kuukautena tai esim keväällä 2-3 kuukauden aikana, esim maalis-toukokuu) ja kirjalliset yksityiskohtaiset kokeet.
Suomi edellä.
Joo ei. Lapset ja nuoret ovat jo muutenkin sekaisin tuosta sateenkaaripskasta johtuen.
Vierailija kirjoitti:
Sinulle, joka luulet, että kirjat ja asioiden käsittely sekoittaa lasten mieliä. Lapseni ryhmässä oli päiväkodissa lapsi, joka koki olevansa toista sukupuolta. Asia nousi isoksi lähinnä muiden lasten kiusaamisen takia, jolloin siitä täytyi sitten ryhmässä puhua. Luettiin kirja, jossa oli sisältö jotakuinkin niin kuin selostit. Lopputulema oli, että tällä erilaisella lapsella oli parempi olla ryhmässä. Oli kuulemma hymy korvissa ja kuin iso kuorma pois harteilta. Ja entä muut lapset sitten? Entistä ylpeämpiä siitä, että "mää oon tyttö" tai "mää oon poika". Kukin tunsi, että mä saan olla mä. Tätä kertoi hoitajatkin iloisina, ettei ois uskoneetkaan miten positiivinen vaikutus sillä voi olla muihinkin. Kysynkin sulta miten vähän luottoa sulla on lapsiin ja siihen, että heidän sisäinen minänsä ei jonkun toisen erilaisuudesta tai yhdestä kirjasta romutu?
Äitini on (luokan)opettaja ja kymmenien vuosien kokemuksella hän sanoo sen asian muuttuneen, että nykyään jo alakouluikäiset miettivät paljon enemmän omaa seksuaalista identiteettiään kuin ennen ja juuri että ovatko he sittenkin jotain muunsukupuolisia. Jo peruskouluikäiset saattavat vaihtaa yhtäkkiä nimensä johonkin "sukupuolineutraaliin", jota opettajankin pitäisi sitten käyttää.
Trans-ja muusukupuolisuus on niin pieni ilmiö todellisuudessa, että ei yksinkertaisesti ole mahdollista, että tällaisia lapsia olisi yhtäkkiä vain suhteessa niin paljon.
Ja vaikka ne päiväkoti-ikäiset sanoisivat voimaantuneina, että "minä olen tyttö/poika", ihan varmasti alitajuntaan on jäänyt pohdinta siitä, olenko sittenkään. Tuo on herkin ikä lapsen identiteetin kehittymiselle.
Jos joku lapsi ei koe olevansa tyttö eikä poika, eikö päiväkodin henkilökunta voi käsitellä hänen ja vanhempiensa kanssa asiaa keskenään ja antaa muiden lasten vielä olla pohtimatta näitä asioita? Ja jos tämä yksi lapsi ihmetyttää muita joissakin tilanteissa, käydä rauhallisesti läpi että tämä kaveri käy läpi tällaista asiaa ja annetaan hänen olla rauhassa sen kanssa, että joskus ihmismieli käy läpi tällaisia asioita.
Mielestäni vaikka päiväkoti-ikäisten ei tarvitsisi missään nimessä tietää vielä esim. Termejä "transsukupuolinen" jne. Asian voi siinä vaiheessa käsitellä vähäeleisen luontevasti, olisi kaikille lapsille parempi niin.
Ps. Missä on sellaisia konservatiivisia päiväkoteja, joissa tuollaisia satuja ei lapsille lueta? Kuulisin mielelläni.
Ja yllätys että opettaja on nainen Laura. :DDDDDDDDDDDDDDDDD
Rooman valtakunnan merkit alkaa näkyä Suomessakin.
Vierailija kirjoitti:
Biologiassa oppivat ihan jos kuuntelevat opetusta. Ei tarvitse sukupuoliasioita erikseen mainita.
Nykyään jokainen tietää että ihmislajilla ja eläinlajeilla on hermafrodiitteja ja kasvimaailmassa se on todella yleistä.
Sukupuolia on todellakin enemmän kuin kaksi ihan tieteellisesti todistettuna.
Niin, tämä opetus voisi oikeastaan tulla luontevimmin biologian opetuksen lomassa. Että koululaiset ymmärtävät luonnon mekanismeja ja kuinka joskus syntyy myös poikkeamia.
sateenkaari jauhojengin harhaoppi on sairasta.
Minusta on erikoista, että ihmisiä noin harmittaa erilaisuus. Juuri se sinunkin lapsesi saattaa olla sillä tavalla erilainen. Yleensä se saa paatuneenkin harhapersun heräämään erilaisuuden hyväksymiseen. Maailma muuttuu ja kaikenlaiset ihmiset saavat nyt olla ylpeästi sitä mitä ovat. On erinomaista, että lapsesta asti kerrotaan, että heilläkin on ihmisarvo, vaikka sitten kotona vihan täyttämä isi tai äiti muuta väittäisikin.