Nainen mitä ajattelet jos mies jättää deittiprofiilissa mainitsematta nämä asiat?

Arvot täytyy kertoa kyllä selvästi: eli persut ei jatkoon, näin se vaan menee.

Työstä kysyisin, koska pitää elättää itse itsensä. 

Ihmetyttää tuo työttömien karsastaminen. Itsekin olen ollut välillä työttämänä joitakin pätkiä, ja ihmettelen miten se tekee minusta huonomman kuin sellaisen joka ei ole ollut työttämänä. 

Vierailija kirjoitti:

Ihmetyttää tuo työttömien karsastaminen. Itsekin olen ollut välillä työttämänä joitakin pätkiä, ja ihmettelen miten se tekee minusta huonomman kuin sellaisen joka ei ole ollut työttämänä. 

Millä ajattelit lapset elättää? Kiivaimman kasvukauden aikana lapseen arvioidaan menevän 600-1000e/kk. Ilmeisesti haluttaisiin antaa samanlainen lapsuus mitä itellä oli. 

Vierailija kirjoitti:

Eli työtöntä pidetään automaattisesti sivistymättömänä työnvieroksujana.

Pätkätyöläisenä ei ilmeisesti edes kannata kokeilla nettideittailua.

Miksei sulle kelpaa lihava,vanha tai yh? Aivan!

Kysyisin kyllä ammattia ja mitä tekee, koska työ määrittää ainakin omaa elämääni niin valtavasti. Ja onhan se tärkeä tieto myös ajankäytön kannalta kun miettii parisuhdetta. On ihan eri asia olla suhteessa lentokapteenin, ison yrityksen pomon (=aina töissä!), palomiehen, anestesialääkärin (=aina päivystämässä), papin tai muusikon (työt aina iltaisin/viikonloppuisin) kuin jonkun 9-17 arkityötä tekevän kanssa. Jos molemmilla on tosi liikkuvat työt tai hankalat työajat, niin onhan esimerkiksi lastenhoidon järjestäminen paljon vaikeampaa.

Maininta siitä, että käy töissä tai opiskelee riittää. Alalla, koulutuksella, työhistorialla tai työpaikalla ei väliä.

 

Usein kiinnostun profiileista joissa enemmän tekstiä, saa paremman kuvan toisesta, joten pitkään tekstiin usein mahtuu maininta että on töissä tai opiskelee. Itsellänikin lukee, että opiskelen yliopistossa heti profiilissa. 

Vierailija kirjoitti:

Ihmetyttää tuo työttömien karsastaminen. Itsekin olen ollut välillä työttämänä joitakin pätkiä, ja ihmettelen miten se tekee minusta huonomman kuin sellaisen joka ei ole ollut työttämänä. 

Itseäni ei kumppanin työttömyys haittaisi, mutta olettaisin, että ei suurimmalle osalle pienet työttömyyspätkät ole ongelma, vaan pitkäaikaistyöttömyys. Suurin osa ihmisistä on aika työkeskeisiä - se on vain normi. Toisaalta kun monikaan ei aina omaa työtään niin suurella innostuksella ja mielellään tee, niin voihan se vähän ärsyttää, jos itse joutuu aina menemään aamuruuhkissa töihin väsyneenä, ja toinen jää kotiin chillaamaan. Etenkin elämäntapatyöttömyys rassaa monia, etenkin jos työtön samalla jollain lailla kyseenalaistaa työelämän tai sen työnteon mielekkyyden - kun ihminen itse joutuu skarppaamaan ja tsemppaamaan jaksaakseen töissä, ei hän kaipaa vierelleen ketään, joka murentaa omaa motivaatiota yhtään enempää.



Itselleni saattaisi pikemminkin olla turn off joku liiallinen työkeskeisyys, jossa ihmisen arvo mitataan työn tai ansaitun palkan kautta. Itse teen töitä, mutta olen unelma-ammatissani, eli työ ei tunnu taakalta. Minua ei haittaisi, vaikka kumppani olisi työelämäkriittinen elämäntapatyötönkin, eikä tietysti myöskään tavalliset työttömyyspätkät olisi ongelma. Että sinänsä en itsekään ihan ymmärrä kaikentyyppisten työttömien dissaamista, mutta ehkäpä syy on siinä, että ihmiset etsivät samantyyppistä ihmistä kuin itse ovat. Suurin osa on aika työkeskeisiä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihmetyttää tuo työttömien karsastaminen. Itsekin olen ollut välillä työttämänä joitakin pätkiä, ja ihmettelen miten se tekee minusta huonomman kuin sellaisen joka ei ole ollut työttämänä. 

Millä ajattelit lapset elättää? Kiivaimman kasvukauden aikana lapseen arvioidaan menevän 600-1000e/kk. Ilmeisesti haluttaisiin antaa samanlainen lapsuus mitä itellä oli. 

Jos tuollaisia summia menisi lapseen kuukaudessa, niin eihän pelkkä työssäkäynti riittäisi lapsen elättämiseen, vaan pitäisi kuulua suorastaan ylimpiin tuloluokkiin, ainakin jos perheessä on enemmän kuin yksi lapsi.



Itse olen yh, tuloni eivät ole kovin suuret (niin, ja elatusapua en saa, vaan kela maksaa minimit), toinen lapsi (poika) juuri tulossa teini-ikään eli esim. ruuankulutus on kasvanut. Ihan hyvin pystyn ilman toisen vanhemman panosta maksamaan lasten ruuat, vaatteet, harrastukset, hankinnat, ja nyt hiihtolomalla ollaan menossa kolmistaan ulkomaanmatkalle.

Vierailija kirjoitti:

Ihmetyttää tuo työttömien karsastaminen. Itsekin olen ollut välillä työttämänä joitakin pätkiä, ja ihmettelen miten se tekee minusta huonomman kuin sellaisen joka ei ole ollut työttämänä. 

Jos sinä työttömänä haet töitä ympäri Suomen, niin silloin suhde voi päättyä ennen kuin se on kunnolla alkanut.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihmetyttää tuo työttömien karsastaminen. Itsekin olen ollut välillä työttämänä joitakin pätkiä, ja ihmettelen miten se tekee minusta huonomman kuin sellaisen joka ei ole ollut työttämänä. 

Millä ajattelit lapset elättää? Kiivaimman kasvukauden aikana lapseen arvioidaan menevän 600-1000e/kk. Ilmeisesti haluttaisiin antaa samanlainen lapsuus mitä itellä oli. 

Jos tuollaisia summia menisi lapseen kuukaudessa, niin eihän pelkkä työssäkäynti riittäisi lapsen elättämiseen, vaan pitäisi kuulua suorastaan ylimpiin tuloluokkiin, ainakin jos perheessä on enemmän kuin yksi lapsi.



Itse olen yh, tuloni eivät ole kovin suuret (niin, ja elatusapua en saa, vaan kela maksaa minimit), toinen lapsi (poika) juuri tulossa teini-ikään eli esim. ruuankulutus on kasvanut. Ihan hyvin pystyn ilma

Miksi pitäisi tyytyä minimiin? Työttömän tuloilla ei vaan kyetä maksamaan lapsesta koituvia kuluja, eikä valtaosa naisista halua elämäänsä mieslasta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mua kiinnostaa ihan siksi, että lähtökohtaisesti vaikea kuvitella toimivaa arkea ihmisen kanssa, jonka koulutustaso ja taloustilanne poikkeaa huomattavasti omasta. Kuinka hyvin amk:ssa opiskellut ymmärtää tutkijan arkea? Jos toisen tulot ovat pari tonnia kuussa ja toisen kymppitonnin, niin miten tuossa tilanteessa sovitellaan hankinnat? 

Paneskella nyt voi kertaluonteisesti huvikseen sellaistakin, jonka kanssa ei ole mitään yhteistä, mutta vaikea ajatella pidemmän päälle toimivaa yhteiseloa täysin eri maailmassa elävän kanssa. 

Siinä se tuli, nainen haluaa miehen joka tienaa vähintään saman verramitä nainen itse tienaa. Miten se tutkijan arki eroaa muiden arjesta?

Väität siis että ihmisen koulutustaso tai työ kertoo sen millaista arkea se elää? 

 

Onko siin

jos haluat selvittää toisen tulotason tai varallisuuden tilanteen, niin et sinä silloin mitään sillä tiedolla tee, että mikä on koulutustaso tai työ. Minä esimerkiksi olen tällä hetkellä työtön ja omasta halustani, mutta silti tienaan kaikki rahani itse ja menee ihan hyvin. Ei kukaan minusta tai varallisuudestani tai työmoraalistani saa selville mitään, jos kysytään mitä teen työkseni ja sanon, että olen työtön. Usein naset (olen itse nainen) olettavat siitä, että olen tytöä vieroksuva ja rahaongelmainen, ei  kiinnosta enempää, miehistä vain pieni osa tekee yhtä pahoja päättelyvirheitä ja koen, että on ihan hyvä, että se osa, joka tekee, niin jättää minut rauhaa heti.  Useimmin miehet ymmärtävät kysyä suoraan sitten vaikka, että mistä saan rahaa elämiseen. ja avaan sitä sitten, jos koen, harvemmin en koe sellaista tarvetta, koska niin miehet kuin naiset helposti alkavat lokkeilla ja minä haluan tavata ihmisiä. joita kiinnostan itsenäni, riippumatta siitä olenko varakkaampi kuin ihmiset keskimäärin vai en. Usein löydän itsnei jostain syystä hyvin toimeentulevien miesten kanssa treffeiltä, vaikken miehistä ikinä edes ota selville taloudellista tilannetta. Siinä vain käy niin.

Vierailija kirjoitti:

Ihmetyttää tuo työttömien karsastaminen. Itsekin olen ollut välillä työttämänä joitakin pätkiä, ja ihmettelen miten se tekee minusta huonomman kuin sellaisen joka ei ole ollut työttämänä. 

En karsasta työttömiä, olen itsekin ollut työttömänä viimeksi vuosi sitten. Hetkellisesti työttömänä oleva on kuitenkin ihan eri juttu kuin joku aatteellinen elämäntapatyötön, jolla ei ole aikomustakaan työllistyä. Sellaisen ihmisen kanssa arvot on aivan erilaiset, tuskin häntäkään kiinnostaisi uraorientoitunut ihminen. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mua kiinnostaa ihan siksi, että lähtökohtaisesti vaikea kuvitella toimivaa arkea ihmisen kanssa, jonka koulutustaso ja taloustilanne poikkeaa huomattavasti omasta. Kuinka hyvin amk:ssa opiskellut ymmärtää tutkijan arkea? Jos toisen tulot ovat pari tonnia kuussa ja toisen kymppitonnin, niin miten tuossa tilanteessa sovitellaan hankinnat? 

Paneskella nyt voi kertaluonteisesti huvikseen sellaistakin, jonka kanssa ei ole mitään yhteistä, mutta vaikea ajatella pidemmän päälle toimivaa yhteiseloa täysin eri maailmassa elävän kanssa. 

Siinä se tuli, nainen haluaa miehen joka tienaa vähintään saman verramitä nainen itse tienaa. Miten se tutkijan arki eroaa muiden arjesta?

Väität siis että ihmisen koulutustaso tai työ kertoo sen millaista arkea se elää? 

Olen eri, enkä ole tutkija, vaan taidealalla - siinä on jotain yhteneväistä ainakin joidenkin tutkijoiden arkeen. Minun kanssani suhteessa olevan pitää ainakin olla sinut sen kanssa, että työni on epätyypillistä ja tulot epäsäännöllisiä. Koska tuloni koostuvat pääasiassa apurahoista, joiden kesto on omalla kohdallani ollut yksittäisen apurahan kohdalla muutamasta kuukaudesta max vuoteen kerrallaan, ei mitään varmaa jatkumoa ole. Tämä tarkoittaa sitä, että en voi saada lainaa pankista, eli esimerkiksi yhteisen asuntolainan ottaminen on mahdotonta.



Ja koska tämä työ on suuri intohimoni ja myös merkittävä osa omaa identiteettiäni, täytyy kumppanin ymmärtää, että se on tapani olla olemassa - en siis vaihda alaa rahan takia. Kumppanin täytyy ymmärtää, mitä tämä työ minulle merkitsee. Suhde ei toimi, jos hän kyseenalaistaa sen, vaan hänen täytyy aidosti hyvöksyä tämä valinta. Kaikille tämä ei olisi täysin ok. Työni ei ole kahdeksasta neljään duuni, mikä toki antaa paljon vapauksia, mutta joskus työhöni liittyy iltamenoja, ja saatan työskenellä vaihtelevin ajoin pitkin päivää, joskus yölläkin.



Että kyllä moni työ vain tuo mukanaan paljonkin sellaista, mikä vaikuttaa arkeen, ja epätyypilliset työt voivat hyvinkin tehdä siitä arjesta poikkeavaa. Esim. itselläni on jotkut tapailut kaatuneet siihen, että toinen halusi kuitenkin normityössä olevan - ja tämä on ok, koska en itsekään halua kumppaniksi sellaista, joka ei arvosta tekemääni työtä. valtaosa kumppaneistani on ollut itsekin taidealalla - samankaltaista työtä tekevät useimmiten ymmärtävät parhaiten. Useimmiten, vaan ei aina, sillä poikkeuksia on ollut normityössä olevienkin joukossa.

Olen akateeminen, nainen, tutkitusti älykäs, ihan ok varallisuus, en ole töissä akateemisella alalla, vaikka siellä saisin huomattavasti parempaa palkkaa. En jäsennä elämää(ni) lainkaan ammatin, työn tai koulutuksen perusteella. Haluan kumppanini olevan älykäs ja sivistynyt, sekä aktiivinen ja itsevarma. Siivoojakin voi olla älykäs ja sivistys sekä aktiivinen ja itsevarma, siksi en kategorisesti etsi akateemista ihmistä. Ja akateeminen voi olla ei-älykäs, huono sivistys ja epävarma

Turnoffeja on joitakin. En niisät aio kertoa kaikkia, mutta 1. kriteerini on, että mies ei tupakoi. Ikinä. toinen on päihteettömyys. Saa kyllä juoda vaikka saunakaljan, mutta pitää osata laittaa korkki kiinni ajoissa ja mieluusti   alkoholinkäyttö olisi hyvin hillityä. Noista en jousta yhtään. Melkein kaikesta muusta kylläkin (tosin mitään rikollista tai häntäheikkiä en myöskään jaksaisi katsella, mutta sellaisia on jokaisessa ammatissa)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ja silti miehet haluavat noita kaakeloituja paskahuusseja sun muita kesämökkiviritelmiä siinä missä naisetkin, moni enemmän.

Äläs nyt yritä hämmentää sekoittamalla mökki ja kaakeloitu paskahuussi.

Mies voisi asua siellä mökillä. Nainen vaatii sen kaakeloidun paskahuussin. Mies joutuu maksamaan molemmat.

Tässäkin ketjussa on miehet kertoneet, että heitä ei kiinnosta naisen koulutus, ammatti eikä tulotaso vaan pieni perse ja kauneus. Mitäs sitten valitatte, kun valitsette naisen, jolla on kykyä maksaa elämisestään mitään.

 

Kuka on valittanut?

Naiset jos joutuvat maksajaksi.

Ei, kyllä ne on miehet jotka valittaa ;) Me naiset vaan todetaan, että ollaan maksettu mekin, usein oma osamme ja välillä ylikin, jos nainen on parempipalkkainen.

Meillä mies maksaa kuukaudessa enemmän menoista, mutta enemmän minun perintörahojani on kiinni talossamme.

Ihan normaali puheenaihe treffeille.Profiilissa ei tarvitse kertoa yksityiskohtia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihmetyttää tuo työttömien karsastaminen. Itsekin olen ollut välillä työttämänä joitakin pätkiä, ja ihmettelen miten se tekee minusta huonomman kuin sellaisen joka ei ole ollut työttämänä. 

Millä ajattelit lapset elättää? Kiivaimman kasvukauden aikana lapseen arvioidaan menevän 600-1000e/kk. Ilmeisesti haluttaisiin antaa samanlainen lapsuus mitä itellä oli. 

"Kiivain kasvukausi", siis teini joka syö paljon vai? Kyllä, mut ei nyt sentäs noin paljon :D Ei ole pakko tilata joka päivä kalleinta pihviä. Toki jos on sairaan kalliit harrastukset, mutta niitähän ei ole mikään pakko olla, jotta on oikein hyvä lapsuus.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä mä varmaan kuitenkin kysyisin, että mitä työtä se tekee. Koulutuksella ei ole merkitystä, mutta työttömän kanssa en alkaisi olemaan.

Eli olet miehen rahojen perään?

Nainen ei halua elättää miestä=nainen on miehen rahojen perään.

Miehen logiikkaa.

Riippuu vähän. Kyllähän muukin profiili kertoo jo aika paljon, varsinkin kuvat. Työstä ehtii sitten puhua treffeillä. Itse olen uraorientoitunut, joten en jaksaisi deittailla työttömän tai kunnianhimottoman sohvaperunan kanssa.