Miksi laihat ihmiset aina sanovat voivansa syödä mitä haluavat lihomatta
Todellisuudessahan nuo ei syö yhtään mitään vaan kituuttavat jatkuvassa nälässä eivätkä osaa nauttia lainkaan elämästä
Kommentit (278)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Terveysruokia kuten pekonia ja juustoa ja eläinrasvaa ym voi syödä rajattomia määriä lihomatta. Hiilihydraatti lihottaa ihmistä.
Ihminen tarvitsee hiilihydraatteja aivojen ja lihasten sujuvaan toimintaan. Mutta niissä on eroja ja kannattaa syödä pitkäkestoisia hiilareita, niin verensokeri ei heittele.
Ei tarvitse. Keho pystyy pilkkomaan rasvasta ja proteiinista energiaa käytettäväksi koko keholle.
Mä aidosti uskon, että äärimmäisyyksiin viety rasvan välttely on se, mikä ihmisiä on lihottanut. Rasvat on korvattu sokereilla ja muilla hiilareilla. Totuus on, että rasva pitää nälän poissa paljon kauemmin kuin sokeri.
Esim. jogurtit hyvä esimerkki. Rasvainen jogurtti pitäisi oikeasti nälän pois kauan, mutta rasvatonta sokerijogurttia saisi olla vetämässä jatkuvasti, eikä vie nälkää pois ollenkaan. Kaloreja sokeristakin kuitenkin kertyy mielettömästi.
Rasva on ongelma lähinnä sellaiselle, joka ei ollenkaan syö kasviksia (esim. jotkut miehet, jotka vetää vaan jotain pekonia, pizzaa ja makkaraa, joissa kahdessa jälkimmäisessä on aika paljon hiilareitakin). Kasviksia syövä nainen saa ihan huoletta syödä myös rasvaa ja kannattaakin, koska varsinkin naisissa on varmasti paljon niitä, ketkä välttelee rasvaa, mutta syö sitten mielin määrin sokeria.
Itse olen otsikossa kuvaillun kaltainen, tosin nyt suunnilleen normaalipainossa. Epäilen imeytymishäiriötä, tai sitten vauva.fi:hin kirjoittelu tehostaa aivojen energiankulutusta niin, että totaalikalorit pysyvät pakkasella vaikka söisikin enemmän.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Terveysruokia kuten pekonia ja juustoa ja eläinrasvaa ym voi syödä rajattomia määriä lihomatta. Hiilihydraatti lihottaa ihmistä.
Ihminen tarvitsee hiilihydraatteja aivojen ja lihasten sujuvaan toimintaan. Mutta niissä on eroja ja kannattaa syödä pitkäkestoisia hiilareita, niin verensokeri ei heittele.
Ei tarvitse. Keho pystyy pilkkomaan rasvasta ja proteiinista energiaa käytettäväksi koko keholle.
Ei sovi kaikille. Minulle tulee migreeni ja ummetus. Eikä täysjyvävilja, hedelmät ja marjat ole haitaksi kenellekään, niitä ei voi syödä liikaa. Syön itse kaurapuuroa ja pari leipäviipaletta /päivä lisäksi marjoja ja hedelmiä kokonaisina, en mehuna 2-4 annosta päivä. Eivät taatusti lihota.
Olen aina ollut laiha. Ei ole koskaan painon kannalta tarvinnut miettiä sitä, että mitä syö. Terveyden kannalta paremminkin mietin, että pyrin pitämään ruokavalion jotenkuten terveellisenä, lähinnä se tarkoittaa sitä että yritän pitää sokerit ja lisäaineet mahdollisimman vähänä. Minulla on varmaankin myös sellaiset tottumukset, että syön kohtalaisen niukasti, mutta se tulee kans luonnostaan, tarkoitan: jos kaapit on täynnä karkkia ja kaikenlaista helppoa valmisruokaa, ja muuta hyvää, niin tuleehan sitä naposteltua ahkerasti. Mutta jos on tarjolla jotain pakastejauhelihaa ja ruisleipää, niin ei sitä loputtomiin viitsi syödä, ja ruuanlaitossa on oma vaivansa jos ei ole valmista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Terveysruokia kuten pekonia ja juustoa ja eläinrasvaa ym voi syödä rajattomia määriä lihomatta. Hiilihydraatti lihottaa ihmistä.
Ihminen tarvitsee hiilihydraatteja aivojen ja lihasten sujuvaan toimintaan. Mutta niissä on eroja ja kannattaa syödä pitkäkestoisia hiilareita, niin verensokeri ei heittele.
Ei tarvitse. Keho pystyy pilkkomaan rasvasta ja proteiinista energiaa käytettäväksi koko keholle.
Karppaaminen ei sovi kaikille, kenelle se sopii, niin hyvä, he voivat karpata.
Mä en taas ymmärrä miksi pitää olla "hoikka" tai saati sitten joku läski. Treenatkaa hyvät ihmiset, niin ette ole kumpaakaan, vaan treenatun näköisiä. Mikä siin on ettei hyväs kunnos voi olla??
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jokainen voi sitä mitä tahansa lihomatta. Annoskokoa pitää miettiä.
Syön "rekkamiehen annoksia" ja siitä syystä ei tarvitse jatkuvasti pupeltaa jotakin pikku nälkään, vaan nälkä pysyy pitkään loitolla.
Sama. Syön kolme kertaa päivässä ja kerralla kunnolla, isoja annoksia. Välipaloja en tarvitse ollenkaan.
Vierailija kirjoitti:
Ero minun ja yhden lievästi lihavan ystäväni välillä on se, että ystäväni syö vähän väliä. Koko ajan mussuttamassa jotain. Itse voin olla tuntikausia syömättä. Vaikka skipata aamiaisen ja lounaan, ja pärjään silti. Ystäväni jotenkin ahdistuu, jos hänellä ei ole suunniteltuna, ostettuna tai valmistettuna seuraavaa ateriaa/snackia.
Okei. Itse taas olen huomannut, että moni lihava ei todellakaan syö säännöllisesti ja ahmii sitten iltaisin nälkäänsä liikaa! Ei koko ajan tarvitsekaan syödä, mutta säännöllisesti kuitenkin, etenkin jos meinaa jaksaa urheilla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Terveysruokia kuten pekonia ja juustoa ja eläinrasvaa ym voi syödä rajattomia määriä lihomatta. Hiilihydraatti lihottaa ihmistä.
Ihminen tarvitsee hiilihydraatteja aivojen ja lihasten sujuvaan toimintaan. Mutta niissä on eroja ja kannattaa syödä pitkäkestoisia hiilareita, niin verensokeri ei heittele.
Ei tarvitse. Keho pystyy pilkkomaan rasvasta ja proteiinista energiaa käytettäväksi koko keholle.
Ei sovi kaikille. Minulle tulee migreeni ja ummetus. Eikä täysjyvävilja, hedelmät ja marjat ole haitaksi kenellekään, niitä ei voi syödä liikaa. Syön itse kaurapuuroa ja pari leipäviipaletta /päivä lisäksi marjoja ja hedelmiä kokonaisina, en mehuna 2-4 annosta päivä. Eivät taatusti lihota.
En sanonut että suosittelen ketoosia. Sanoin vain, että ihan puhtaasti biologiselta kantilta katsottuna ihminen selviää hengissä ilman hiilareita. En tykkää, kun ihmiset väittävät tällä palstalla mielipiteitään faktoiksi ja pyrin aina kumoamaan kaiken disinformaation.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ero minun ja yhden lievästi lihavan ystäväni välillä on se, että ystäväni syö vähän väliä. Koko ajan mussuttamassa jotain. Itse voin olla tuntikausia syömättä. Vaikka skipata aamiaisen ja lounaan, ja pärjään silti. Ystäväni jotenkin ahdistuu, jos hänellä ei ole suunniteltuna, ostettuna tai valmistettuna seuraavaa ateriaa/snackia.
Okei. Itse taas olen huomannut, että moni lihava ei todellakaan syö säännöllisesti ja ahmii sitten iltaisin nälkäänsä liikaa! Ei koko ajan tarvitsekaan syödä, mutta säännöllisesti kuitenkin, etenkin jos meinaa jaksaa urheilla.
Kyllä he syövät jatkuvasti, kun ovat yksin. Moni lihava ei vaan kehtaa syödä paljoa muiden nähden.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ero minun ja yhden lievästi lihavan ystäväni välillä on se, että ystäväni syö vähän väliä. Koko ajan mussuttamassa jotain. Itse voin olla tuntikausia syömättä. Vaikka skipata aamiaisen ja lounaan, ja pärjään silti. Ystäväni jotenkin ahdistuu, jos hänellä ei ole suunniteltuna, ostettuna tai valmistettuna seuraavaa ateriaa/snackia.
Okei. Itse taas olen huomannut, että moni lihava ei todellakaan syö säännöllisesti ja ahmii sitten iltaisin nälkäänsä liikaa! Ei koko ajan tarvitsekaan syödä, mutta säännöllisesti kuitenkin, etenkin jos meinaa jaksaa urheilla.
Mutta he syövät 100% varmuudella pieniä välipaloja pitkin päivää. "Jos sitä nyt pari riviä suklaata, yksi jugurtti, yksi banaani, pari juustosiivua, kourallinen sipsiä...". Suu jauhaa koko ajan jotain.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ero minun ja yhden lievästi lihavan ystäväni välillä on se, että ystäväni syö vähän väliä. Koko ajan mussuttamassa jotain. Itse voin olla tuntikausia syömättä. Vaikka skipata aamiaisen ja lounaan, ja pärjään silti. Ystäväni jotenkin ahdistuu, jos hänellä ei ole suunniteltuna, ostettuna tai valmistettuna seuraavaa ateriaa/snackia.
Okei. Itse taas olen huomannut, että moni lihava ei todellakaan syö säännöllisesti ja ahmii sitten iltaisin nälkäänsä liikaa! Ei koko ajan tarvitsekaan syödä, mutta säännöllisesti kuitenkin, etenkin jos meinaa jaksaa urheilla.
Kyllä he syövät jatkuvasti, kun ovat yksin. Moni lihava ei vaan kehtaa syödä paljoa muiden nähden.
Tämä. Olen todistanut tätä muun muassa yhden työkaverin osalta. Meillä oli jaettu työhuone ja hän yritti hiljaa ja salaa syödä karkkia joka päivä. Huomasin kyllä kun kätensä kävi kassin sisällä koko ajan. :D Sitten ihmetteli sitä, miten vähän hän syö ruokaa eikä siltikään laihdu. No ei kai nyt, kun saa energian todella lihottavasta sokerista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kokemukseni mukaan he voivat syödä mitä haluavat eli ehkä joskus yksi suklaapatukka ja pullasiivu palaverissa, sitten voikin sanoa että on herkutellut koko viikon!
Eli niiden laihojen annosmäärät ja -koot ovat luonnostaan jotain ihan muuta kuin painonsa kanssa kamppailevien!
Tämä. Kyse on pitkälti myös opituista tavoista. Muistan kun olin kerran yhden ylipainoisen kaverini kanssa ostoksilla, ja valittiin iltaa varten herkkuja. Oli juuri joulun konvehtialet yms, ja kaveri heitti paketin lempikonvehtejaan kärryyn... Ja sitten myös toisen ja kolmannen paketin "jos ekat loppuu kesken". Itselleni tuli ihan hämmentynyt olo, en ollut ikinä ajatellutkaan että joku haluaisi hamstrata samaa herkkutyyppiä noin tai konvehtirasian loppumisen jälkeen tekisi mieli samaa herkkua. Saatan kyllä vetää omasta mielestäni ison määrän kerralla mutta sen jälkeen ei tee pitkään aikaan mieli mi
Joo annoskoot ja -tavat on vaan niin erilaisia. Olin joulun aikoihin erään ystävän kotona ja tarkoituksena oli syödä ja juoda hyvin ja juhlia päättyvää vuotta yhdessä. Hän söi neljä burritoa (toki pienempiin tortilloihin tehtyjä) runsailla täytteillä ja kokonaisen purkillisen hapankermaa. Jälkkäriksi kaksi donitsia ja jäätelöä. Sitten sipsejä, karkkia ja useita sokerillisia alkoholijuomia. Keskiyön jälkeen vielä yksi donitsi.
Itse söin kaksi burritoa, yhden donitsin, kipon sipsejä ja kolme lasia kuivaa viiniä ja olin todella täynnä ja mielestäni herkutellut riittävästi. Ei tehnyt mieli enempää mutta kaveri ihmetteli miksi en syö kun nyt juhlitaan. No kun en halunnut.
En todellakaan tarkoita tätä tuomitsevasti - jos herkutellaan niin antaa mennä. Pointtina on vain se miten valtavia eroja ihmisten annoskoissa on ja mikä kenellekin on herkuttelua. Kaverini on isokokoinen ja hänellä on mm. korkea verenpaine ja kolesteroli taivaissa eli muutakin ongelmaa on kuin yksittäinen herkuttelusessio. Jos sinne kärryyn menee kolme konvehtirasiaa JA niin käy usein JA on ylipainoa JA on terveysongelmia - silloin on pakko myöntää tilanne rehellisesti itselleen...
Niin minäkin voin. En vaan halua syödä älyttömän paljon.
Syön kyllä ihan normaaleita ruoka-annoksia säännöllisesti, lisäksi aamupalan ja tarvittaessa väli- ja iltapalaa, mutta pääosin nämä on perusterveellistä ruokaa. Tykkään esim kasviksista. Sitten toisaalta voin kyllä hyvin syödä pullaa, jätskiä, sipsiä, karkkia jos sille tuntuu, joka viikko jonkun verran. Mutta ei niissäkään se sopiva annos ole tyyliin kokonainen suklaalevy, litra jäätelöä tai megapussi sipsiä, vaan ehkä neljännes siitä kerrallaan.
Tykkään myös liikkua, en ole mikään himourheilija, mutta en viihdy kovin montaa päivää ilman liikuntaa. Itsensä haastaminen ja rasittaminen on myös mukavaa, jos laji on sopiva.
En ole koskaan laihduttanut, nähnyt nälkää tai muutoinkaan juuri kiinnittänyt huomiota ruokavaliooni, joten kiitos kaiketi kuuluu hyville geeneille ja sopivanlaiselle kasvatukselle, olen oppinut terveelliset elintavat lapsuudesta asti.
Perimästä ja geeneistähän se on kiinni. Ihmiset luulee että on samanlaisia.
Vierailija kirjoitti:
Koska he voivat. Minä ainakin.
Monet voivat. Riippuu ihan siitä, miten nopea aineenvaihdunta on. Teinitkin syövät kuin hevoset eivätkä liho. Sitten kun alkaa lähestyä kolmeakymppiä niin aineenvaihdunta hidastuu ja läski alkaa kertyä.
Lihavat kuvottavat minua, etenkin ne todella lihavat.
Vierailija kirjoitti:
Mä aidosti uskon, että äärimmäisyyksiin viety rasvan välttely on se, mikä ihmisiä on lihottanut. Rasvat on korvattu sokereilla ja muilla hiilareilla. Totuus on, että rasva pitää nälän poissa paljon kauemmin kuin sokeri.
Esim. jogurtit hyvä esimerkki. Rasvainen jogurtti pitäisi oikeasti nälän pois kauan, mutta rasvatonta sokerijogurttia saisi olla vetämässä jatkuvasti, eikä vie nälkää pois ollenkaan. Kaloreja sokeristakin kuitenkin kertyy mielettömästi.
Rasva on ongelma lähinnä sellaiselle, joka ei ollenkaan syö kasviksia (esim. jotkut miehet, jotka vetää vaan jotain pekonia, pizzaa ja makkaraa, joissa kahdessa jälkimmäisessä on aika paljon hiilareitakin). Kasviksia syövä nainen saa ihan huoletta syödä myös rasvaa ja kannattaakin, koska varsinkin naisissa on varmasti paljon niitä, ketkä välttelee rasvaa, mutta syö sitten mielin määrin sokeria.
Ei oikein ole mitään luotettavaa näyttöä tälle hypoteesille, johon törmään aina ihan tuon tuosta.
https://www.researchgate.net/publication/15701207_A_Satiety_Index_of_co…
Tämä Susanna Holtin työ aiheeseen liittyen on paras tietämäni tutkimus aiheeseen. Se ei ole täydellinen, mutta paras tietämäni. Täyttävimpiä ruokia maailmassa on ihan perinteinen peruna. Sellaisenaan. Tutkimuksessa siis mitattiin nimenomaan täyttävyyttä/tyydyttävyyttä per kalori, eli tehokkain ruoka oli ruoka, joka tyydytti pienimmällä kalorimäärällä. Ja peruna on tosiaan yksi parhaista. Silkkaa hiilihydraattia. Pelkästään et syö kovin montaa perunaa ennen kun alkaa kyllästyttää, eli tulet kylläiseksi. Mutta mitäpä jos lisäät perunaan rasvaa vaikka majoneesin muodossa? Yhtäkkiä alkaakin maistua huomattavasti enemmän, ja voitkin alka ahtaa majoneesiperunoita yli kaloritarpeidesi.
Vastaavia esimerkkejä on vaikka kuinka paljon.
Ajatus, että rasva olisi jotenkin erityisen täyttävää, ei oikein kanna kun sitä alkaa lähemmin tutkimaan.
Ero minun ja yhden lievästi lihavan ystäväni välillä on se, että ystäväni syö vähän väliä. Koko ajan mussuttamassa jotain. Itse voin olla tuntikausia syömättä. Vaikka skipata aamiaisen ja lounaan, ja pärjään silti. Ystäväni jotenkin ahdistuu, jos hänellä ei ole suunniteltuna, ostettuna tai valmistettuna seuraavaa ateriaa/snackia.