Nainen mitä ajattelet jos mies jättää deittiprofiilissa mainitsematta nämä asiat?

Kuinkas ap aikoi "olla sotkematta" ammattia ja koulutusta rakkauteen?

No koulutus on melko helppo salata, kunhan ei satu törmäämään entisiin opiskelukavereihin kaupungilla. Vanhempia ja sisaruksia on tietenkin kiellettävä muistelemasta menneitä puolison kuullen.

Ammatti onkin vähän vaikeampi. Aika paljon voi päätellä jo niistä vaatteista, mitä sinulla on päällä kun lähdet töihin. Kotiin voi tulla soitto töistä ja pitää varoa että et puhelussa lipsauta vaimon kuullen, mitä työtä teet. Pahin virhe olisi unohtaa henkilökorttisi lipaston päälle, siitähän näkee oikean nimesi ja ammattisi lisäksi firman missä olet töissä!

Vierailija kirjoitti:

Köyhien lasten elämää on kylläkin ihan tutkittu. Köyhyys vaikuttaa lapsen mielenterveyteen. 

Ei tässä kai kukaan ole ehdottanutkaan, että lasta pitäisi kasvattaa köyhyydessä. Vaikka ei olisi rahaa laittaa lapseen tonnia kuukaudessa, ei se tarkoita, että perhe on köyhä. Ainakin meidän perheessä voidaan ostaa kaikki, mitä on tarvittu, lapset voivat harrastaa, mitä haluavat, matkustelemme ulkomailla ja kotimaassa, asumme viihtyisällä ja hyvällä alueella, vaikkei Helsingin kallein kaupunginosa olekaan, lapset ovat sellaisessa koulussa, johon koulushoppailijat hakeutuvat naapurikaupunginosista. Ja tämä siis, vaikka olen yh eivätkä tuloni ole mitenkään isot. Köyhyys on sitten asia erikseen. Mutta köyhyyden ja useiden tuhansien eurojen kk-kuluttamisen väliin mahtuu paljon kaikenlaisia todellisuuksia.

Vierailija kirjoitti:

Kyllä mä varmaan kuitenkin kysyisin, että mitä työtä se tekee. Koulutuksella ei ole merkitystä, mutta työttömän kanssa en alkaisi olemaan.

Mitä jos työtön mies on miljoonaperijä ja elää osinkotuotoilla? Pitääkö se mainita profiilissa, vaikka rahalla ei ole väliä, koska luonne ratkaisee?

"

Tottakai rahaa myös saa kulumaan, vaikka tuplasti tuon mitä itse kulutatte. Siitä ei ole kyse. Pointti lienee se, että ei tuo mikään normi ole. Myös erilaiset teinit kuluttavat erilaisen summan rahaa. Joku harrastaa jääkiekkoa ja pukeutuu vain kalliisiin merkkivaatteisiin, jonkun toisen harrastuksen kulut ovat vuodessa samat mitä jääkiekkoon menee kuukaudessa, ja vaateostokset jostain H&M:ltä. Jollain perheellä ajetaan kahdella autolla joka paikkaan ja asutaan kalliilla alueella, joku toinen perhe käyttää julkisia ja asuu keskituloisten alueella.

Tottakai deittaillessa SAA silti pitää ohjenuorana sitä, että tulevaisuudessa perheen rahojen pitää riittää siihen kalliiseen asuntoon kalliilla alueella, jääkiekkoon ja merkkivaatteisiin kuten satasen lippiksen, tonnin kenkiin, satojen eurojen paitoihin, parintonnin merkkilaukkuihin, jne. Joku toinen taas voi kokea, ettei tuo edes ole sellaista hyvää elämää, mitä itse haluaisi elää, ja siksi ei koekaan, että kulutustason täytyy olla tyyliin kymppitonni koko perheeltä /kk. En silti menisi väittämään, että kaikki, jotka elävät vähemmällä rahalla, elävät jotenkin "niukkaa" tai huonompaa elämää."

Se että et itse tiedä tai tunne huonosti voivia lapsia ei poista faktoja. Perheen taloudellinen tilanne vaikuttaa useimpien lasten psyykkeeseen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä mä varmaan kuitenkin kysyisin, että mitä työtä se tekee. Koulutuksella ei ole merkitystä, mutta työttömän kanssa en alkaisi olemaan.

Mitä jos työtön mies on miljoonaperijä ja elää osinkotuotoilla? Pitääkö se mainita profiilissa, vaikka rahalla ei ole väliä, koska luonne ratkaisee?

Yleensä tällaiset osaavat kyllä hakeutua sokerisivustoille.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä mä varmaan kuitenkin kysyisin, että mitä työtä se tekee. Koulutuksella ei ole merkitystä, mutta työttömän kanssa en alkaisi olemaan.

Mitä jos työtön mies on miljoonaperijä ja elää osinkotuotoilla? Pitääkö se mainita profiilissa, vaikka rahalla ei ole väliä, koska luonne ratkaisee?

Mies ei ole miljoonaperijä. Sen sijaan elät meidän verorahoillamme.

Vierailija kirjoitti:

Riippuu vähän. Kyllähän muukin profiili kertoo jo aika paljon, varsinkin kuvat. Työstä ehtii sitten puhua treffeillä. Itse olen uraorientoitunut, joten en jaksaisi deittailla työttömän tai kunnianhimottoman sohvaperunan kanssa. 

tuota logiikkaa en ymmärrä. Jos itse olet uraorientoitunut, niin miksi kumppanisikin tulee olla sellainen? Koetko, että hän ei voisi ymmärtää millään oirientoitumistasi työn suuntaan tai siihen, että laitat työn etusijalle, vai miksi pitää kumppanin olla samanlainen, koska ettehän te yhdessä töitä tee, vaan vapaa-aikaa: sillähän pitäisi olla merkitystä, että te saattee   vapaa-ajan toimimaan ja tulette siinä mielessä samasta lähtökohdasta käsin vapaa-aikaanne viettämään?  Vai onko tuo työorientointi jonkinsortin kierteisilmaius sille, että kumppanin pitää olla rahan perässä ja että elämässä onnistuminen mitataan ensisijassa palkan määrällä ja sillä mitä naapureille voidaan näyttää?

Siis ihan tosissani olen miettinyt, en kirjoittanut tuota mitenkään veetuillen, kun en vaan tajua tuota. En  tee töitä kellekään, eli kaiken minkä tienaan, tienaan itselleni ja näin saan päättää pitkälti omien päivieni pituuden ja työmäärän ja kaikesta olen itse vastuussa. Jos tässä kuussa haluan tehdä enemmän töitä, teen ja sitten toki tienaan enemmän ja tykkään työstäni, mutta en ole koskaan etsinyt kumppania sillä lailla, että koska itse olen työhullu, niin toisenkin pitää olla. Haluan toki, että toinen ymmärtää sitä, että olen aika usein "juu, tsekkaan vain yhden työjutun ensin" tai "odota, pitää soittaa nyt yksi työhomma ensin", mutta tuohon ei tarvita sitä, että kumppanikin olisi samalla lailla työnorja, vain se, että hän ymmärtää, että minä olen sellainen ja minun on parempi antaa tehdä se, koska muuten olen vain puolittain viettämässä vapaa-aikaa, koska silloin tekemätön työ jää pyörimään päähän.

Ei kiinnosta titteli tai työttömyys. 

Lähinnä ihmetyttää, kuka tuollaista jaksaa miettiä. Henkilö ratkaisee, ei varallisuus, työ tai koulutus.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä mä varmaan kuitenkin kysyisin, että mitä työtä se tekee. Koulutuksella ei ole merkitystä, mutta työttömän kanssa en alkaisi olemaan.

Mitä jos työtön mies on miljoonaperijä ja elää osinkotuotoilla? Pitääkö se mainita profiilissa, vaikka rahalla ei ole väliä, koska luonne ratkaisee?

Mies ei ole miljoonaperijä. Sen sijaan elät meidän verorahoillamme.

Kiersit kysymyksen, oletko gold digger?

Vierailija kirjoitti:

Juuri näin. Asunto esim. todella iso kuluerä. Lisäksi tohon lasten kuukausisummaan on  laskettu esim. lomamatkat jaettuna kuukausilla, vakuutukset tai sairauskulut, joillain mopoauto, pyörä kasvun mukaan, it-laitteet, huonekalut, vanhojentanssit, muut juhlat vaatteineen..

Jos perheellä ei ole varaa mopoautoon, kuinka suuri tragedia se on? Tai jos joutuu "tyytymään" Ikean halpaan kirjoituspöytään? Tai jos lomamatkat eivät suuntaudu kaukomaille, vaan esim. lähialueelle Eurooppaan? Itse muuten tunnen joitain hyvätuloisia, jotka eivät matkustele ikinä, joten voidaanko siis erityisesti pienituloisten kohdalla todeta, että on suuri vääryys, jos ei ole varaa viedä lapsia kaukolomille? Kuinka suuri tragedia on, jos käyttää ilmaista terveyskeskusta eikä kallista yksityislääkäriä? Tai ei ota kaikkia mahdollisia vakuutuksia vaan ehdottoman välttämättömät (tyyliin kotivakuutus ja matkavakuutus, mikäli käy ulkomailla)? Kuinka suuri tragedia on, jos ostaa lasten juhlavaatteet Prismasta tai H&M:stä tai, herranen aika, jopa kirpputorilta?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ja silti miehet haluavat noita kaakeloituja paskahuusseja sun muita kesämökkiviritelmiä siinä missä naisetkin, moni enemmän.

Äläs nyt yritä hämmentää sekoittamalla mökki ja kaakeloitu paskahuussi.

Mies voisi asua siellä mökillä. Nainen vaatii sen kaakeloidun paskahuussin. Mies joutuu maksamaan molemmat.

Höpön löpön. Mies haluaa sen mökin ja kaupungin laitaan komean omakotitalon jossa on puheohjattu valaistus eteisestä katettuun terassiin asti. Tämä lysti kustannetaan Suomessa yhdessä, kun valtaosassa perheistä molemmat vanhemmat käyvät töissä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä mä varmaan kuitenkin kysyisin, että mitä työtä se tekee. Koulutuksella ei ole merkitystä, mutta työttömän kanssa en alkaisi olemaan.

Mitä jos työtön mies on miljoonaperijä ja elää osinkotuotoilla? Pitääkö se mainita profiilissa, vaikka rahalla ei ole väliä, koska luonne ratkaisee?

Yleensä tällaiset osaavat kyllä hakeutua sokerisivustoille.

Mutta niillä olisi tietenkin huikea vienti myös Tinderissä. Ei se ole työttömyys, joka tökkii, vaan rahattomuus. Eikä siinä mitään, niin se vaan menee.

Vierailija kirjoitti:

Tarkoitatko siis, että et myöskään halua kertoa työkuvioitasi? Voihan niitä muutenvaankin tiedustella, usein työ on osa jokapäiväistä arkea ja se mitä työtä teet määrittelee aika paljon.

En seim haluaisi seurustella työkseen urheilevan kanssa, yhteisen ajan puutteen vuoksi.

Sen sijaan palkkataso ei kiinnosta yhtään.

Mutta kertoohan työsi siitä, mistä olet kiinnostunut, mitä osaat yms.

Itse teen auttamistyötä, ja se kertoo minusta ihmisenä paljon, vaikken tienaa ruhtinaallisesti.

Mutta siis, jos deitti-ilmoituksessa ei ole tietoa ammatista, niin voin hyvin jutella, kuitenkin jossain kohtaa kysyisin asiaa mielenkiinnosta, en rahan vuoksi.

Pakko kyllä sanoa tuohon että ei, se ei kerro sinusta kyllä kauheasti mitään että teet auttamistyötä. 😅 Teen itsekin ja kollegoita on ollut ihan joka lähtöön. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Riippuu vähän. Kyllähän muukin profiili kertoo jo aika paljon, varsinkin kuvat. Työstä ehtii sitten puhua treffeillä. Itse olen uraorientoitunut, joten en jaksaisi deittailla työttömän tai kunnianhimottoman sohvaperunan kanssa. 

 

tuota logiikkaa en ymmärrä. Jos itse olet uraorientoitunut, niin miksi kumppanisikin tulee olla sellainen? Koetko, että hän ei voisi ymmärtää millään oirientoitumistasi työn suuntaan tai siihen, että laitat työn etusijalle, vai miksi pitää kumppanin olla samanlainen, koska ettehän te yhdessä töitä tee, vaan vapaa-aikaa: sillähän pitäisi olla merkitystä, että te saattee   vapaa-ajan toimimaan ja tulette siinä mielessä samasta lähtökohdasta käsin vapaa-aikaanne viettämään?  Vai onko tuo työorientointi jonkinsortin kierteisilmaius sille, että kumppanin pitää olla rahan perässä ja että elämässä onnistumin

En ole sama, mutta oma kokemus on juuri sellainen että vähemmän uraorientoituneilla on vaikeuksia ymmärtää sitä uraorientoituneen elämää ja sen vaikutuksia yhteiselämään. Varmaan samaa on vaikka hyvin perhekeskeisen ja ei-perhekeskeisen välisessä suhteessa, himourheilijan ja ei-urheiljan välisessä suhteessa tai vaikka koiraihmisen ja ei-koiraihmisen välisessä suhteessa. Itse löysin toimivan parisuhteen vasta kun törmäsin vähintään yhtä urakeskeiseen naiseen josta tuli sittemmin vaimoni.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Köyhien lasten elämää on kylläkin ihan tutkittu. Köyhyys vaikuttaa lapsen mielenterveyteen. 

Ei tässä kai kukaan ole ehdottanutkaan, että lasta pitäisi kasvattaa köyhyydessä. Vaikka ei olisi rahaa laittaa lapseen tonnia kuukaudessa, ei se tarkoita, että perhe on köyhä. Ainakin meidän perheessä voidaan ostaa kaikki, mitä on tarvittu, lapset voivat harrastaa, mitä haluavat, matkustelemme ulkomailla ja kotimaassa, asumme viihtyisällä ja hyvällä alueella, vaikkei Helsingin kallein kaupunginosa olekaan, lapset ovat sellaisessa koulussa, johon koulushoppailijat hakeutuvat naapurikaupunginosista. Ja tämä siis, vaikka olen yh eivätkä tuloni ole mitenkään isot. Köyhyys on sitten asia erikseen. Mutta köyhyyden ja useiden tuhansien eurojen kk-kuluttamisen väliin mahtuu paljon kaikenlaisia todellisuuksia.

Oletko matalasti koulutettu yh? Et osaa hahmottaa kulurakennetta tai yksinkertaisemmillaan edes sitä, että nuo kuukaudelle ilmoitetut kulut kertyvät vuoden aikana käytetystä kokonaissummasta. Esimerkiksi ulko- ja kotimaanmatkat jaetaan kuukausille. Ja jos vaikka matkustelisitte keskiverrosti vaikkapa 2vko etelässä, 1vko hiihtolomalla lapissa ja 2 vko lyhyemmissä osissa kesällä niin siinä jo lasketaan 5vko lasten ruokkimista enemmän ja vähemmän ravintoloissa. Se tonni kuukaudessa lapseen kertyy pienistä puroista. Ei mistään merkkivaatteista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Köyhien lasten elämää on kylläkin ihan tutkittu. Köyhyys vaikuttaa lapsen mielenterveyteen. 

Ei tässä kai kukaan ole ehdottanutkaan, että lasta pitäisi kasvattaa köyhyydessä..... lapset voivat harrastaa, mitä haluavat.. 

Anna kun arvaan. Lapset ovat ihan itse saaneet valita mitä harrastavat. Ja harrastuksia ei juuri ole. Siksi niihin ei mene rahaa. "Mutta lapsilla oli ihan oma valinta".  Lapselle pitää esitellä vaihtoehtoja, tarjota harrastusvaihtoehtoja ja mahdollisuuksia! Sinun tehtäväsi vanhempana on innostaa lasta harrastamaan. Olpastaa maailmaan ja sen iloihin. Ei ** että suututtaa tuo "lasten kasvattaminen". Suurin ilonaihe hänessä näyttää olevan, että ei kuluta rahaa.

Vierailija kirjoitti:

En minä maininnut profiilissani maisterintutkintoani, alani kerroin aika yleisellä tasolla. Sama oli  nykyisellä kumppanillani. Jos ei olisi tapaillessa työstään pystynyt puhumaan, olisin olettanut, että on hommissa balkanilaiselle mafialle ja jättänyt väliin. Nyt neljäs vuosi yhdessä. 

Jep. Profiilissa ei tarvii kertoa, mutta jos muuten asiasta ei puhu rehellisesti kun aihe tulee puheeksi, niin siitä kyllä päättelen, että jotain hämärää on menossa ja/tai valehtelee muustakin enkä ole enempää kiinnostunut sellaisesta miehestä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä mä varmaan kuitenkin kysyisin, että mitä työtä se tekee. Koulutuksella ei ole merkitystä, mutta työttömän kanssa en alkaisi olemaan.

Mitä jos työtön mies on miljoonaperijä ja elää osinkotuotoilla? Pitääkö se mainita profiilissa, vaikka rahalla ei ole väliä, koska luonne ratkaisee?

En ole se jota lainaat, mutta itse en lähtisi treffeille työttömän miljoonaperijän kanssa. Kuolisin vi t utukseen joka aamu, kun räntäkelissä rämmin pas kaduuniin seitsemäksi jotta saan edes ohutta juustoa leipäni päälle. Toinen jäisi joka aamu nukkumaan ja ajelisi sitten Porschella huviajeluna Kämpiin syömään. Ei kiitos. Liian erilaiset elämät.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mua kiinnostaa ihan siksi, että lähtökohtaisesti vaikea kuvitella toimivaa arkea ihmisen kanssa, jonka koulutustaso ja taloustilanne poikkeaa huomattavasti omasta. Kuinka hyvin amk:ssa opiskellut ymmärtää tutkijan arkea? Jos toisen tulot ovat pari tonnia kuussa ja toisen kymppitonnin, niin miten tuossa tilanteessa sovitellaan hankinnat? 

Paneskella nyt voi kertaluonteisesti huvikseen sellaistakin, jonka kanssa ei ole mitään yhteistä, mutta vaikea ajatella pidemmän päälle toimivaa yhteiseloa täysin eri maailmassa elävän kanssa. 

miten se arki eroaa, tekeekö tutkija ruoan jotenkin eri tavalla vai mitä?

Tekee, hän tekee sen vähän hienommin, silleen akateemisesti. Amk-tutkinnon suorittanut tekee junttiruokaa, mikä saattaa järkyttää hienostunutta ja arvonsa tuntevaa akateemista sielua. Amk-tutkinnon suorittanut myös imuroi ja pyyhii pölyt kovaäänisesti, jolloin akateeminen tutkijasielu ei pysty keskittymään tutkimustyöhön. Pitää muistaa, että ei-akateeminen tutkinto tarkoittaa karkeaa käytöstä, pieniä tuloja ja sivistymätöntä mieltä. Muistakaa paikkanne, rahvas. Nih.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä mä varmaan kuitenkin kysyisin, että mitä työtä se tekee. Koulutuksella ei ole merkitystä, mutta työttömän kanssa en alkaisi olemaan.

Mitä jos työtön mies on miljoonaperijä ja elää osinkotuotoilla? Pitääkö se mainita profiilissa, vaikka rahalla ei ole väliä, koska luonne ratkaisee?

Mies ei ole miljoonaperijä. Sen sijaan elät meidän verorahoillamme.

Kiersit kysymyksen, oletko gold digger?

Elättimies ei esitä kysymyksiä minulle.