Miksi omaiset eivät peru kotihoidon käyntejä silloin kun ovat itse vanhuksen luona?
Ymmärrättekö tällaista? Kotihoidossa on muutenkin tiukat aikataulut, olisi kiva jos käynnit peruttaisiin kun niitä ei tarvita, olisi sitten niinä päivinä enemmän aikaa sellaisille vanhuksille joiden luona ei koskaan käy ketään sukulaisia. Ymmärrän käyntien jatkumisen siitä syystä, jos vanhus on esim täysin pidätyskyvytön ja vaipat on vaihdettava useasti päivässä, kaikki omaiset ei missään nimessä pysty siihen. Mutta kun usein hoitaja saapuu tilanteeseen missä omaisia istuu paikalla tuvan täydeltä ja hoitajaa pyydetään lämmittämään ruoka, keittämään kahvia tai hakemaan posti. Se tuntuu aika nöyryyttävältä, miksi omaiset eivät itse voi näitä tehdä?
Kommentit (227)
Kotihoidon työmäärä taitaa olla nykyään joka paikassa valtava. Ei siellä työvuoroissa juurikaan löysää ole, päinvastoin. Minuuttiaikataululla saa mennä paikasta toiseen. Säännöllisesti käyntiajat menevät sekaisin, kun tuleekin jotain ylimääräistä. Esim. asiakas tarvitsee jostain syystä enemmän avustamista tai vointi epävakaa ja joudut soittamaan 112. Et voi jättää asiakasta yksin ja odottelet ambulanssia pitkiäkin aikoja. Tähän käytetty aika täytyy sitten yleensä nipistää pois muilta asiakkailta ja omasta tauosta, koska kaikilla työkavereilla on omat listat tupaten täynnä. Näissä tilanteissa otan kiitollisena vastaan puhelun omaisilta, jotka ilmoittavat menevänsä vanhuksen luona käymään ja voivansa samalla hoitaa iltapalan laiton ja tiskit. Tämä nyt vain esimerkkinä näin hoitajan näkökulmasta katsottuna.
Ja siitä olen monen kanssa samaa mieltä, että asiakkaan laskussa pitäisi huomioida paremmin käyntien perumiset.
Omia syitäni:
- en osaa tehdä haavahoitoja tai vaihtaa kipulaastareita. En halua vaihtaa vaippoja, myönnän täysin avoimesti, että ajatuskin kuvottaa. En tiedä olisiko tunne toinen, jos olisin joskus ollut aidosti läheinen äitini kanssa.
- En muista ilmoittaa edes välttämättömiä asioita, sillä olen täysin uupunut äidin soitteluun ja asioista huolehtimiseen. Näitä puheluita tulee ympäri vuorokauden.
- Kun äitini kunto romahti, tein sen virheen, että autoin liikaa ja siksi muuta apua ei myönnetty. Äitini valehteli puolet lisää kuinka paljon käyn auttamassa, joten mitään ei tippunut. Kun sain tämän virheen korjattua, vältän kuin ruttoa antamasta mitään vihiä minnekään, että olen käytettävissä oleva resurssi. Opin jo kerrasta.
- joskus haluan olla samaan aikaan paikalla kotihoidon aikana, jotta voi oikaista hölynpölyjä mitä äitini kotihoidolle höpöttää omasta pärjäävyydestään. Nämä keskustelut ovat monesti tulleet puolin ja toisin todella tarpeeseen.
- en tiedä milloin kotihoito käy. Näissä näyttää olevan tuntien liukuma.
- hoidan jo nyt äitini asioita enemmän, kuin haluaisin. Olen ihan loppu. En pelkästään äidin vuoksi, vaan monen asian summana.
Siinä minun syitäni. Olen pahoillani, jos tämä ei kotohoidolle riitä. Vielä haluan lisätä, että arvostan kovasti työtänne.
Vierailija kirjoitti:
Omia syitäni:
- en osaa tehdä haavahoitoja tai vaihtaa kipulaastareita. En halua vaihtaa vaippoja, myönnän täysin avoimesti, että ajatuskin kuvottaa. En tiedä olisiko tunne toinen, jos olisin joskus ollut aidosti läheinen äitini kanssa.
- En muista ilmoittaa edes välttämättömiä asioita, sillä olen täysin uupunut äidin soitteluun ja asioista huolehtimiseen. Näitä puheluita tulee ympäri vuorokauden.
- Kun äitini kunto romahti, tein sen virheen, että autoin liikaa ja siksi muuta apua ei myönnetty. Äitini valehteli puolet lisää kuinka paljon käyn auttamassa, joten mitään ei tippunut. Kun sain tämän virheen korjattua, vältän kuin ruttoa antamasta mitään vihiä minnekään, että olen käytettävissä oleva resurssi. Opin jo kerrasta.
- joskus haluan olla samaan aikaan paikalla kotihoidon aikana, jotta voi oikaista hölynpölyjä mitä äitini kotihoidolle höpöttää omasta pärjääv
Ja ajattele, että jotkut haluavat pyyhkiä perseitä työkseen! D: Olen samaa mieltä kanssasi, että täysin kuvottavaa.
Vierailija kirjoitti:
Kotihoidon työmäärä taitaa olla nykyään joka paikassa valtava. Ei siellä työvuoroissa juurikaan löysää ole, päinvastoin. Minuuttiaikataululla saa mennä paikasta toiseen. Säännöllisesti käyntiajat menevät sekaisin, kun tuleekin jotain ylimääräistä. Esim. asiakas tarvitsee jostain syystä enemmän avustamista tai vointi epävakaa ja joudut soittamaan 112. Et voi jättää asiakasta yksin ja odottelet ambulanssia pitkiäkin aikoja. Tähän käytetty aika täytyy sitten yleensä nipistää pois muilta asiakkailta ja omasta tauosta, koska kaikilla työkavereilla on omat listat tupaten täynnä. Näissä tilanteissa otan kiitollisena vastaan puhelun omaisilta, jotka ilmoittavat menevänsä vanhuksen luona käymään ja voivansa samalla hoitaa iltapalan laiton ja tiskit. Tämä nyt vain esimerkkinä näin hoitajan näkökulmasta katsottuna.
Ja siitä olen monen kanssa samaa mieltä, että asiakkaan laskussa pitäisi huomioida paremmin käyntien perumiset.
Täysin ymmärrettävää. Haluat hoitaa työsi hyvin, mutta sen toteuttaminen on tehty melkeinpä mahdottomaksi rahanhimon takia.
Eihän kukaan maksa esimerkiksi kampaajalle, kosmetologille tai kaupankassallekkaan, jos ei tulosta tule. Itse en varmastikkaan olisi niin kiltti omainen, että peruisin käyntejä joista maksetaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Omia syitäni:
- en osaa tehdä haavahoitoja tai vaihtaa kipulaastareita. En halua vaihtaa vaippoja, myönnän täysin avoimesti, että ajatuskin kuvottaa. En tiedä olisiko tunne toinen, jos olisin joskus ollut aidosti läheinen äitini kanssa.
- En muista ilmoittaa edes välttämättömiä asioita, sillä olen täysin uupunut äidin soitteluun ja asioista huolehtimiseen. Näitä puheluita tulee ympäri vuorokauden.
- Kun äitini kunto romahti, tein sen virheen, että autoin liikaa ja siksi muuta apua ei myönnetty. Äitini valehteli puolet lisää kuinka paljon käyn auttamassa, joten mitään ei tippunut. Kun sain tämän virheen korjattua, vältän kuin ruttoa antamasta mitään vihiä minnekään, että olen käytettävissä oleva resurssi. Opin jo kerrasta.
- joskus haluan olla samaan aikaan paikalla kotihoidon aikana, jotta voi oikaista hölynpölyjä mitä
Minä pyyhin mieluummin vieraita perseitä, kuin vanhempieni. Ja eiköhän meidän kaikkien työssä ole joku osa-alue, mikä ylittäisi monen muun sietokynnyksen. Hyvä asia on ainakin se, että kukaan ei voi vahingossa opiskella lähihoitajaksi tietämättömänä näistä vaippahommista. Monen muun ammatin varjopuolet tulee esiin salakavalammin.
Mä todella haluaisin arvostaa hoitajia. Heidän tekemäänsä työtä arvostankin ihan valtavasti. Mutta hoitajien ammattikunnan ajatusmaailma pystyy hämmästyttämään minut aina uudelleen. On vaikea edes käsittää, miten juuri tuosta ammattikunnasta voi kerta toisensa jälkeen tulla niin omituinen kuva.
En pysty edes kuvittelemaan, että minkään muun ammatin edustajalta voisi tulla vastaavaa avausta siitä, että miksei asiakas tai joku muu voisi tehdä heidän töitään kun heillä on niin hirveä kiire. Ymmärrän että kiire on ongelma, ja se pitäisi ratkaista. Mutta miten ratkaisu voisi olla se että joku muu alkaisi tehdä hoitajien töitä? Tietenkin ratkaisun on löydyttävä jostain muualta.
Kävin tänään kahvilassa jossa oli vain yksi työntekijä ja paljon asiakkaita. Säälitti tuo työntekijä, mutta on todella vaikea nähdä että hän tekisi missään tilanteessa avausta, kuinka asiakkaat voisivat alkaa jauhaa kahvia, hyllyttää leivoksia ja tehdä muita helppoja toimia hänen kiireensä helpottamiseksi sen sijaan että seisovat tumput suorina odottamassa kahviaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei tulisi mieleenkään alkaa vaihtaa kenenkään aikuisen sukulaisen vaippoja. Vastenmielinen ajatuskin!
Kyllä. Ei normaali ihminen halua kenenkään vaippaa vaihtaa. Siksi meillä on hoitajat, jotka eivät ole onnistuneet elämässään ja tämä on heidän elämäntehtävänsä.
Sinä voit minun puolestani tukehtua ruokaasi tai paskoihisi ihan rauhassa.
"No pidän kyllä seuraa mutta en rupea satakiloiselle äidilleni vaippaa vaihtamaan.
Ei se sinun äitikään hoitanut sinua ....Niinkö?
Voin kertoa sinulle, että olet TODELLA tyhmä
Ei voi perua kun ei ole lääkepakin avainta. Hoitaja ottaa sieltä vain juuri otettavan lääkkeen. Mitään dosetteja ei vanhuksella ole.
Hoitaja auttaa siinä mihin asiakas ei itse kykene. Hoitaja ei ole piika eikä käskytettävä. Jokainen ihminen pyyhkii oman takapuolensa...näin ainakin oletan. Mitä ihmeellistä siinä on jos joku ei pysty ja toinen siinäkin auttaa. On todella tyhmää kirjoitusta joltakin. Hoitotyö on todellakin paljon enemmän kuin tuota pyyhkimistä. Kannattaisi ottaa selvää ennenkuin yleisillä palstoilla huutelee.
Minä ainakin olen vierailulla enkä ala nolaamaan äitiäni että hän ei muka selviäisi yksinkertaisista toimista, kun kerran itse kotona asuu ja pärjää.
Saavat purkaa samalla omaa pahaa mieltään hoitajaan. Haukkumalla kaikkea.
Vierailija kirjoitti:
"No pidän kyllä seuraa mutta en rupea satakiloiselle äidilleni vaippaa vaihtamaan.
Ei se sinun äitikään hoitanut sinua ....Niinkö?
Voin kertoa sinulle, että olet TODELLA tyhmä
Oliko satakiloinen vauva? Pikkasen eri asia. Myös alapesu vauvalle tai aikuiselle.
Minä käyn äidilläni kerran viikossa viemässä ostokset. Joskus hoitaja sattuu samaan aikaan, tekee työnsä, en ole perunut käyntejään , en tiedä tarkkaan aikataulujaan ja he antavat lääkkeet ym tarpeellisen.
Kotihoito ei hae posteja tai keittele kahveja. Perutusta käynnistä pitää maksaa, joten ihan rauhassa saa mitata verenpaineen, varmistaa verensokerin ja jakaa lääkkeet, vaikka olen paikalla. Sukulaisilla aika harvoin on mittauslaitteistoja mukana.
Ap:n aloitus pitää täysin paikkansa. on sellaisia omaisia, jotka käyvät vahtimassa joka päivä, tekeekö hoitaja tyänsä kunnolla, kun siitä maksetaan. (8%todellisista kustannuksista). He eivät usko, että hoidettava pysyy hengisä, jos puuroa sekoitetaan jonakin päivänä vääränlaisella kauhalla. Sitten on myös aivan ihania omaisia, joiden kanssa voi sopia. mistä asioista hoitajat vastaavat ja mistä omainen voi huolehtia. Hoitotoimenpiteet tietenkin tekee hoitaja, mutta esim. postin haku, kahvinkeitto, seurustelu, kauppa tai pankkiasiat ym.
Ei kaikilla omaisilla ole auttamisen ja hoivaamisen ajatusta, kahvit vain keitetään, juodaan ja seurustellaan, astiat jätetään. Kotihoitaja saa palkkaa työstä hoitaa vanhukset, kuukausimaksu laskutetaan käynneistä vanhuksilta. Joidenkin omaisten ajatus on, että se vanha äiti tai isä on edelleen se sama ihminen kuin aina ennenkin, roolit ovat samat, lapsi- vanhempi, vaikkakin vanhetessa roolit saattavat muuttua, vanhus taantuu, sitä ei ehkä ymmärretä, eikä osata auttaa.
Hoitajan nyt vain on vaikea hyväksyä, että hänen tehtävänsä on pyyhkiä kakkaa ja pissaa ja oksennusta ja muita eritteitä, kun muut naiset kihartelevat hiuksiaan ja kikattelevat miesten kanssa ravintoloissa. Mutta ei sitä ole syytä hävetä. Jo ennen vanhaan aatelisilla oli omat perseenpyyhkijät ja näistä paikoista jopa kilpailtiin. 1500-luvun alkupuoliskolla Englannin kuninkaana olleen Henrik VIII:n hovissa oli äärimmäisen tavoiteltu virka. Virallinen työnimike oli Groom of the Stool eli vapaasti suomennettuna jakkaran kamariherra. Nimi tulee siitä, että työntekijän tehtävänä oli tuoda omalaatuiselle hallitsijalle pehmustettu istuin (kuvassa) ulostamista varten, ja kun kuningas oli saanut hommansa hoidettua, työnsi kamariherra kätensä sisälle istuimeen ja pyyhki kuninkaan takaliston tikunnokassa olevalla märällä sienellä. Kuulostaa pahimmalta mahdolliselta työltä, koska pyyhkimisen kohteena oli aikuinen, joka oli tehtävään itsekin täysin kykeneväinen henkilö. Mutta itseasiassa työpaikka oli kovinkin haluttu!