Miksi irtisanomissuojan heikentämisestä lakkoillaan?

Tuo irtisanomisen helpottaminen kytkeytyy paikalliseen sopimiseen. Perjantaina pomo sanoo, että viikonloppuna kaikki tulee töihin ja saatte tunti tunnista pitää vapaata. Jos ei kelpaa niin verokortti käteen.

". Siinä ei ollut edes mainintaa, että työnantaja maksaisi palkan tuolta ajalta."

Tuo oli sitten kyllä laiton sopimus.

https://www.lakius.fi/kirjoituksia/kilpailukieltosopimus?gclid=EAIaIQob…

"Kilpailukieltosopimukset ovat työnantajalle maksullisia. Jos rajoitusajaksi on sovittu enintään 6 kuukautta, työnantajan on maksettava työntekijälle rajoitusajalta korvaus, joka vastaa 40 % työntekijän palkasta. Jos rajoitusajaksi on sovittu yli kuusi kuukautta, on työntekijälle maksettava rajoitusajalta korvaus, joka vastaa 60 % työntekijän palkasta."

"Korvausvelvollisuus on pakottavaa oikeutta. Jos kilpailukieltosopimuksessa on sovittu laissa säädetyn korvauksen alittavasta korvauksesta, tulee lain mukainen korvaus sovellettavaksi sen sijaan. Jos työnantaja jättää korvauksen maksamatta, työntekijällä on käytössään normaalit oikeussuojakeinot. Työntekijä voi esimerkiksi velkoa saamatta jäänyttä korvausta tai hänellä voi olla oikeus purkaa kilpailukieltosopimus riippuen työnantajan laiminlyönnin merkittävyydestä."

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen törmännyt myös tilanteeseen jossa huonosta rekrytoinnista ei päästä eroon kun hänelle annettiin virka. Valituksia tuli useita, mutta koska virka niin henkilö sai jatkaa työnsä tekemistä minimillä, muiden kustannuksella. Kertokaapa minulle miten tällainen tilanne on hyvä asia, kun meillä samaan aikaan olisi varmaankin myös niitä motivoituneitakin työnhakijoita.

Se ei ole hyvä tilanne mutta on sitten toinen asia että onko se kuitenkin kokonaisuuden kannalta pienempi paha kuin se että ihan kaikkien, myös niiden ahkerien, irtisanomissuoja heikentyy.

Nämä pelot siitä että yhtäkkiä ihan kuka tahansa voi tulla irtisanotuksi, eivät perustu mihinkään. Yrityksillä on tarve tietylle määrälle työntekijöitä. Siis tietylle joukolle ihmisiä on tarvetta, mistä seuraa automaattisesti se että tuota määrää yritys ei tule irtisanomaan. Jos siellä joukossa joku aiheuttaa haittaa tai häiriötä muille, tai ei tee töitään, niin hänet irtisanotaan mutta samalla tilalle palkataan joku muu. 

Totta kai voi olla yksittäistapauksia joissa joku irtisanotaan ilman hyvää syytä, mutta suurin osa irtisanomisista tulee olemaan aiheellisia ja hyödyttämään ahkeria ja osaavia tekijöitä, koska nyt heidän on helpompaa saada työpaikka. Samalla se, kuinka paha juttu irtisanotuksi tuleminen ylipäänsä on, muuttuu, koska uuden työpaikan löytää paljon helpommin.

Ilman heikennyksiäkin työntekijällä on jo nytkin ja ay:n jäsenyydestä ja näennäisistä yt-neuvotteluista huolimatta varsin vähäiset mahdollisuudet säilyttää työpaikkansa jos työnantaja näkee tarpeelliseksi vähentää kuluja ja työntekijöiden määrää. 

"Miksi ihmeessä yrityksen pitäisi joutua maksamaan siitä, että pääsee eroon huonosta työntekijästä?? Ihan järjetöntä, että jonkun mielestä se olisi oikein."

Virheet maksavat aina, myös rekrytoinnissa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen törmännyt myös tilanteeseen jossa huonosta rekrytoinnista ei päästä eroon kun hänelle annettiin virka. Valituksia tuli useita, mutta koska virka niin henkilö sai jatkaa työnsä tekemistä minimillä, muiden kustannuksella. Kertokaapa minulle miten tällainen tilanne on hyvä asia, kun meillä samaan aikaan olisi varmaankin myös niitä motivoituneitakin työnhakijoita.

Viran voi lakkauttaa ihan milloin tahansa ja viran lakkauttamisen myötä viranhaltijan työsuhde päättyy samoin tein.

Niin että tarpeellisia virkoja pitäisi lakkautella, että päästään huonoista työntekijöistä eroon? Kuulostaa pähkähullulta! 

Virkoja lakkautetaan koko ajan ja muutetaan työsuhteiksi. Sekin on valtiolla tavallista, että kaikki virat laitetaan uudestaan hakuun ja jokainen joutuu hakemaan omaa työtään. Keinoja työnantajilla kyllä riittää.

Vierailija kirjoitti:

". Siinä ei ollut edes mainintaa, että työnantaja maksaisi palkan tuolta ajalta."

Tuo oli sitten kyllä laiton sopimus.

https://www.lakius.fi/kirjoituksia/kilpailukieltosopimus?gclid=EAIaIQob…

"Kilpailukieltosopimukset ovat työnantajalle maksullisia. Jos rajoitusajaksi on sovittu enintään 6 kuukautta, työnantajan on maksettava työntekijälle rajoitusajalta korvaus, joka vastaa 40 % työntekijän palkasta. Jos rajoitusajaksi on sovittu yli kuusi kuukautta, on työntekijälle maksettava rajoitusajalta korvaus, joka vastaa 60 % työntekijän palkasta."

"Korvausvelvollisuus on pakottavaa oikeutta. Jos kilpailukieltosopimuksessa on sovittu laissa säädetyn korvauksen alittavasta korvauksesta, tulee lain mukainen korvaus sovellettavaksi sen sijaan. Jos työnantaja jättää korvauksen maksamatta, työntekijällä on käytössään normaalit oikeussuojakeinot. Ty

Nuo on jatkossa ihan laillisia sopimuksia eikä mitään korvauksia tarvitse maksaa.

"Totta kai voi olla yksittäistapauksia joissa joku irtisanotaan ilman hyvää syytä, mutta suurin osa irtisanomisista tulee olemaan aiheellisia "

Hassua että nyt nostat esiin sen että yksittäistapaukset eivät vaikuta siihen että onko muutos hyvä kun kuitenkin irtisanomissuojan heikennyksissä vedotaan juuri niihin yksittäistapauksiin jossa työntekijä on huono.

Päätä siis jo että onko yksittäistapauksilla merkitystä vai ei.

"Nuo on jatkossa ihan laillisia sopimuksia eikä mitään korvauksia tarvitse maksaa."

Miten niin jatkossa? Onku työlainsäädäntö tuossa suhteessa muuttunut? Ja aikaisemmin kirjoitettiin jostain menneistä työsuhteista ja niissä se että ei ole maksettu korvausta kilpailukiellosta on yksinkertaisesti laitonta.

Vierailija kirjoitti:

"Nuo on jatkossa ihan laillisia sopimuksia eikä mitään korvauksia tarvitse maksaa."

Miten niin jatkossa? Onku työlainsäädäntö tuossa suhteessa muuttunut? Ja aikaisemmin kirjoitettiin jostain menneistä työsuhteista ja niissä se että ei ole maksettu korvausta kilpailukiellosta on yksinkertaisesti laitonta.

Voi höppänä, tietenkin lakeja muutetaan sen mukaan, mitä EK tahtoo.

Vierailija kirjoitti:

"Tämä systeemi toimii niin kauan kuin äiti ja lapset saavat summat, jotka on suhteutettu järkevästi siihen rahaan, minkä isä tuo perheen talouteen. Mutta mitä tapahtuu jos äiti vaatii joka vuosi korotuksia esim. sillä perusteella että hoivatyö on naisvaltainen ala ja on epäreilua kun naisvaltaiset alat ovat palkkakuopassa?"

Edelleen Suomessa palkkoja ei ole korotettu sen enempää kuin kilpailijamaissa, monesti itse asiassa vähemmän. Missään ei ole näkynyt tutkimusta jossa meidän palkkatasomme olisi suurin tai pääasiallinen kilpailussa pärjäämisen este.

Eli odotan edelleen sitä tutkimusta joka näyttää että Suomen kilpailukyvyn ongelma on nimenomaan työntekijän liian suuri palkka ja hyvät edut.

Missä "kilpailijamaissa"? Esim. Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa on vienti vetänyt ihan hyvin sinä aikana kun Suomessa on junnattu 16 vuotta paikallaan. Siellä on siis varaa maksaa palvelusektorilla ne palkat mitä siellä maksetaan.

Virtasen perheen isän työkaveri Koskinen asuu perheineen naapurissa. Koskinen ja Virtanen siis saavat saman palkan kumpikin. Mutta Koskisen perheen äiti on alkanut tehdä osa-aikatyötä perheen ulkopuolella, jotta talous on saatu pidettyä tasapainossa. Perheen aikuistumassa olevalle lapselle maksetaan korvausta niistä palveluista, jotka jäävät äidiltä nyt tekemättä. Samalla kaikkien lasten kuukausirahoja voidaan korottaa enemmän kuin Virtasen perheessä. Virtasen perheen äiti kiukuttelee kun hän ei saa yhtä paljon rahaa kuin Koskisen perheen äiti. Onko kiukuttelu mielestäsi aiheellista? Entä onko todennäköistä että hän saa kiukuttelemalla haluamansa lopputuloksen? Jos perhe päätyy ottamaan pankista lainan voidakseen maksaa äidille saman summan kuin Koskisen perheessä äiti saa, niin onko tämä mielestäsi fiksu tapa ratkaista ongelma? Haluaisitko että Suomen taloutta hoidetaan näin?

Vierailija kirjoitti:

"Miksi ihmeessä yrityksen pitäisi joutua maksamaan siitä, että pääsee eroon huonosta työntekijästä?? Ihan järjetöntä, että jonkun mielestä se olisi oikein."

Virheet maksavat aina, myös rekrytoinnissa.

Voi hyvää päivää nyt taas.

Virherekrytointi on jo maksanut valtavasti työnantajan aikaa ja resursseja silloin kun se todetaan. Siitä eteenpäin asian hoitamiseen ei tule kulua enää enempää rahaa. Kustannuksia tulee myös korvaavan työntekijän rekrytoinnista. Nämä kustannukset voivat pahimmillaan johtaa koko firman konkurssiin, jos on pieni firma ja tiukassa tilanteessa.

Osa ihmisistä on kyllä ihan tolkuttoman irti todellisuudesta.

Itse olen kerran joutunut irtisanotuksi koska uusi esimies ei pitänyt persoonastani. Ei meillä mitään ongelmia ollut, mutta hän ei vain pitänyt minusta. Työsuhteen päättäminen ei ollut vaikeaa. Maksoi yritykselle 2 kuukauden palkan, sillä irtisanomisaikana ei ollut työvelvoitetta. Syyksi kirjattiin tuotannolliset ja taloudelliset syyt.

Heti kun esimies vaihtui seuraavan kerran, pyydettiin minut takaisin töihin.

Se oli kyllä mielenkiintoinen kokemus. Työstäni ja vaikutuksestani työyhteisön ilmapiiriin olen saanut ennen ja jälkeen irtisanomisen hyvää palautetta. 

Vierailija kirjoitti:

"Totta kai voi olla yksittäistapauksia joissa joku irtisanotaan ilman hyvää syytä, mutta suurin osa irtisanomisista tulee olemaan aiheellisia "

Hassua että nyt nostat esiin sen että yksittäistapaukset eivät vaikuta siihen että onko muutos hyvä kun kuitenkin irtisanomissuojan heikennyksissä vedotaan juuri niihin yksittäistapauksiin jossa työntekijä on huono.

Päätä siis jo että onko yksittäistapauksilla merkitystä vai ei.

En tainnut ymmärtää pointtiasi.

Nimenomaan niistä yksittäisistä työntekijöistä, jotka haittaavat työkavereiden ja työnantajan toimintaa, tulee päästä nykyistä helpommin eroon. Meidän muiden tilanne ei irtisanomisen helpottamisesta muutu miksikään, koska työnantaja tarvitsee edelleen työntekijöitä ihan kuten ennenkin. 

Nyt jo saa yhteistoimintaneuvottelujen jälkeen pistää pihalle kenet vaan. Ja koeajat ovat pitkiä. Toisaalta juoppoa esimiehen poikaa ei tunnuta saavan ulos millään, jännä juttu.. 

Itse lakkoilen suojaosan poistamista vastaan. Aivan järjetön teko hallituksen tavoitteisiin nähden. 

Vierailija kirjoitti:

Itse olen kerran joutunut irtisanotuksi koska uusi esimies ei pitänyt persoonastani. Ei meillä mitään ongelmia ollut, mutta hän ei vain pitänyt minusta. Työsuhteen päättäminen ei ollut vaikeaa. Maksoi yritykselle 2 kuukauden palkan, sillä irtisanomisaikana ei ollut työvelvoitetta. Syyksi kirjattiin tuotannolliset ja taloudelliset syyt.

Heti kun esimies vaihtui seuraavan kerran, pyydettiin minut takaisin töihin.

Se oli kyllä mielenkiintoinen kokemus. Työstäni ja vaikutuksestani työyhteisön ilmapiiriin olen saanut ennen ja jälkeen irtisanomisen hyvää palautetta. 

Ilmeisesti työnantajasi ei palkannut ketään tilallesi, koska silloinhan tuo irtisanominen olisi ollut laiton? Juuri siitä syystä omalla työpaikalla ei voitu irtisanoa yhtä työntekijää, joka oli kaikkien mielestä lähinnä haitaksi muiden työskentelylle eikä juuri omia töitään tehnyt. Teki kuitenkin sen verran (oli myymälässä paikalla suunnilleen sovitut ajat), että ilman ei olisi pärjätty.

Kokemuksesi on hyvä osoitus siitä että hyvälle työntekijälle on kysyntää silloin kun työnantaja tarvitsee työntekijöitä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Nuo on jatkossa ihan laillisia sopimuksia eikä mitään korvauksia tarvitse maksaa."

Miten niin jatkossa? Onku työlainsäädäntö tuossa suhteessa muuttunut? Ja aikaisemmin kirjoitettiin jostain menneistä työsuhteista ja niissä se että ei ole maksettu korvausta kilpailukiellosta on yksinkertaisesti laitonta.

Voi höppänä, tietenkin lakeja muutetaan sen mukaan, mitä EK tahtoo.

Eipä ole sellaista lakiesitystä edes vielä valmistelussa joten puhut ihan omiasi.

Vierailija kirjoitti:

Suomalaiselle on vieras ajatus, että työ tarttis tehdä niin hyvin ettei ole pelkoa kenkimisestä. Tanskassa irtisanomissuoja on olematon ja työttömyystuen kesto lyhyt, eikä ongelmaa ole.

Se on ihan mihin ihminen tottuu. Suomessa ollaan totuttu velttoiluun ja tukien varassa elämiseen.

"Missä "kilpailijamaissa"? Esim. Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa on vienti vetänyt ihan hyvin sinä aikana kun Suomessa on junnattu 16 vuotta paikallaan. Siellä on siis varaa maksaa palvelusektorilla ne palkat mitä siellä maksetaan."

Sehän ei ollut se kysymys että onko meillä verovaroja maksaa palvelusektorilla tiettyä palkkaa vaan että onko Suomessa yleisesti ottaen jotenkin paremmat palkat ja edut kuin kilpailijamaissa ja siksi heikompi kilpailukyky. Ja ihan yksiselitteinen vastaus on että ei ole.

Muiden Pohjoismaiden parempi kilpailukyky ei siis johdu siitä että siellä maksettaisiin työntekijöille vähemmän tai työntekijöillä olisi selkeästi heikommat edut. Se kilpailukyky siis tulee jostain ihan muusta. Esim. yritysten dynaamisuudesta ja kansainvälistymisestä. Suomessa suurin osa yrityksistä ei oikeastaan hae kasvua ja kehitystä vaan tyytyy junnaamaan paikallaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Miksi ihmeessä yrityksen pitäisi joutua maksamaan siitä, että pääsee eroon huonosta työntekijästä?? Ihan järjetöntä, että jonkun mielestä se olisi oikein."

Virheet maksavat aina, myös rekrytoinnissa.

Voi hyvää päivää nyt taas.

Virherekrytointi on jo maksanut valtavasti työnantajan aikaa ja resursseja silloin kun se todetaan. Siitä eteenpäin asian hoitamiseen ei tule kulua enää enempää rahaa. Kustannuksia tulee myös korvaavan työntekijän rekrytoinnista. Nämä kustannukset voivat pahimmillaan johtaa koko firman konkurssiin, jos on pieni firma ja tiukassa tilanteessa.

Osa ihmisistä on kyllä ihan tolkuttoman irti todellisuudesta.

Olet kyllä irti todellisuudesta jos ajattelet että on oikein siirtää yrittäjäriskiä työntekijän kannettavaksi. Se itrisanominen on myös työntekijälle valtava taloudellinen riski joka voi johtaa mm. asunnon myyntiin ja muihin hyvin dramaattisiin seurauksiin.