Muita, joille raha ei oikeasti merkitse mitään?

Minulle se ei sikäli merkitse, että kulutan sitä surutta. Olen huono säästämään. Raha on tehty käytettäväksi, ja käytän sitä oikein mielelläni, jos vaan suinkin mahdollista.

Voihan sitä ajatella että raha on keskuspankin velkaa, jota liikepankit luovat luotonlaajennuksella. Kympin seteli on taattu EKP:n sanalla, että se on kympin seteli.

Eniten raha merkitsee niille joilla ei sitä ole. Kun on jatkuvaa kamppailua niistä perustarpeista, raha pyörii koko ajan mielessä. Vähän ylimielinen tuo aloituksesi. 

Nuorempana halusi rahaa jolla ostaa kaikenlaista. Kun ikää tullut enemmän, niin on malttia punnita tarpeita eikä ole niin kaupallinen. Usein ei tule tehtyä ostoksia muuta kuin perustarpeet ja loppu jää säästöön.

Itse olen opetellut olemaan ostamatta. Kymmenen vuoden prosessi varmaan. Joskus aikoinaan pistin rahaa menemään kaikkeen materiaan. Ja nyt ihmettelen, kun kaverit tekee sitä. Samalla olen voinut vähentää vuotuista työmäärää varmaan kolmasosaan ja saanut paljon vapaa-aikaa. Onnistun nauttimaan ja ottamaan ilon irti todella pienistä ilmaisista tai halvoista asioista.

Vierailija kirjoitti:

Eniten raha merkitsee niille joilla ei sitä ole. Kun on jatkuvaa kamppailua niistä perustarpeista, raha pyörii koko ajan mielessä. Vähän ylimielinen tuo aloituksesi. 

Kaikilla on Suomessa rahaa. Olen itsekin elänyt tt-tuella eikä raha merkinnyt paljoa enkä sitä juuri ajtellut, hyvin riitti tuet kun elämänhallinta kunnossa.

Siis mitä ihmettä? Sinulla on työpaikka, 200 000 säästöjä ja oma asunto. Ja kehut miten et muka välitä rahasta? Tuo kaikki vaan putosi syliisi yksi kaunis päivä?

Juu eipä sillä rahalla ollut merktystä kun olin töissä ja tienasin yli tarpeideni. En edes kauheasti keksinyt mitä olisin ostellut ylimääräistä kun tapana ei ole harrastaa mitään spontaania turhan kivan ostelemista. Sitten kun jäin pois töistä säästöilleni niin alkoi raha taas merkitä kun tulot pienemmän kuin menot ja pihistellä pitää niin joka asiassa että saa venytettyä sentit  pitkälle.

Vierailija kirjoitti:

Eniten raha merkitsee niille joilla ei sitä ole. Kun on jatkuvaa kamppailua niistä perustarpeista, raha pyörii koko ajan mielessä. Vähän ylimielinen tuo aloituksesi. 

Niinhän se syömisen rajoittaminenkin ja ruoka pyörii vain lihavan mielessä ei hoikan. Kun jotain ei ole sitä ajattelee koko ajan.

Kun on elänyt pitkään ja ostanut kaiken aikoinaan velaksi ja nuukaillut sen takia kymmeniä vuosia, se jotenkin jää päälle, että ei mukamas raaski edelleenkään sitä käyttää. Puoliso on vielä enemmän nuuka ja monesti pitää perustella, että jos ostetaankin tuo vähän parempi  jääkaappi, niin se kestää pitempään.

Onneksi hän ei puutu minun rahan käyttööni millään tavalla.

Raha ei merkitse mitään, jos sitä on riittävästi.

Olen itse pienituloinen yrittäjä, mutta rahan merkitys on minulle varsin vähäinen. Kun tulot riittävät kattamaan perustarpeeni ja minulla on kohtuullinen puskuri, en koe mitään motivaatiota hankkia lisää rahaa. En esimerkiksi tee yhtään enempää töitä, kuin on taloudellisesti välttämätöntä. En koskaan vaihda aikaani rahaan, ellei se ole ehdottoman tarpeellista. Voin mennä auttamaan ystävää muutossa ilmaiseksi ilomielin, mutta jos vieras tarjoaisi tonnin muuttoavusta, en uhraisi lauantaitani siihen. Suurimmat nautintoni ovat ilmaisia tai halpoja, ja elämäntyylini vaatimaton. En koe minkäänlaista kunnianhimoa statukseni nostamiseen enkä mitään tarvetta haalia tavaraa tai rahaa enempää, kuin tarvitsen. 

 

Sellaisina aikoina, kun talous on ollut todella tiukilla, rahan merkitys on tietysti ollut suurempi. Jatkuva huoli seuraavan viikon tai kuukauden toimeentulosta on todella kuormittavaa. Itse en ole tarvinnut kovinkaan suuria summia taloudellisen huolettomuuden kokemukseen, mutta jos rahaa ei todellakaan ole ollut riittävästi perusasioihin, ja ruokaakin on joutunut ostamaan velaksi, rahan merkitys on ollut suuri. 

 

Jos saisin yllättäen suuren summan rahaa, olisin toki iloinen uusista mahdollisuuksista. En kuitenkaan tulisi merkittävästi onnellisemmaksi kuin nyt olen. 

"Mulle raha ei merkitse mitään mutta silti mulla on parisataa tonnia säästössä, siis vaikka se ei merkitse mitään." Kyllä se taitaa sullekin jotain merkitä.

Mutta joo, ymmärrän pointin. En ole tehnyt opiskeltavan alan suhteen valintaa sillä perusteella, että saisin paljon rahaa. Ei tilillä oleva raha lämmitä ainakaan mun mieltä, jos sen saaminen on silkkaa kärsimystä. Mieluummin vähemmän rahaa ja jokin kiva työ. Kunhan rahaa riittää ruokaan, vuokraan ja uusiin vaatteisiin silloin kun niitä tarvitsen, olen tyytyväinen. 

Mulle se merkitsee just sitä, että kun saisi perustarpeet ja perusmukavuudet täytettyä, niin en kokisi sitä suurempien tulojen tuovan paljon lisäonnea. Tällä hetkellä ei täyty perustarpeetkaan.

Kyllä raha sinulle merkitsee paljonkin. Mistä tiedän? Koska muutoin voisit lahjoittaa sun 200 000e pois ilman huolen häivää. Mutta et tee niin.

Mikä on perustarve,siitä ollaan montaa mieltä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eniten raha merkitsee niille joilla ei sitä ole. Kun on jatkuvaa kamppailua niistä perustarpeista, raha pyörii koko ajan mielessä. Vähän ylimielinen tuo aloituksesi. 

Kaikilla on Suomessa rahaa. Olen itsekin elänyt tt-tuella eikä raha merkinnyt paljoa enkä sitä juuri ajtellut, hyvin riitti tuet kun elämänhallinta kunnossa.

Nyt on vähän kalliimpaa kaikki. 

Vierailija kirjoitti:

Kyllä raha sinulle merkitsee paljonkin. Mistä tiedän? Koska muutoin voisit lahjoittaa sun 200 000e pois ilman huolen häivää. Mutta et tee niin.

No tietää sen jo siitäkin, että hän on kerännyt tuollaisen omaisuuden. Sen eteen saa paiskia töitä tosissaan.

Vaan annas olla jos otetaan sulta pois se 200 000, LMAO!!!

Mä ajattelin että olisit työtön kuten mä niin ymmärtäisin aloituksesi mutta nyt kun luin tarkemmin en ymmärrä. Sulla on kuitenkin  rahaa mulla ei. No anna mulle vähän mun pitäis hoitaa hampaat ja muutama lasku.