Vanhoilla ihmisillä on ihan älyttömästi tavaraa kotonaan
Olemme mieheni kanssa minimalismiin päin kallellaan. Olemme nelikymppisiä lapsettomia ja asumme kaksiossa. Kaksi autoa sentään omistamme.
Aloin miettimään, että vanhemmillani on melkeinpä enemmän tavaraa pelkästään makuuhuoneessaan kuin meillä yhteensä. He asuvat isossa talossa, ja veikkaisin, että tavaraa on sisällä ja ulkona todennäköisesti ainakin 20 kertaa enemmän kuin meillä. Vanhempani eivät edes ole mitään varsinaisia hamstraajia, mutta mitään ei voi ikinä heittää pois.
Kommentit (194)
Vierailija kirjoitti:
Hyvä herätys minullekin. Mulle on kertynyt perintötavaraa paljon sekä miehen vanhemmilta että omilta. Aivan liikaa. Pitänee alkaa tyhjentämään jonnekin.
Mistä hemmetistä sen tyhjentämisen aloittaa. Tavaraa on koko 140 neliöinen talo täynnä. Mies jätti kaikki vanhempiensa perintötavaran taloon kun erottiin. Mitä ihmettä noille kaikille tekee?
se on jo ihan selvää, että lapset saa haluamansa mukaan kun muuttavat kotoa pois, mutta täällä on tavaraa varmaan kymmenelle lapselle. Astiastojakin on useita ja osa vanhoja. Uskaltaako esim vanhaa Arabiaa edes käyttää? Huh! Kova työ edessä.
Kesä tulee, pidä pihakirppis. Kyllä ostajia riittää, mainoksia nettiin. Nyt sinulla on hyvin aikaa pakata laatikoihin ja miettiä hinnat sekä putsata ja puunata. Ilmoitukseen vaan muistat laittaa täkysanoja mm "vanhaa arabiaa".
Ohis: meilläkin on 30+ vuotta säilytettyjä ompelulankoja. Eri värisävyjä on joka lähtöön.
Ongelma on, ettei lanka kestä mitään. Katkeaa vähäisestäkin kuormituksesta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulla myös. Oon aina ollut shoppaholisti ja kämppä täynnä tavaraa lattiasta kattoon. Säälin jo etukäteen ainoaa tytärtäni, joka joutuu joku päivä mun kuolinpesäni selvittämään 😱 N62
Ihanko oikeasti jätät sellaisen riesan lapsellesi? Hoida kämppä ja paperit kuntoon, kun olet vielä toimintakykyinen!
Tytär voi palkata ammattilaiset asialle ihan astumatta edes taloon itse sisälle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pitäisikö siis kuolemaa ajatella joka päivä, lakata elämästä, hävittää tavaransa. Säästää rahat ja ostaa vain punalaputettua? Saako pari vaatekertaa jättää?
Pitää. Tavarat pitää antaa eläessään tulevalle perikunnalle tai sitten siivota niin, ettei perikunnalle jää kuin se arvokkain tavara. Rahaa ei sa myöskään tuhlata mihinkään, kun jälkipolvien pitää saada ostettua perintörahoilla se farmarivolvo. Ylipäänsä koko ajan pitää elämä olla järjestettynä niin, että lähtö voi tulla millä sekunnilla hyvänsä. Mielellään istuu valmiiksi sen kämpässään ainoana huonekaluna olevan jakkaran päällä, kuolinpuvussaan ja pankkikortit ja autonavain nätisti rivissä lattialla.
Voiskohan etukäteen hankkia sukuselvitykset ja tehdä perukirjansa, ei sitäkään tarvitsisi kenenkään huolehtia?
Noh, ainakin voi hankkia sen kuolinkaavun ja valkoiset sukat ja pitää niitä varuiksi koko ajan. Jos välillä pesee niitä, koikkelehtii alasti sen ajan. Mutta saako ees sitä pesukonetta omistaa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulla on aina ollut paljon tavaraa, myös nuorena.
Nuoria nyt ei historia ole koskaan kiinnostanut, yhtäkään ikäpolvea. Kunnes sitten tulee ikää 40v ja yli ja yhtäkkiä alkaakin kiinnostaa. Kaikki vaan on jo viety kaatopaikalle.
Olen tuo, jolle vastasit ja ihmettelen väitettäsi, etei ketään nuorta ole koskaan historia kiinnstanut. Ihan höpöpuhetta.
Onneksi aina löytyy muutama poikkeus! Olet pientä vähemmistöä.
Mun vanhemmat on suurten ikäluokkaa kuten ystävieni vanhemmat. Olen täysin erimieltä tavaramäärästä. Vanhemmilla on Lundianhyllyjä, Skannon sohva, Artekin nojatuolit, isovanhempien ruokapöytä tuoleineen. Ei mitään krääsää tai ylimääräisiä tavaroita. Ja ihan samantyyppisiä on muidenkin tuttujen samanikäisten asunnot.
Ystäväni vanhempien minimalistista kotia on esitelty sisustuslehdissäkin tyypillisinä boomereiden kotina.
Vierailija kirjoitti:
Olen tuota samaa tavaran määrää ihmetellyt, mutta nyt pitää itsekin katsoa peiliin. 40v+ kolmen lapsen perhe ja kaikki paikat on täynnä tavaraa. Autotallissa on tavaraa, kaikki varastot joita on reilusti ovat täynnä tavaraa.
Viime kesänä tehtiin vaimon kanssa yksi peräkärrykuorma kaatopaikalle, mutta nyt tuntuu että tavaran määrä vain kasvaa. Vaatteitakin on viety säkkikaupalla kierrätykseen, mutta silti kaapit ovat täynnä.
Yhtenä syynä on tämä Suomen ilmasto. Vaihtuvat vuodenajat. Kyllä viisi henkeä tarvitsee aika paljon vaatetta ja jalkineita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se oon koomista että eläessään ei mitään saa heittää pois! Mutta kuoleman jälkeen vähintään 80% kamasta menee roskiin.
Silloin entinen omistaja ei enää ole näkemässä ja suremassa tavaroiden pois heittämistä. Hän on eteerisemmässä ympäristössä.
Itken verikyyneliä kun kuulen että joku vie kaiken kaatopaikalle kun omainen kuolee.
Vierailija kirjoitti:
Heitin keittiön kaapista 4 säkillistä roskiin... sitä tavaraa vaan jää sinne kaappiin... vaatteissa sama... ja vaikka lapset on muuttanut pois kotoa, ei niiden huoneita kuulemma saa tyhjentää turhasta krääsästä... tekis mieli tehdä se ilman lupaa!
Astioita vai ruokaa? Jos ruokaa, miksi et käyttänyt niitä? Jos astioita, miksi et lahjoittanut niitä?
Vierailija kirjoitti:
Ohis: meilläkin on 30+ vuotta säilytettyjä ompelulankoja. Eri värisävyjä on joka lähtöön.
Ongelma on, ettei lanka kestä mitään. Katkeaa vähäisestäkin kuormituksesta.
Ompeletko siis käsin? Koneompeluun tarkoitetu langat kestävät voimakasta vetämistä, jota tapahtuu ompelukoneella ommeltaessa. Muunlainen lanka ei kestä.
Jaaha.
Saamme nauttia meitzi faktasta. Ei sulla mitään häpyä ois laittaa vanhempiesi tietoja tänne?
Toki tuossa tapauksessa löytyisi jo itsestään painavat perusteet laitoshoitoon. Geneettinen perimä. Alttius addiktoitua ja kömpölyys elämänhallinnassa.
Varmasti loppuelämässään vanhemmillesi avautui uusia ja parempia mahdollisuuksia, kun nuori saatiin erkaannettua geeniperimästään eli vanhemmistaan.
Vierailija kirjoitti:
Mun vanhemmat on suurten ikäluokkaa kuten ystävieni vanhemmat. Olen täysin erimieltä tavaramäärästä. Vanhemmilla on Lundianhyllyjä, Skannon sohva, Artekin nojatuolit, isovanhempien ruokapöytä tuoleineen. Ei mitään krääsää tai ylimääräisiä tavaroita. Ja ihan samantyyppisiä on muidenkin tuttujen samanikäisten asunnot.
Ystäväni vanhempien minimalistista kotia on esitelty sisustuslehdissäkin tyypillisinä boomereiden kotina.
Minä olen ihmeissäni lukenut näitä juttuja. Tosin tunnen vain helsinkiläisiä koteja. Hyvin puhdaslinjaisia ovat ainakin omien läheisten 3-5h kerrostaloasuntojen sisustukset.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulla myös. Oon aina ollut shoppaholisti ja kämppä täynnä tavaraa lattiasta kattoon. Säälin jo etukäteen ainoaa tytärtäni, joka joutuu joku päivä mun kuolinpesäni selvittämään 😱 N62
Ihanko oikeasti jätät sellaisen riesan lapsellesi? Hoida kämppä ja paperit kuntoon, kun olet vielä toimintakykyinen!
Tytär voi palkata ammattilaiset asialle ihan astumatta edes taloon itse sisälle.
Tuota aina ehdotetaan ratkaisuksi, mutta siellä roinan seassa voi olla oikeastikin tärkeitä papereita tms joita kuolinpesäntyhjentäjät eivät lajittele syrjään.
Vierailija kirjoitti:
Heitin keittiön kaapista 4 säkillistä roskiin... sitä tavaraa vaan jää sinne kaappiin... vaatteissa sama... ja vaikka lapset on muuttanut pois kotoa, ei niiden huoneita kuulemma saa tyhjentää turhasta krääsästä... tekis mieli tehdä se ilman lupaa!
Ilmoitat, että tulvat kattomaan romunsa, sun hoitoon sää jäädä yksi laatikollinen (vie laatikko valmiiksi huoneeseen odottamaan heitä). Kun laatikko on taynnä, he ottavat siltä istumalta mukaansa sen mitä haluavat ja loput lähtee kaatikselle. Näin toimin omieni kanssa, ei ole turhaa krääsää nurkissa. Toki tietyt kalliit lelut: dublot, legot, Brio-junarata ja lastenkirjat mä säästän, mutta ne on kannellisissa muovilaatikoissa varastossa pinossa, eivät paljon tilaa vie.
Minä olen kyllä vähän tuollainen hamstraaja. Taipumusta vähentää se, että asumme pienehkössä asunnossa. On siksi pakko heivata välillä jotain poiskin, kun tilaa on niin rajallisesti. Vanhoista kamoista on kyllä paljon iloakin. Olen säilyttänyt vanhoja teinivaatteitani. Nyt oma teini on ominut ne kaikki, kun ovat juuri sellaisia mitä haluaa ja sopivan kokoisia. Olen jemmannut kaapinperälle villalankoja käsityöharrastuksestani, vaikken ole varmaan viiteen vuoteen kutonut mitään. Nyt toinen lapsi innostui kutomisesta ja villalangat ovat kovassa käytössä. Vanhoista vaatevarastoistani on saatu kaivettua hyvät asut naamiaisiin ja koulun teemapukeutumispäiviin. Tämä säästää mukavasti rahaa, kun voi hyödyntää omia varastoja. En sentään säilytä pestyjä jugurtti- ja viilipurkkeja, niin kuin mummini teki.
Höpö höpö.
Ei ole mitään näyttöä, että kansamme parhaimmisto, sen moraalinen selkäranka ja oikeamielisin osa olisi ongelmahamstraajia, vaikka Sinä olet siellä ollut.
Jos moista tapahtuisi, niin sossussa nekin jutut puutaisiin.
Joutavaa ja paikkansapitämätöntä fantasiointia oman käden oikeuden käyttöönotolla. Enteilee vaikeuksia arkielämässä jatkossakin.
Jos itse on minimalisti ja joku muu ei ole - mikä ongelma? Pitäisikö kaikkien olla aivan samanlaisia ja ajatella kaikesta samalla tavalla ja sisustaa kotinsa identtisesti. Wtf.
Ja aloittajalle tiedoksi - sinäkin olet jonain päivänä vanha ja nuoremmat sukupolvet ihmettelevät valintojasi. Sinä olet oman aikasi tuote, teet valintojasi sen mukaan, minkä kuvittelet tällä hetkellä olevan trendikästä tai suovan sinulle enemmän sosiaalista hyväksyntää. Turha väittää että olisit jokin suuri individualisti, koska itse aloitus kertoo jotain muuta.
Minimalismi nykyaikana on puhdas valinta. Sinulla on varaa ostaa mitä haluat, mutta jätät ostamatta. Joskus aikaisemmin vähäinen määrä esineitä tai omaisuutta kuvasti köyhyyttä. Ei kerta kaikkiaan ollut varaa mihinkään ylimääräiseen. Oli häpeällistä olla köyhä (onhan se sitä tänäkin päivänä). Sitten kun varallisuus kasvoi monet ostivat kauniita haluamiaan esineitä ja tavaroita. Asioiden omistaminen toi mielihyvää ja iloa elämään. Mikä sinä olet arvostelemaan heidän valintojaan?
Oikeasti Beatles-sukupolvi on toisin kuin vanhempansa hyvin modernia. Kun käyn asuntonäytöissä, tietää heti, minkä ikäisiä asunnossa asuu. Boomereilla on artekit, lundiat, marimekot, desingesineet, tietyt lamput.
Tottahan tuo on. Meilläkin tahtoo kertyä sitä käyttökelpoista tavaraa, jota ei hennoisi ihan kaatopaikallekaan viedä. Olipa joku taho, joka keräisi ja kelpuuttaisi.
Heitin keittiön kaapista 4 säkillistä roskiin... sitä tavaraa vaan jää sinne kaappiin... vaatteissa sama... ja vaikka lapset on muuttanut pois kotoa, ei niiden huoneita kuulemma saa tyhjentää turhasta krääsästä... tekis mieli tehdä se ilman lupaa!